Vaatimuksia ohi lainsäädännön

Psykoterapeuttikoulutuksestamme säädetään asetuksella 2a§ 1120/2010, joka oli voimassa silloin, kun koulutuksemme alkoivat. Asetus sanoo seuraavasti:

2 a §
Psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuteen johtava koulutus

Psykoterapeutin nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttämisen edellytyksenä on, että asianomainen henkilö on suorittanut yliopiston tai yliopiston yhdessä muun kouluttajaorganisaation kanssa järjestämän psykoterapeuttikoulutuksen. Järjestävällä yliopistolla tulee olla psykologian tai lääketieteellisen alan koulutusvastuu. Yliopisto ottaa opiskelijat psykoterapeuttikoulutukseen.

Psykoterapeuttina toimimisen edellyttämä osaaminen hankitaan vähintään 60 opintopisteen laajuisilla opinnoilla, jotka koostuvat teoriaopintojen, työnohjauksessa tapahtuvan psykoterapeuttisen potilastyön, koulutuspsykoterapian ja opinnäytetyön opintokokonaisuuksista. Osaaminen osoitetaan näytöllä.

Ammattinimikkeen käyttöönoton edellytyksenä on vähintään kahden vuoden työkokemus mielenterveyspalveluissa tai sitä vastaavassa tehtävässä ja että ennen psykoterapeuttikoulutusta on suoritettu:

1) soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai soveltuva sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto; tutkintoon tulee sisältyä tai sen lisäksi olla suoritettuna yhteensä 30 opintopisteen psykologian tai psykiatrian opinnot;

2) sairaanhoitajan opintoasteen tutkinto ja tutkinnon lisäksi erikoistuminen psykiatriaan, jos tutkintoon ei ole sisältynyt psykiatrisia opintoja; tai

3) muu 1 ja 2 kohtaa vastaava ulkomailla suoritettu koulutus.

Yliopisto antaa opiskelijalle todistuksen koulutuksen suorittamisesta. Todistukseen merkitään koulutuksen ajankohta, laajuus, opintokokonaisuudet ja osaamisesta annettu näyttö.

Psykoterapeuttikoulutuksen vaatimukset ilmenevät tyhjentävästi yllä olevassa asetuksessa. Mikään muu kohta Suomen lainsäädännössä ei ottanut kantaa psykoterapeuttikoulutuksen vaatimuksiin koulutuksemme alkaessa.

EU:n Tuomioistuin on todennut, että Valviran on verrattava koulutustamme lainsäädännön vaatimuksiin. Suomen perustuslaki toteaa, että oikeuksia ei saa rajoittaa enempää kuin mikä perustuu lakiin. Vuonna 2012 Valvira lupasi, ettei se tule vaatimaan koulutukseltamme muuta kuin mitä asetus vaatii.

Tästä huolimatta Valvira on jälkikäteen toistuvasti väittänyt, että se voi vaatia koulutukseltamme muutakin kuin mitä lukee lainsäädännössä. Valvira on vedonnut milloin Korkeimman hallinto-oikeuden eri kohtiin, milloin johonkin yksittäiseen muistioon. Valvira on puuttunut koulutuksemme menetelmiin, vaikka asetus ei ota niihin kantaa.

Korkeimman Hallinto-oikeuden eri kohdat sekä yksittäinen muistio menevät siis Valviralla EU:n Tuomioistuimen ja Suomen perustuslain edelle.

Pitääkö sitten koulutuksestamme, sen menetelmistä olla huolissaan? Jos pitää, meidän tulisi olla huolissamme myös sadoista Terhikkiin rekisteröidyistä psykoterapeuteista. Heillä on koulutuksissaan ollut saman koulutustyönohjauksen ja koulutuspsykoterapian menetelmät kuin meillä.  

Selvitystä selvityksen perään

Valvira on jälleen keksinyt uuden tavan kiertää EU:n Tuomioistuimen ratkaisua ja uuden tavan tehdä oikeudellisesti selkeästä tilanteestamme monimutkaisen ja sekavan.

Ennen kielteistä päätöstä päätöksen saajalle annetaan kuulemiskirje, jossa päätöksen saajalle annetaan vielä mahdollisuus tuoda omaa kantaansa. Kuulemiskirjeessä yhteydessä olevassa yhteenvedossa on edelleen koulutusta koskevia virheellisiä väittämiä. jotka yliopisto on selvityksissään kumonnut. Valvira kertoo antavansa psykoterapeutin nimikkeen hakijalle mahdollisuuden vielä selvittää koulutusta. Tähän on annettu aikaa noin kuukausi ja dokumenttien tulee olla yliopistomme UWE Bristolin vahvistamia.

Korkein hallinto-oikeus kumosi 2022-2023 vuodenvaihteessa Valviran kielteisiä päätöksiä ja Valviran omat kuvaukset koulutuksestamme. Valvira velvoitettiin selvittämään koulutuksemme yliopistomme UWE Bristolin kanssa. Valviran kertoma vuoden 2023 ”selvitystyö” herättää kysymysmerkkejä.

Yliopistomme UWE Bristol on jo vuosia sitten toimittanut Valviralle tarkat, kymmenien sivujen koulutuskuvaukset, mihin se viittasi myös Valviran vuoden 2023 selvityspyynnössä. Sen sijaan, että Valvira vieläkään nojaisi yliopiston selvityksiin ja noudattaisi KHO:n antamaa kehotusta selvittää epäselvyydet yliopiston kanssa, Valvira vaatii nyt meiltä nimikkeen hakijoilta yliopiston vahvistamia dokumentteja. Valvira esittää uudelleen ja uudelleen oikeudessa kumottuja väitteitä koulutuksestamme.

Valvira on puuttunut koulutuspsykoterapian ja koulutustyönohjauksen menetelmiin. Valviralle on mm. lueteltu kaikki 9 menetelmää, jotka tulevat ilmi yliopiston toimittamista selvityksistä. Valviralta on useasti kysytty: missä menetelmässä ja missä kohdassa menetelmää on epäkohta? Valvira ei vastaa tähän kysymykseen.

Valvira vertaa edelleen itse luomaansa kuvausta koulutuksestamme toiseen psykoterapeuttikoulutukseen, väittäen, että koulutuksemme ei vastaisi suomalaista psykoterapeuttikoulutusta. Helsingin Psykoterapiainstituutti koulutti 300 Terhikkiin rekisteröityä psykoterapeuttia ennen yliopistomme mukaantuloa. Yliopiston mukaantulon jälkeen koulutus ei enää vastaakaan suomalaista psykoterapeuttikoulutusta Valviran mukaan, vaikka samat menetelmät ovat edelleen käytössä.

Olemme saaneet tietää, että samoja menetelmiä on käytetty suomalaisissakin yliopistoissa. Tästä syntyy käsitys, että koulutusten vastaavuuden ongelmana onkin ulkomaalainen yliopistomme, ei koulutuksessa käytetyt menetelmät.

Mutta kuten todettu monta kertaa: Valviran ei edes pidä verrata koulutustamme toiseen koulutukseen, vaan Suomen lainsäädännön vaatimuksiin. Tätä Valvira ei suostu edelleenkään tekemään. Valviran viranomainen Maarit Mikkonen on myös myöntänyt, että Valviran toiminta ei perustu mihinkään säädökseen.

Miten monta tapaa Valvira vielä keksii sekoittaakseen tilannettamme? Tässä vaiheessa on jo selvää, että jonkun muun tahon on laitettava peli poikki ja saatettava ammattioikeutemme käsittely Euroopan Unionin Tuomioistuimen ratkaisun ja EU-lainsäädännön mukaiseksi. Näyttää siltä, että Valvira ei tähän kykene. Kykeneekö ministeriökään tähän? Ministeriössä työskentelee mm. Henna Vidén, jonka toiminnassa herää kysymyksiä esteellisyydestä. Vidén on aikaisemmin työskennellyt Valvirassa ja käsitellyt hakemuksiamme.  Nyt hän on ottanut kantaa Valviran toimintaan laillisuusvalvojan roolissa.

Sekava tilanne

Näin todetaan Ylen artikkelissa tilanteestamme. Artikkelissa haastatellaan HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutuksessa valmistunutta Samuel Hilliä. Samuel on siis yksi meistä 300:sta psykoterapeutista, joille Valvira ei ole vieläkään suostunut viemään psykoterapeutin ammattinimikettä Terhikkiin.

Erityisesti kannattaa kuunnella artikkelin yhteydessä oleva äänite, jossa Samuel kuvailee omin sanoin tämän ammattioikeuskiistan ristiriitaisuuksia. Sen, miten Valvira on muilla kouluttajilla hyväksynyt samoja menetelmiä, joihin se on puuttunut meidän koulutuksemme osalta. Sen, miten Valvira kieltäytyy vertaamasta koulutustamme kansallisen lainsäädännön (asetus 2a§ 1120/2010) vaatimuksiin, vaikka EU:n Tuomioistuin on velvoittanut toimimaan näin (kohta 40). Valvira suorittaa edelleen vertailun toiseen psykoterapeuttikoulutukseen.

Ylen artikkelissa myös kerrotaan Korkeimman Hallinto-oikeuden todenneen, että Valviralla ei ollut oikeutta päättää koulutuksen vastaavuudesta ilman tarkempia selvityksiä brittiyliopistomme kanssa. KHO:n ratkaisu perustui sen pyytämään EU:n Tuomioistuimen ennakkoratkaisuun.

Valvira kertoo selvittäneensä KHO:n ratkaisun jälkeen koulutustamme tarkemmin yliopistomme UWE Bristolin kanssa. Käytännössä Valvira kuitenkin maanitteli yliopistoamme perumaan tutkintomme. Valvira ei edelleenkään huomioi yliopistomme aikaisemmin toimittamia kymmenien sivujen selvityksiä. Voiko tällaista toimintaa kutsua selvittämiseksi?

Valvira ei myöskään anna painoarvoa siihen, mitä yliopiston antamissa todistuksissamme lukee. Valvira sen sijaan pitää edelleen kiinni itse luomistaan käsityksistään (jotka KHO siis jo kumosi ja vaati selvittämään tarkemmin).

Valvira ei siis noudata EU:n Tuomioistuimen ratkaisua, vaan on tehnyt uusia kielteisiä nimikepäätöksiä perusteluilla, jotka on jo kerran kumottu. Vaikuttaa nyt siltä, että saadut oikeudelliset ratkaisut (EUT, KHO) eivät miellytä Valviraa, vaan se yrittää saada tahtonsa läpi saattamalla samat asiat uudestaan eri hallinto-oikeuksien ja KHO:n käsiteltäviksi. Eikö jo annettuja ratkaisuja olekaan tehty noudatettaviksi?

”Sekava on ensimmäinen sana, joka tulee mieleen”. Näin Samuel Hilli toteaa Ylen artikkelissa. Edellä mainitut Valviran velvoitteet (yliopiston dokumenttien vertaaminen lainsäädäntöön) eivät ole sekavia, vaan hyvin selkeitä. Valvira kuitenkin tekee selkeästä tilanteesta sekavan jättämällä noudattamatta tätä velvoitetta ja lisäämällä omintakeisia kuvauksiaan koulutuksesta – ja toistamalla mantraa suomalaiseen koulutukseen vertaamisesta (vaikka tulisi verrata lainsäädäntöön).

Mikään lainvastainen toiminta ei kuitenkaan muutu lailliseksi sillä, että sitä toistaa eri yhteyksissä kerta toisensa jälkeen.

Valvira toimittaa eri tahoille (esimerkiksi kanteluiden yhteydessä) sivukaupalla tekstejä, jotta saisi huomion pois siitä, että Valvira itse rikkoo lakia jättämällä noudattamatta EU:n Tuomioistuimen ratkaisua. Valviran tapa viedä huomio pois omista rikkomuksistaan pitkillä teksteillään tekee selkeästä tilanteesta sekavan. Tämän tilanteen sekoittamiseen Valvira on käyttänyt suunnattoman määrän veronmaksajien maksamaa työaikaa. Myös jo valmiiksi ruuhkautuneiden hallinto-oikeuksien ja KHO:n resursseja kuluu samojen asioiden uudelleen veivaamiseen.

Kauanko Valviran annetaan vielä peitellä omia toimiaan tekemällä selkeästä tilanteesta sekavan? Ensimmäiset meistä jättivät hakemuksensa jo kesällä 2016. Kohta on siis mennyt kahdeksan vuotta, eikä loppua näy.