Oikeustieteelliset lausunnot

HPI on pyytänyt nämä oikeudelliset lausunnot syksyllä 2017 kun Valviran tulkinta laista oli edelleen epäselvä. HPI on jakanut nämä meille opiskelijoille tiedoksi ja toivomme, että nämä osaltaan selventäisivät myös teidän lukijoiden ja asiasta kiinnostuneiden ymmärrystä tilanteesta.

Perustuslaillinen näkökulma

Juha Lavapuro OTT, Helsingin ja Turun yliopistojen valtiosääntöoikeuden dosentti, oikeustieteen professori 4.8.2017:

• Lausunnon pyytäjältä saamani tiedon mukaan Valvira on tulkinnut ammattihenkilöasetuksen 2 a §:n 1 momentissa olevaa yliopistokriteeriä siten, että asetuksessa tarkoitettaisiin ainoastaan yliopistolaissa (559/2009) tarkoitettuja kotimaisia yliopistoja.
  Koska ammattihenkilöasetus, eikä varsinkaan sen 2 a §, ei sisällä säännöstä siitä, että yliopistolla tarkoitettaisiin mainitussa kohdassa yliopistolaissa tarkoitettua yliopistoa, ei asetusta saa soveltaa sen sanamuodosta poiketen yksityisen tahon vahingoksi.
  Kun kysymys on vielä puuttumisesta perustuslain 18 §:ssä suojattuun ammatinharjoittamisen vapauteen, pidän Valviran omaksumaa kantaa asetuksen 2 a §:ssä tarkoitetun yliopiston kotimaisuudesta perustuslain kannalta ilmeisen ongelmallisena. Jos asiasta haluttaisiin säätää asetuksella, tulisi lakiin sisällyttää tähän oikeuttava yksiselitteinen asetuksenantovaltuus. Yksinomaan asetuksella asiasta ei saa säätää. (sivu 10-11)
• Ammattihenkilöasetuksen 2 a § on tämän vuoksi ristiriidassa perustuslain 80 §:n 1 momentin kanssa siltä osin kuin siinä asetetaan laista ilmenemättömiä velvoitteita yksityisille tahoille. (ks. PeVL 9/2007 vp). Perustuslain 107 §:n nojalla lain tai perustuslain vastainen asetus tulisi jättää soveltamatta. (sivu 3)
  
• Asetusta ei saa soveltaa sen sanamuodosta poiketen yksityisen tahon vahingoksi. (sivu 3)
  
• Asetuksella ei saa säätää
  a) yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista, ja
  b) asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. (sivu 6)

Lue Juha Lavapuron lausunto kokonaan tästä.

Yliopiston kotipaikkakunta ja EU-oikeus

Pekka Vainio, LL.M. (Bryssel), KTL, OTK ja Vesa Annola Professori, OTT, KTT, 22.6.2017:

• Kansalaiselle ja elinkeinonharjoittajalle ei voida asettaa oikeuksia rajoittavia kriteerejä, jotka eivät ilmene laista tai asetuksesta. Yliopisto-sana tarkoittaa siksi sanamuodon mukaisen tulkinnan perusteella myös muiden EU-maiden yliopistoja. (sivu 5, kohta 15)
• Lausunnon kohteena olevassa kysymyksessä ei ole lainkaan kysymys toisen jäsenvaltion oikeuden soveltumisesta ja tämän lopputuloksen mahdollisesta tunnustamisesta. Kysymys on yksinomaan Suomen oikeuden soveltamisesta koulutukseen, jonka on antanut yliopisto, joka sijaitsee toisessa jäsenvaltiossa. (sivu 11, kohta 46)
  
• Palveludirektiivin (2O06/L23/EY) 14 artikla kieltää jäsenvaltiota asettamasta palvelun tarjoajan kansalaisuuteen suoraan tai epäsuorasti perustuvia rajoittavia vaatimuksia palvelujen harjoittamiselle. Direktiivin (2006/123/EY) 16 artiklassa on vastaavasti kielletty kansallisuuteen perustuvien rajoitusten asettaminen. (sivu 12, kohta 49)
• Korkein Hallinto-oikeus on ratkaisussaan 2OI7:79 katsonut lso-Britanniassa kotipaikan omaavan yliopiston Suomessa antaman MBA koulutuksen arvonlisäverosta vapaaksi. Ratkaisun keskeinen peruste oli seuraava. Koulutuksen sisällöllisistä eroista huolimatta ulkomaisen yliopiston tarjoaman koulutuspalvelun asettaminen eri asemaan kotimaisiin palvelun tarjoajiin nähden olisi syrjimättömyysperiaatteen vastaista. Ratkaisussa on huomionarvoista lisäksi, että koulutus katsottiin Suomessa järjestetyksi, vaikka se valtaosin toteutettiin lso-Britanniasta käsin.Termillä yliopisto KHO myös viittasi niin suomalaiseen kuin ulkomaiseenkin yliopistoon. (sivu 12, kohta 53)
• Rajoitukseen oikeuttavana perusteena ei voi pitää yksin palveluntarjoajan sijaintimaata. (sivu 13, kohta 55) – Suorittamisen tai järjestämisen käsite voi tarkoittaa vain koulutuksen tarjoamista ja vastaanottamista sekä oppimisen kontrollointeja kuulusteluin tai muutoin. Nämä ovat tapahtuneet Suomessa. (sivu 15, kohta 70)
• Termiä ”yliopisto” ei asetuksessa ole määritelty. Termin yleiskielinen merkitys on siksi tältä osin keskeinen eikä merkitykselle voida asettaa rajoituksia, jotka eivät asetuksen sanamuodosta ilmene. Kansalaiselle ja elinkeinonharjoittajalle ei voida asettaa oikeuden saavuttamiseksi vaatimuksia, jotka eivät sisälly säännökseen. Sanamuodon mukaisen tulkinnan perusteella termin ”yliopisto” merkitys ei rajoitu yliopistolain mukaisiin suomalaisiin yliopistoihin. (sivu 17, kohta 79)
• Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeutta arvioitaessa ei siksi merkitystä voida antaa sille, onko koulutuksen järjestäjänä toimivan yliopiston kotipaikka Suomessa tai toisessa EU-maassa. (sivu 18, kohta 83)

Lue Pekka Vainion ja Vesa Annolan lausunto kokonaan tästä.

Hallinto-oikeudelliset periaatteet

Antti Palmujoki, OTK, FT, asianajaja, sopimus- ja yhtiöoikeuden professori Aalto-yliopisto, 26.9.2017:

• Vaiviran kuuluessa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan, silloinen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko on kirjallisesti ilmoittanut1 HPI:lle 13.8.2012 seuraavaa: ”Asetuksen 2a § ei Vaiviran käsityksen mukaan tee eroa suomalaisen ja ulkomaisen psykoterapeuttikoulutuksen välille.” (Sivu 2)
• Ministeri Risikon kirjallisen lausuman voidaan katsoa synnyttäneen HPI:lle perustellun odotuksen laintulkinnasta, jolloin Vaiviran myöhemmin ilmoittama laintulkinnan muutos, asetuksen pysyessä muuttumattomana, voidaan katsoa hallinto-oikeudellisten perusperiaatteiden vastaiseksi. (Sivu 2)
• Mikäli Valvira jälkeenpäin vaihtaa tulkintaansa siten, että asetuksessa tarkoitetaan poissulkevasti ainoastaan suomalaista yliopistoa tehden näin eron suomalaisen ja ulkomaalaisen yliopiston välille, on sillä merkittävä vaikutus HPI:n tarjoamien palveluiden jatkuvuuteen sekä HPI:n koulutettavien opiskelijoiden asemaan rikkoen hallinto-oikeudellisia perusperiaatteita. (sivu 4)
• Hallinto-oikeudellisen ennakoitavuusperiaatteen mukaisesti yksityisen perusteltuja odotuksia ja asemaa turvataan viranomaistoiminnan odottamattomilta ja yksityisen kannalta haitallisilta tai muutoin epäedullisilta muutoksilta. Ennakoitavuus- ja luottamuksensuojaperiaatteen nojalla yksityisen tulee voida luottaa viranomaisen oikeellisuuteen sekä viranomaisen tekemien hallintopäätösten pysyvyyteen. (sivu 2)
• Asetuksen mukaisesti tulee olla riittävää, että koulutus järjestetään Suomessa asetuksen asettamien sisältövaatimusten mukaisesti, kuten HPI on tarjoamansa psykoterapeuttikoulutuksensa järjestänyt. (sivu 4)
• Mikäli kuitenkin edellä esitetystä huolimatta Valvira tulkitsee, että terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen 2 a §:ssä tarkoitetaan suomalaisia yliopistoja, on tulkintaa pidettävä EU-oikeuden vastaisena. (sivu 4)

Lue Antti Palmujoen lausunto kokonaan tästä.