Viranomaisen vaihtuvat perustelut

Helsingin psykoterapiainstituutti tiedotti hiljattain Valviralle, että vastuuyliopisto (University of West of England, Bristol) on tekemässä riippumatonta asiantuntijaselvitystä niistä pedagogisista menetelmistä, jotka ovat herättäneet Valvirassa huolta laatuongelmasta.

Nyt Valvirasta todettiin, ettei kysymys olekaan laatuongelmasta, vaan siitä, että koulutus eroaa liikaa suomalaisen yliopiston psykoterapeuttikoulutuksesta. Valviran viranomainen Mira Grönroos on todennut sähköpostissa seuraavasti:

”Kyseessä ei siis ole se, että Valvira olisi huolissaan koulutuksessa käytetyistä pedagogisista menetelmistä. Kyseessä on yksinkertaisesti vain se, että koulutus on liian erilainen kuin suomalaisen yliopiston ratkaisukeskeinen psykoterapeuttikoulutus.”

Valviran toiminta näyttäytyy jälleen kerran ristiriitaisena. Aikaisemmin Valvira on todennut useamman kerran koulutuksen laadun oleva puutteellista. 25.10.2017 päivätyssä muistiossaan Valvira toteaa opintojen laatuongelman seuraavasti:

”Valvira toteaa, että koulutus ei tämänsisältöisenä – edes täydentävien opintojen jälkeen – tuota vastaavaa osaamista kuin suomalainen psykoterapeuttikoulutus”.

Valvira yritti hakea hyväksyntää kannalleen jopa median kautta ilman yhtäkään lainvoimasta päätöstä. Ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen totesi 3.11.2017 Helsingin Sanomissa:

”Katsomme, että kun kaksi kolmasosaa koulutuksesta on toteutettu puutteellisesti, tämä ei ole lainkaan psykoterapeutin ammattinimikkeeseen johtava koulutus. Sitä ei voi edes täydentää”

Psykoterapeuttikoulutus käsittää kolme osa-aluetta: teoriaopinnot, koulutusterapia ja koulutustyönohjaus – ja näiden lisäksi asiakastyö.  Ilmaisullaan ”kaksi kolmasosaa” Mikkonen viitannee koulutusterapiaan ja työnohjaukseen, joissa Valvira on kiinnittänyt huomiota ainoastaan yhteen menetelmään – ja siinäkin vain osaan menetelmästä. Mikkonen on tältä pohjalta leimannut nämä molemmat riittämättömiksi ja julistanut näkemystään toimittajillekin.

Nyt on siis todettu, ettei olekaan huolta pedagogisista menetelmistä. Grönroosin sähköposti tuli päivä sen jälkeen, kun Valviralle oli tiedotettu tekeillä olevasta riippumattomasta asiantuntijaselvityksestä. Huomattiinko Valvirassa nyt, että heidän väitteensä koulutuksemme puutteellisuudesta on mitä todennäköisimmin kumoutumassa?

Valvira ei ole toistaiseksi eritellyt, miten psykoterapeuttikoulutuksemme eroaa suomalaisen yliopiston psykoterapeuttikoulutuksesta ”merkittävästi”, kuten viranomainen väittää. Viranomainen ei ole edes selvittänyt kunnolla menetelmiämme.

Menetelmämme ovat samat kuin olivat ennen terveydenhuollon 1120/2010 ammattihenkilöasetusta – ja ovat olleet ratkaisukeskeisyydelle tyypillisiä menetelmiä. Valvira hyväksyi silloin nämä menetelmät ja myönsi psykoterapeutin nimikkeet koulutuksen suorittaneille. Terveydenhuollon ammattihenkilöasetus 1120/2010 ei ota kantaa psykoterapeuttikoulutuksen menetelmiin – eikä siis edellyttänyt niihin muutoksia. Valvira ei ole kyennyt osoittamaan, mitä terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen 1120/2010 kriteerejä koulutuksemme ei täytä.

Jos yliopistomme olisi kotimainen, koulutustamme verrattaisiin ainoastaan terveydenhuollon ammattihenkilöasetukseen. Suomessa yliopistoilla on autonomia; ne saavat itsenäisesti päättää koulutuksen toteuttamisesta, kunhan koulutus noudattaa voimassa olevaa terveydenhuollon ammattihenkilöasetusta. HPI – UWEn psykoterapeuttikoulutusta verrataan yliopistomme ulkomaisuuden vuoksi suomalaisen yliopiston toteuttamaan 1120/2010 asetuksen mukaiseen ratkaisukeskeiseen psykoterapeuttikoulutukseen pedagogisia valintoja myöten. Pelkkä asetuksen noudattaminen ei siis riitä koulutuksessamme. Olemme eriarvoisessa asemassa yliopiston kansallisuuden vuoksi, mikä on käsityksemme mukaan EU-direktiivien vastaista.

Ensin Valvirasta vihjailtiin, että jokaisen valmistuneen olisi työskenneltävä vuosi Iso-Britanniassa valmistumisen jälkeen ennen kuin nimikettä voidaan hakea. Tämä vaatimus kumoutui. Sitten alettiin vedota koulutuksen puutteellisuuteen. Tämäkin näyttää nyt kumoutuneen. Nyt ongelmana on pelkkä erilaisuus, ei puutteellisuus.

Kun erilaisuuteen vetoaminen saadaan kumottua, mihin sitten vedotaan Valvirassa? Kauanko tämä saa jatkua, ennen kuin joku puuttuu tähän? Käsityksemme on, että koulutuksesta valmistuneet, psykoterapeutin nimikehakemuksen jättäneet tulevat nyt todennäköisesti saamaan kielteisen päätöksen Valviralta ilmeisen ontuvin perustein.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälliköltä Päivi Sillanaukeelta odotetaan edelleen kannanottoa tilanteestamme. Toistaiseksi hän on siirtänyt vastuunsa alaisensa Kari Paason hoidettavaksi. Paaso on vedonnut toistuvasti Valviran itsenäiseen päätösvaltaan. Näin ministeriö pesee kätensä tilanteesta, vaikka sillä on valvontavelvollisuus.

Valviran poukkoilevan käyttäytymisen näkyminen mediassa

Valviran toimintaa on kuvattu useissa aikaisemmissa teksteissämme. Taustatietoja aiheesta löytyy tiivistelmästä. Tässä kirjoituksessa tuomme nyt tarkemmin esille Valviran toimintaa mediajulkaisuissa, jotka tuovat esille mielivallan sekä poukkoilevan työskentelyn.

Terveydenhuollon ammattihenkilöasetus (1120/2010) alkoi vuodesta 2012 alkaen edellyttää yliopistoa vastuukouluttajaksi psykoterapeuttikoulutuksessa. Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutuksessa vastuuyliopistona on Iso-Britanniassa toimiva yliopisto University of the West of England (UWE), Bristol. Valvira totesi vuonna 2012 Helsingin psykoterapiainstituutille (HPI), ettei asetus tee eroa suomalaisen ja ulkomaisen yliopiston välillä.

Ensimmäiset HPI:n terveydenhuollon asetuksen (1120/2010) mukaisesti koulutetut psykoterapeutit valmistuivat kesällä 2016. He jättivät nimikehakemuksen Valviraan. Henkilökohtaisen yhteydenoton sijaan hakijat saivat lukea Suomen Kuvalehdestä Valviran ryhmäpäällikkö Maarit Mikkosen kertomana, että nimikkeen edellytykseksi saattaisi tulla vuoden työskentely koulutusmaassa. Mikkonen vetosi EU-direktiiviin ja sen tulkintaan ulkomaisista opinnoista. Koulutuksemme on suomalaisen terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen mukainen, toteutettu Suomessa ja suomen kielellä. Valviran tulkinnan mukaan koulutusmaamme on kuitenkin Iso-Britannia vastuuyliopistomme kansallisuuden perusteella.

Myöhemmin Maarit Mikkonen myönsi, ettei Englannissa työskentelyä voidakaan vaatia. Valvira ja Suomen Kuvalehti eivät missään vaiheessa julkaisseet oikaisua julkisesti Englanti-vuoden spekulaatiosta.

Yksi koulutuksestamme valmistunut sai luvan psykoterapeutin nimikesuojatun ammattinimikkeen käyttöön Valviralta syyskuussa 2017. Lokakuussa 2017 kyseinen psykoterapeutin nimikkeen käyttöoikeus peruttiin (ks. tarkemmin tiivistelmässämme]. Perumisen yhteydessä Helsingin Sanomat julkaisi artikkelin, jossa Maarit Mikkonen alkoi taas vihjailla vuoden työskentelystä Iso-Britanniassa. Luonnollisesti tämä herätti hämmennystä Helsingin psykoterapiainstituutissa. Tämä jälkeen Valvira ei ole enää tuonut esille vaatimustaan vuoden työskentelystä Iso-Britanniassa.

Kun ei voitukaan vaikeuttaa tilannettamme vaatimalla vuoden työskentelyä Iso-Britanniassa, alettiin lokakuussa 2017 puuttua koulutuksen sisältöön – ja vieläpä jälkikäteen siitä huolimatta, että Helsingin psykoterapiainstituutti oli yrittänyt selvittää koulutuksen kriteerit Valviralta etukäteen, vuosia aikaisemmin. Ryhmäpäällikkö Mikkonen totesi Helsingin Sanomien artikkelissa myös, että koulutuksemme ei tule johtamaan psykoterapeutin nimikkeeseen.  Selvitys, jolla Valvira päätyi olemaan hyväksymättä koulutuksemme, oli puutteellisesti toteutettu. Valvira ei ole kyennyt osoittamaan, mihin terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen kohtaan heidän kielteinen kantansa koulutuksen sisällöstä perustuu.

Kommentoidessaan medialle ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen on toiminut kyseenalaisesti – ellei jopa lainvastaisesti. Viranomaisella ei ole oikeutta kommentoida keskeneräistä asiaa. Ilman ensimmäistäkään lainvoimaista päätöstä Maarit Mikkonen toi median kautta esille mahdollisen vaatimuksen vuoden työskentelystä Iso-Britanniassa – sekä lausuman, jonka mukaan koulutuksemme ei johtaisi psykoterapeutin pätevyyteen. On hyvin erikoista, että viranomainen hakee hyväksyntää kannalleen median kautta jo ennen yhtäkään lainvoimaista päätöstä.

Viranomaisen toiminta rikkoo terveydenhuollon ammattihenkilöasetusta, hallintolakia, perustuslakia ja EU-direktiivejä.  Sosiaali- ja terveysministeriö vetoaa edelleen Valviran itsenäiseen päätösvaltaan. Itsenäinen päätösvalta rajoittuu kuitenkin lainmukaiseen toimintaan. Kuka alkaisi vihdoin puuttua Valviran toimintaan?

Valvira ja ministeriö paljastavat itse rikkoneensa lakia

Vuonna 2010 säädettiin terveydenhuollon ammattihenkilöasetus (1120/2010), joka velvoitti yliopiston vastuukouluttajaksi psykoterapeuttikoulutuksessa. Helsingin psykoterapiainstituutti alkoi järjestää koulutuksensa englantilaisen yliopiston kanssa. Valvira totesi tuolloin Helsingin psykoterapiainstituutille, ettei asetus tee eroa suomalaisen ja ulkomaisen yliopiston välillä. Valvira muutti kuitenkin asetuksen tulkintaansa myöhemmin, ja alkoi väittää asetuksen kattavan vain suomalaiset yliopistot. Asetuksen sanamuodossa oli vain sana ”yliopisto”, joten Valvira lisäsi asetukseen sanoja, joita siinä ei ollut.

Valviran laintulkinnan ongelmallisuuteen herättiin viranomaisenkin puolella. Alettiin valmistella asetuksen muutosta Valviran toimintatapojen mukaiseksi. 1.9.2018 lähtien asetus muuttui niin, että psykoterapeuttikoulutuksessa kelpaavat ainoastaan yliopistolain mukaiset yliopistot – käytännössä suomalaiset yliopistot.

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen mukaan asetuksen muutos ei muuta Valviran toimintaa, vaan asetusta on vain ”selkeytetty”. Tällä sananvalinnalla peitellään olennainen asia, joka on kuitenkin näkyvillä: Valvira on rikkonut lakia ennen vuoden 2018 asetusta, koska tiedotteessakin todetaan Valviran jo tulkinneen vuoden 2010 asetusta 1.9.2018 voimaanastuneen asetuksen mukaisesti.

Tiedotteessa on lisäksi todettu, että uusi asetus vastaa ”pitkäaikaista vakiintunutta käytäntöä”. Viranomainen kuitenkin unohtaa, että vakiintunut käytäntö ei voi koskaan ohittaa lain tai asetuksen kirjainta, vaan virkamiehen on perustuslain mukaan noudatettava lakia tarkasti. Valvira siis rikkoi lakia ennen uutta asetusta, koska käytäntö ei ollut 2010 asetuksen mukainen.

Vertailun vuoksi mainittakoon ajankohtainen, surullinen esimerkki: lastensuojelulaitoksen Pohjolakodin vuosien aikana vakiintuneet toimintatavat, joihin on nyt puututtu, koska toimintatavat ovat olleet lainvastaisia.

Valvira toteaa käsittelevänsä 1.9.2018 lähtien saapuneet nimikehakemukset 1.9.2018 voimaan astuneen terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vuonna 2016 alkaneen koulutuksen olisi viranomaisen logiikalla pitänyt olla vuoden 2018 asetuksen mukainen, vaikka suurin osa koulutuksesta olisi tehty vuoden 2010 asetuksen voimassaolon aikana – ja asetuksen muutoksesta ei ole ollut mitään tietoa koulutuksen alkaessa.

Koulutuksia koskevien lakimuutosten yhteydessä vain uuden lain tai asetuksen voimaantulon jälkeen alkaneiden koulutusten on noudatettava tätä uutta lakia tai asetusta. Tämä vakiintunut käytäntö näyttää unohtuneen jopa vakiintuneisiin käytäntöihin vetoavalta viranomaiselta. Valviran ryhmäpäälliköltä Maarit Mikkoselta kysyttiin, millä perusteella Valvira käsittelee 1.9.2018 alkaen saapuneet nimikehakemukset 2018 asetuksen mukaisesti.  Mikkonen ei vastannut kysymykseen.  Vastaamisen sijaan hän totesi kysyjän haluavan olla ”hankala”.

Valvira toimii Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. Ministeriö ei edelleenkään puutu Valviran toimintaan, vaan vetoaa Valviran ”itsenäiseen päätösvaltaan” useiden opiskelijoiden saamissa viesteissä. Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee ei vastaa yhteenkään hänelle toimitettuun viestiin.

Ensimmäiset vuoden 2010 terveydenhuollon asetuksen mukaisesta psykoterapeuttikoulutuksesta valmistuneet ovat odottaneet Valviralta lainmukaista toimintaa kesästä 2016.