Valvira ei noudata omia linjauksiaan ja kohtelee eriarvoisesti Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutusta.

Kuten monesti olemme jo todenneet, psykoterapeuttikoulutuksemme täyttää terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen 1120/2010 vaatimukset – osittain ylittäen asetuksen vaatimukset. Valvira tulkitsee kuitenkin englantilaisen vastuuyliopistomme vuoksi koulutuksemme ulkomaiseksi, vaikka koulutuksemme on Suomessa toteutettu ja suomenkielinen. Kaikki vastuukouluttajamme ovat suomalaisia.

”Ulkomaisuuteen” vedoten koulutustamme on verrattu terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen sijaan Oulun yliopiston ratkaisukeskeiseen psykoterapeuttikoulutukseen. Valvira on hylännyt koulutuksemme vaihtelevin perustein. Nyt Valvira toteaa koulutuksemme olevan ”liian erilainen”.

Vertaaminen toiseen psykoterapeuttikoulutukseen näyttäytyy kyseenalaisena esimerkiksi kahden EU-tuomioistuimen ennakkopäätöksen valossa. Valviran ryhmäpäällikkö, varatuomari Maarit Mikkonen on itsekin myöntänyt, ettei koulutuksemme vertaaminen asetuksen sijaan toiseen psykoterapeuttikoulutukseen perustu mihinkään säädökseen. Silti Valvira ei käsityksemme mukaan ole muuttamassa toimintaansa.

Valvira siis toimii vailla lainpohjaa, minkä viranomainen on itsekin myöntänyt. Tämän lisäksi Valvira toimii vastoin omia ohjeistuksiaan ja tiedotteitaan. Valvira on tiedottanut omilla sivuillaan seuraavasti:

”Valvira ei enää erikseen arvioi asetuksen voimaantulon 31.12.2011 jälkeen alkaneiden koulutusohjelmien hyväksyttävyyttä, vaan myöntää hakemuksesta nimikesuojauksen asetuksessa säädettyjen perusedellytysten täyttyessä.”

Linjaus on yksiselitteinen. Yliopisto vastaa pedagogiikasta ja on pedagogiikan asiantuntija. Valviralla ei ole oikeutta – eikä edes tarvittavaa osaamista – puuttua psykoterapeuttikoulutusten pedagogiikkaan ja arvioida sitä. Suomalaisten yliopistojen psykoterapeuttikoulutusten osalta ryhmäpäällikkö, varatuomari Maarit Mikkonen onkin todennut sähköpostitse yhdelle valmistuneelle, että Valviralla on oikeus lähteä tutkimaan psykoterapeuttikoulutuksia vain erityisissä tapauksissa. Silti koulutuksemme pedagogiikka on Valviran mukaan ”liian erilainen” suomalaiseen ratkaisukeskeiseen psykoterapeuttikoulutukseen verrattuna – vaikka Valvira ei juurikaan ole voinut tutkia suomalaisia psykoterapeuttikoulutuksia tarkemmin.

Terveydenhuollon ammattihenkilöasetus 1120/2010 vaatii yliopiston vastuukouluttajaksi. Koska psykoterapeuttikoulutuksemme ovat alkaneet tämän asetuksen voimassaolon aikana, tätä asetusta on noudatettava nimikehakemusten käsittelyssä. Vuonna 2012 silloinen sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko ilmoitti sähköpostitse Helsingin psykoterapiainstituutille, ettei asetus 1120/2010 tee eroa ulkomaisen ja kotimaisen yliopiston välillä. Suomalaisten yliopistojen osalta Valvira hyväksyy psykoterapeutin nimikkeet kolmessa päivässä koulutustodistuksen perusteella – ilman koulutuksen tutkimista. Valvira siis noudattaa sekä asetusta että ilmoittamaansa linjaustaan tältä osin.

Helsingin psykoterapiainstituutin ensimmäiset 1120/2010 asetuksen mukaisesta psykoterapeuttikoulutuksesta valmistuneet ovat odottaneet tasapuolista käsittelyä jo kesästä 2016 alkaen – ja myös sitä, että Valvira alkaisi noudattaa sitä linjaustaan, jonka he ovat itse ilmoittaneet omilla kotisivuillaan. Nyt koulutuksemme saa eriarvoista kohtelua yliopiston kansallisuuden vuoksi.

EU-direktiivit eivät salli kansallisuuteen perustuvaa eriarvoista kohtelua. Viranomaisen on kaikessa työssään noudatettava EU-direktiivejä sekä EU-tuomioistuimen päätöksissä ilmeneviä direktiivien mukaisia tarkempia linjauksia.

Kykeneekö Valviran viranomainen puolueettomaan työskentelyyn Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutuksen osalta?

Hallintolain mukaan virkamiehen esteellisyys suhteessa käsiteltävään asiaan velvoittaa välittömästi vaihtamaan esteellinen virkamies esteettömään (29§). Virkamies ei saa myöskään olla läsnä, kun käsitellään asiaa, jossa virkamiehen esteellisyys on todettu (27§). Esteellisyys syntyy esimerkiksi tilanteessa, jossa virkamiehellä on suhteessa käsiteltävään asiaan sellaista ennakkokäsitystä, joka estää asian puolueettoman tarkastelun.

Korkein Hallinto-oikeus on tammikuussa 2019 tehnyt ratkaisun koskien erään kunnan kunnanhallituksen puheenjohtajan esteellisyyttä. Kyse oli kunnan myöntämien avustusten käsittelystä. Yhdestä päätöksestä oli valitettu. Valituksen jättämisen jälkeen puheenjohtaja oli arvostellut lehtikirjoituksessaan avustuspäätöksiin kohdistuvaa muutoksenhakua ja valitellut avustusten viipymistä. Kunnanjohtaja oli myös pyytänyt muita avustuksen hakijoita painostamaan valittajaa vetämään valituksensa pois.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että luottamus kunnanhallituksen puheenjohtajan puolueettomuuden oli lehtikirjoituksen mukaan katsottava vaarantuneeksi hallintolain 28§ 1 momentin 7. kohdan perusteella koskien valittajan hakemusta. Kunnanjohtaja oli siis tämän vuoksi esteellinen käsittelemään valittajan hakemusta lehtikirjoituksensa vuoksi.

Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutuksen tilanteessa Valviran ryhmäpäällikkö, varatuomari Maarit Mikkonen on vailla ensimmäistäkään lainvoimaista päätöstä todennut psykoterapeuttikoulutuksestamme esimerkiksi 3.11.2017 Helsingin Sanomille seuraavasti:

”Asian ydin on meidän näkemyksemme mukaan se, että koulutus ei vastaa suomalaista koulutusta. Kysymyksessä ei ole psykoterapeutin ammattinimikkeeseen johtava koulutus”

Ottaen huomioon Mikkosen lausumat useissa lehdissä – sekä alussa mainittu Korkeimman Hallinto-oikeuden päätös – on syytä epäillä, että Maarit Mikkonen on luonut ennakkokäsityksen Helsingin psykoterapiainstituutin ja yliopiston University of the West of England psykoterapeuttikoulutuksesta sellaisella tavalla, että hän on esteellinen osallistumaan psykoterapeuttikoulutuksemme ja nimikehakemustemme käsittelyyn. On syytä myös epäillä, että Maarit Mikkonen on myös pyrkinyt lausunnoillaan vaikuttamaan hakemustemme lopputulokseen.

Maarit Mikkonen on myöntänyt, että tapa, jolla koulutustamme käsitellään, ei perustu mihinkään säädökseen. Tästä huolimatta hän ei kykene muuttamaan linjaustaan lainmukaiseksi. Tämä myös puhuu sen puolesta, että Mikkonen saattaa olla esteellinen käsittelemään psykoterapeuttikoulutuksemme johdosta toimitettuja psykoterapeutin nimikehakemuksia.

Maarit Mikkosen toiminnasta on tehty tutkintapyyntö. Tehty tutkintapyyntö voi myös synnyttää viranomaiselle intressin vaikuttaa nimikehakemustemme lopputulokseen omalle tilanteelle myönteisellä tavalla. Myös tämän vuoksi on aiheellista kysyä: Miksi Maarit Mikkonen saa edelleen jatkaa Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutuksemme käsittelyä?