Hyvä hallinto ja Valviran kommentonti mediassa

Helsingin Sanomat julkaisi pitkän artikkelin ammattioikeutemme kohtuuttomasta tilanteesta. Artikkeli toi varsinkin meidän valmistuneiden näkökulmia ja tarkasteli kriittisesti Valviran toimintaa.

Artikkelissa kerrotaan, että Valviralta pyydettiin myös kommenttia. Valvira ei kuitenkaan suostunut kommentoimaan, koska se olisi ollut Valviran itsensä mukaan ”vastoin hyvän hallinnon periaatteita”

Hyvän hallinnon periaate ei kuitenkaan ole aikaisemmin estänyt Valviraa kommentoimasta mediaan. Valvira on ainakin vuosien 2016-2022 aikana kommentoinut ainakin Helsingin Sanomille, Suomen Kuvalehdelle ja Ylelle. Valvira on tuonut esille näkemyksiään, jotka Korkeimman Hallinto-oikeuden mukaan ovat perustuneet ”irrallisiin mielipiteisiin”, kuten myös alussa viitattu Helsingin Sanomien artikkeli kertoo.

Mikä teki nyt kommentoinnista huonon hallintotavan mukaista toimintaa, kun se ei kaikesta päätellen ole ollut sitä aikaisemmin?

Moitteita Valviralle eri tuomareilta: Valviran väitteet perustuvat lainvastaisiin lähteisiin

Korkein Hallinto-oikeus on moittinut Valviraa todeten mm. seuraavasti: 

”Valvira on laiminlyönyt velvollisuutensa selvittää asiaa UWE Bristolin kanssa. Valviran näkemys koulutuksen puutteista perustuu irrallisiin väitteisiin, joilla se on perustellut epäilyjään tutkintotodistuksen oikeellisuudesta ja todenperäisyydestä”

Valvira on toistuvasti esittänyt koulutuksestamme väitteitä, jotka eivät mene yhteen yliopistomme UWE-Bristolin koulutuskuvausten ja muiden selvitysten kanssa. Valvira on nojannut väitteissään muun muassa nimettömään kirjeeseen, viiteen viiden minuutin puheluun, kolmen henkilön selvitykseen. Nämä kolme henkilöä olivat keskeyttäneet HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutuksen ensimmäisen lukukauden aikana. He olivat käyneet alle kuudesosan koulutuksesta, mutta ”selvittivät” Valviralle, mitä kaikkea kolmen vuoden koulutuksessa on tehty.

Valvira ei ole suostunut nojaamaan yliopistomme koulutuskuvauksiin. Sen sijaan se on pitänyt pätevämpänä selvityksenä mm. nimetöntä kirjettä ja alle kuudesosan koulutuksesta käyneiden selontekoa.

Helsingin käräjäoikeuden tuomari moitti maaliskuussa 2024 kovin sanoin myös Valviraa, ryhmäpäällikkö Maarit Mikkosta (koulutusjohtajamme tuomiosta huolimatta):

”Nyt (Valviran) Mikkonen käräjäoikeudessa on ilmoittanut, ettei HPI:n järjestämä koulutus ollut edes psykoterapeuttikoulutus viitaten Valviran saamiin anonyymiin kirjeisiin, muutaman, ilmeisesti koulutuksen keskeyttäneen oppilaan haastatteluun sekä ns. Sundmanin lausuntoon. Ottaen huomioon, että lausunnon on laatinut alalla kilpaileva taho ja muut esille tulleet seikat, käräjäoikeus ei anna lausunnolle näyttöarvoa.”

Valvira on siis nojannut myös kilpailevan tahon lausuntoon. Lausunnon laatija Peter Sundman on toiminut ainakin Oulun yliopistolla psykoterapeuttikoulutuksissa vastuukouluttajana. Helsingin käräjäoikeus päätti siis jättää huomioimatta Sundmanin lausunnon, koska hän edustaa HPI:n kilpailijaa.

Moitteista huolimatta näyttää siltä, että Valvira ei muuta omaa toimintaansa. Se on edelleen nojannut kumottuihin lähteisiin omissa väitteissään. Valviran sanamuodot tulevat pitkälti Peter Sundmanin lausunnosta. Yliopistomme kymmenien sivujen selvityksiä Valvira ei näytä edelleenkään huomioivan, vaikka oikeudelliset ratkaisut velvoittavat tähän.

Olisiko jonkun muun tahon aika ottaa hakemuksemme ratkaistaviksi? Valvira ei näytä kykenevän muuttamaan toimintansa lainmukaiseksi usealta tuomarilta tulleista moitteista huolimatta.

Kiitos Helsingin Sanomat ja Satu Vasantola

SUURI KIITOS Helsingin Sanomat ja toimittaja Satu Vasantola. Helsingin Sanomien 17.3.2024 ilmestynyt pitkä artikkeli kannattaa lukea. Se kertoo erinomaisesti Valviran toiminnasta ammattioikeustilanteessamme ja tuo esille meidän valmistuneiden näkökulman. Useampi meistä pani itsensä likoon ja oli haastateltavana.

Olemme suorittaneet lainsäädännön vaatimukset täyttävän psykoterapeuttikoulutuksen. Koulutus on ollut kattavampi kuin ainakin sadoilla Valviran hyväksymillä psykoterapeuteilla. Mutta koulutus on lytätty viranomaisen taholta. Meidät on leimattu potilasturvallisuudelle vaarallisiksi. On ollut kuluttavaa, kun koulutustamme on vuosien varrella toistuvasti käsitelty kyseenalaisessa valossa mediassa, ja tämä on vaikuttanut kielteisesti myös meidän valmistuneiden maineeseen.

Silloin, kun mediassa on taas ollut kielteinen uutinen, töihin lähteminenkin on ollut vaikeaa, puhumattakaan esimerkiksi sukujuhlista, muista sosiaalisista tilanteista. On ollut kuluttavaa toistuvasti kohdata mahdollisia kyselyjä ja kommentteja. Selittää tilannetta uudestaan ja uudestaan kahvipöydässä. Ja selittää Valviran toimintaa, jota ei itsekään meinaa uskoa. On myös ollut raskasta tuoda juurta jaksaen esille omaa osaamista kerta toisensa perään.

Useampi meistä on käynyt koulutuksemme lisäksi myös toisen, Valviran hyväksymän psykoterapeuttikoulutuksen. He ovat todenneet HPI-UWEn koulutuksen olleen jopa paremmin toteutettu kuin se toinen, Valviran hyväksymä koulutus. Helsingin Sanomissa kriittisiä kommentteja tuli vain sellaisilta, jotka olivat keskeyttäneet koulutuksemme ihan sen alussa. Heillä ei ole voinut syntyä käsitystä koko koulutuksestamme. Tiedossamme on ollut jo pitkään, että valtaosa meistä on kokenut koulutuksemme hyväksi, laadukkaaksi.

Valvira on saanut moitteita eri oikeusasteilta. Eri hallinto-oikeudet sekä KHO ovat kumonneet Valviralta saatuja kielteisiä päätöksiä ja palauttaneet hakemukset uudelleenkäsiteltäviksi. Myös Helsingin käräjäoikeuden tuomari antoi koulutusjohtajallemme antamastaan tuomiosta huolimatta moitteita myös Valviralle, mikä tulee ilmi Helsingin Sanomien artikkelissa sekä tuomiossa. Valvira aikoo silti jatkaa psykoterapeutin nimikkeen hakemusten hylkäämistä samoin perustein, jotka on jo kerran kumottu ja joista on tullut moitteita.

Kukaan ei tiedä, kauanko vielä ollaan löysässä hirressä ja ikiliikkujassa, kun oikeusasteet palauttavat hakemukset takaisin Valviralle uudelleen ratkaistaviksi, Valvira ei noudata EU:n Tuomioistuimen ratkaisua, ja päätöksistä joutuu valittamaan uudestaan ja uudestaan.

Toivottavasti Helsingin Sanomien artikkeli valaisee tilannetta isommalle joukolle, muuttaa yleistä käsitystä koulutuksen antamasta osaamisesta ja muuttaa Valviran toiminnasta käytävää keskustelua kriittisemmäksi. Toivottavasti artikkeli tuo laajempaa tietoisuuteen tietoa viranomaisen huolta herättävästä vallankäytöstä. Toivottavasti artikkeli tuo paineita ratkaista tämä vuosia kestänyt loppumaton pattitilanne. Psykoterapeuteista on huutava pula, ja meitä tarvitaan.

Perehtyikö Helsingin käräjäoikeus kaikkiin selvityksiin?

Vuonna 2018 poliisin kirjallisessa kuulustelussa Ilmoitin, että en vaadi korvauksia kouluttajalta. Annoin myös perustelut, miksi en vaadi korvauksia.

Helsingin käräjäoikeuden ensimmäisessä kirjeessä vuonna 2020 viitattiin vaatimiini korvauksiin. Tässä yhteydessä laitoin uuden selvityksen ja kysyin käräjäoikeudelta: mihin perustuu heidän käsityksensä siitä, että minä vaatisin korvauksia kouluttajalta? Kerroin myös, että olen vaatimassa monen muun ohella korvauksia Suomen valtiolta ja että en ole vaatimassa korvauksia John Pihlajalta.

En saanut koskaan vastausta Helsingin käräjäoikeudelta.

Kesäkuussa 2023 John Pihlajan asianajaja, professori Antti Palmujoki oli joutunut vielä viestittämään Helsingin käräjäoikeudelle, että minä en vaadi korvauksia Pihlajalta, vaan Suomen valtiolta. Tämä tuli ilmi minulle heinäkuussa 2023, kun käräjäoikeus lähetti minulle dokumentit tulevaa käsittelyä varten. Käsittelyä, jossa olisin puolustuksen todistajana.

Väite siitä, että vaatisin korvauksia John Pihlajalta, ei sentään edennyt tuomioon asti. Mutta tämä piti viestiä kolme kertaa Helsingin käräjäoikeudelle. Miten on mahdollista, että vielä vuonna 2023 Helsingin käräjäoikeudelle jouduttiin viestittämään, että en vaadi John Pihlajalta korvauksia, kun olin jo vuonna 2018 todennut sen itse ensimmäisen kerran?

On syytä kysyä: Perehtyikö Helsingin käräjäoikeus koskaan minun selvityksiini prosessin aikana? Jos olisi perehtynyt. vuonna 2023 ei olisi jouduttu viestimään käräjäoikeudelle korvausten vaatimisesta.

Vai turvattiinko pelkkiin oletuksiin? Oletettiinko tutkimatta, että Valviralla on oikea tieto? Itse tuomiossakaan ei ole mainittu Euroopan Unionin Tuomioistuimen ratkaisua eikä sitä, että useita psykoterapeutin nimikehakemuksia on palautettu takaisin Valviraan uudelleenkäsiteltäviksi. On vain nojattu Valviran lainvastaiseksi todettuun toimintaan ja oletettu, että Valviralta tulee oikea tieto, kun Valvira kääntää omat rikkomuksensa John Pihlajan rikokseksi.

Helsingin käräjäoikeuden prosessin vaiheet herättävät vakavan kysymyksen: perehdyttiinkö kaikkiin selvityksiin ennen tuomion antamista?

HPI:n koulutusjohtajan tuomio

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut Helsingin Psykoterapiainstituutin johtajan John Pihlajan ehdolliseen vankeustuomioon sekä miljoonakorvauksiin, koska emme ole saaneet psykoterapeutin ammattinimikettä Valviralta.

Helsingin käräjäoikeuden tuomiossa ei mainita, että ammattioikeutemme käsittely on tosiasiallisesti kesken. Eri hallinto-oikeudet sekä Korkein Hallinto-oikeus ovat palauttaneet useita Valviran laatimia kielteisiä päätöksiä Valviralle uudelleenkäsiteltäviksi. Tämän keskeneräisyyden vuoksi oli ylipäätänsä outoa, että tämä asia otettiin oikeuden käsittelyyn. Miten voidaan määritellä, saimmeko luvatut ammattioikeudet, jos ammattioikeuden osalta kiista on kesken?

Tuomiossa ei ole mainittu sanaakaan koulutustamme koskevasta EU:n Tuomioistuimen ratkaisusta, eikä siitä, että Valviran toiminta ei ole ollut EU:n Tuomioistuimen ratkaisun mukaista (jos olisi ollut, hakemuksia ei olisi palautettu Valviralle). Valvira ei myöskään palauta laittomasti poistamaansa psykoterapeutin nimikettä Terhikkiin, mikä myös jätetään mainitsematta tuomiossa.

Tuomio vetää sanattomaksi ja herättää vakavia kysymyksiä siitä, mikä Suomen oikeusvaltion tila on tällä hetkellä. Yritetäänkö nyt saada meidät unohtamaan, että meillä on todellakin EU:n Tuomioistuimen ratkaisu koulutuksestamme? Ratkaisu, jota Valvira ei noudata.   

EU:n komissio on ottanut tutkittavakseen Valviran toiminnan jo aikaisemmin tehdyn kantelun perusteella. Valitettavasti prosessit siellä ovat hitaita. Tarvitaanko todellakin EU:n apua siihen, että Valviran toiminta saataisiin EU:n lainsäädännön mukaiseksi? Eikö tähän pystytä Suomessa?

Tutkintapyyntö Valviran ylijohtajasta

Joulukuussa 2023 Valviran ylijohtajasta Markus Henrikssonista on tehty tutkintapyyntö Keskusrikospoliisille. Tutkintapyynnön ilmoittajina on nyt noin 30 henkilöä, pääosin HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutuksen käyneitä. Keskusrikospoliisi on katsonut aiheelliseksi aloittaa esiselvitys. Päätös tästä on tehty 7.12.2023.

Markus Henrikssonin allekirjoittamissa lausunnoissa on toistuvasti annettu ymmärtää, että koulutuksemme vertailu olisi suoritettu EU-lainsäädännön mukaisesti.  Lausunnot ovat koskeneet useaa meistä, jotka olemme hakeneet Valviralta psykoterapeutin nimikettä.

Lausunnot ovat menneet hallinto-oikeuksiin ja jopa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, kun psykoterapeutin nimikkeen hakija on valittanut saamastaan kielteisestä päätöksestään. Valituksessa on esimerkiksi vedottu siihen, että Valvira ei ole suorittanut koulutuksen vertailua lainsäädäntöön, kuten sen kuuluisi EU:n Tuomioistuimen ratkaisujen mukaan tehdä. Valvira on lainsäädännön sijaan suorittanut vertailun suomalaisin yliopiston koulutuskuvauksiin, mikä on täysin eri asia kuin lainsäädäntöön vertaaminen.

Yhdestä näistä Valviran lausunnoista on jo aikaisemmin kirjoitettu tässä blogissa. Siinä Valvira antoi Markus Henrikssonin allekirjoittamassa lausunnossa harhaanjohtavaa tietoa Helsingin hallinto-oikeudelle EU:n Tuomioistuimen ratkaisun sisällöstä – jotta Valviran oma toiminta (toiseen koulutukseen vertailu) saataisiin näyttämään ratkaisun mukaiselta. Tuossa vaiheessa, vuonna 2021, meillä ei vielä ollut koulutustamme koskevaa EU:n Tuomioistuimen ratkaisua, mutta ennakkoratkaisut (Vlassopoulou, Brouillard) olivat jo tältä osin selkeitä ja velvoittavia.

Myöhemmin, kesällä 2022, saimme koulutustamme koskevan Euroopan Unionin Tuomioistuimen ratkaisun, joka ennakkoratkaisujen kaltaisesti kehottaa kohdassa 40 suorittamaan vertailun kansalliseen lainsäädäntöön. Valvira ei vieläkään suostu noudattamaan EU:n Tuomioistuimen ratkaisua. Valvira yrittää viedä läpi ajatusta, että sillä olisi oikeus vedota seikkoihin, joita ei ole lainsäädännössä. Suomen perustuslaki kieltää oikeuksien eväämisen ilman lakiperustetta.   

On erittäin huolestuttavaa, kun viranomainen antaa harhaanjohtavaa tietoa hallinto-oikeudelle ja pyrkii näin saamaan hallinto-oikeuden tekemään EU-lainsäädännön vastaisen ratkaisun.

Toisen psykoterapeuttikoulutuksen suorittaneet: HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutus on pätevä

Koska Valvira alkoi hankalaksi psykoterapeutin nimikkeemme kanssa, useampi meistä HPI-UWEn koulutuksen suorittaneista on käynyt toisen, Valviran hyväksymän psykoterapeuttikoulutuksen tai on opintojensa kanssa loppusuoralla. Jo pidemmän aikaa on ollut tiedossa, että useampi toisen psykoterapeuttikoulutuksen käynyt on pitänyt epäreiluna sitä, että Valvira ei ole suostunut hyväksymään HPI-UWEn koulutusta.

Koulutuksemme jälkeen Valviran hyväksymän psykoterapeuttikoulutuksen käynyt, Psykoterapeutti Petteri Salonen on edellisessä tekstissämme ihmetellyt etenkin sitä, että koulutuksemme työnohjauksen menetelmiä ei ole suostuttu hyväksymään. Salonen on toiminut jo vuodesta 2010 työnohjaajana, ja hänellä on Suomen Työnohjaajat Ry:n hyväksymä työnohjaajan pätevyys. Salonen kysyy: onko terapiakoulutuksen työnohjauksen tarkoitusta edes ymmärretty, kun HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutuksen koulutustyönohjausta kritisoidaan?

Salonen tuo myös esille koulutuksemme pedagogiikan toimivuuden ja sen, miten sillä varmistettiin oppiminen, psykoterapeutiksi kasvaminen.

Psykologi ja psykoterapeutti Hippu Pintilä on julkisessa LinkedIn-päivityksessään kyseenalaistanut niin ikään Valviran toimintaa HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutuksemme kanssa. Pintilä on myös käynyt koulutuksemme lisäksi toisen, Valviran hyväksymän koulutuksen. Salosen lisäksi myös Pintilä ottaa kantaa pedagogiikkaan. Hän toteaa, että pedagogiikka koulutuksessamme oli jopa huomattavasti paremmin toteutettu kuin Valviran hyväksymässä psykoterapeuttikouluksessa.

Psykiatrinen sairaanhoitaja Anne-Mari Talus puolestaan tuo esille, miten hän kokee epäoikeudenmukaisena, ettei HPI-UWEn koulutusta ole hyväksytty. Talus on loppusuoralla Valviran hyväksymässä psykoterapeuttikoulutuksessa. Hän toteaa, ettei näe selvää eroa HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutuksen ja nyt käytävän koulutuksensa välillä.

Talus toteaa epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen vain kasvaneen Valviran hyväksymän psykoterapeuttikoulutuksen edetessä, kun HPI-UWEn toteutuksia ei ole hyväksytty.  Hän kokee turhauttavana sen, että joutuu uudestaan opiskelemaan jo kerran opittuja asioita vain saadakseen psykoterapeutin nimikkeen Terhikkiin.

Lisäksi uudelleenkouluttautuneiden parissa on todettu, että Valviran vaatimuksilla, joita on esitetty HPI-UWEn psykoterapeuttikoulusta kohtaan, ei ole tieteellistä perustaa. Ja on todettu myös, että vaatimukset eivät myöskään ole laillisesti päteviä (kuten blogissa on todettu useita kertoja).

Valvira pahentaa toiminnallaan jo entuudestaan pahaa psykoterapeuttipulaa. On järjetöntä, että yhden lainsäädännön mukaisen psykoterapeuttikoulutuksen käyneet psykoterapeutit joutuvat opiskelemaan toisen psykoterapeuttikoulutuksen ja opiskelemaan samoja asioita uudestaan. He vievät koulutuspaikan sellaisilta, joilla ei ole ensimmäistäkään psykoterapeuttikoulutusta suoritettuna – ja siksi, että Valvira ei suostu noudattamaan EU:n Tuomioistuimen ratkaisua.

Mistä on oikein kyse, kun Valvira ei suostu taipumaan EUT:n ratkaisuun? Sen mekin haluaisimme tietää. Valviralle on mm. lueteltu koulutuksessamme olevat yhdeksän koulutustyönohjauksen ja -psykoterapian menetelmät ja kysytty: missä menetelmässä ja missä kohdassa menetelmää on epäkohta? Valvira ei vastaa tähän kysymykseen, vaikka väittää epäkohtien olevan nimenomaan koulutuspsykoterapiassa ja -työnohjauksessa.

Psykoterapeutin pohdintaa HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutuksesta

Ymmärretäänkö terapiakoulutuksen työnohjauksen perusajatusta ja tarkoitusta, kun HPI-UWEn koulutustyönohjausta kritisoidaan?

Alla psykoterapeutti Petteri Salosen avointa pohdintaa Helsingin psykoterapiainstituutin ratkaisukeskeisen psykoterapiakoulutuksen työnohjauksen ja koulutustyönohjauksen pedagogiikasta ja käytännön toteutuksesta. Petteri on suorittanut HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutuksen jälkeen Tampereen yliopiston kognitiivisen psykoterapian koulutuksesta ja on toiminut työnohjaajana sote-alalla jo vuodesta 2010.

HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutus oli kokonaisuutena selkeä ja sisältö oli suunniteltu opiskelijaystävällisesti alusta loppuun. Opintokokonaisuuteen kuului selkeästi suunnitellut ennakkotehtävät ja lähipäivät. Teoriatietoa käsiteltiin lähipäivien lisäksi kirjallisuuteen tutustumalla. Kirjallisuuden sisäistämistä vahvistetiin opiskelijoiden kesken avoimella palautusalustalla (Moodle), joka mahdollisti yhteistoiminnallista oppimista. Kokonaisuus oli opiskelijan näkökulmasta alati mielenkiintoa ylläpitävää ja oppimista mahdollistavaa. Perinteisen luentopainotteisen opiskelun sijaan opiskelijalle jäi olo, että sisällön rakentamisessa oli mietitty, miten parhaiten opetetaan ja miten parhaiten mahdollistetaan oppiminen.

Helsingin psykoterapiainstituutin työnohjaus oli tavoitteellista ja aina kouluttajan ohjaamaa. Erotuksena muista terapeuttisista ja vuorovaikutukseen perustuvista ihmistyön koulutuksista työnohjauksen tavoitteena oli erityisellä tavalla opiskelijan pystyvyyden tunteen koheneminen suhteessa psykoterapeutiksi kasvamiseen. Itsereflektio oli ohjattua ja monella tapaa kontrolloitua. Perinteisen koulutustyönohjauksen lisäksi työnohjaukseen kuului myös teoriatietoa soveltavaa ja reflektoivaa kirjoittamista videoitujen terapiatilanteiden perusteella. Näissä esseemuotoisissa vastauksissa korostui opiskelijan oma reflektiokyky ja taito nähdä terapiaistunnossa tapahtuvia interventioita ja muutostilanteita.

Allekirjoittajan mielestä on epäoikeudenmukaista, että Helsingin psykoterapiainstituutin koulutusta tai työnohjauksen tapaa kyseenalaistetaan. Psykoterapiakoulutuksen tavoitteena on terapeutiksi kasvamisen vahvistaminen ja itsereflektion käynnistäminen. Perinteinen case-työnohjaus ei koulutustyönohjauksena automaattisesti sisällä kyseistä tavoitetta, jos sitä ei siihen erityisesti sisällytetä. HPI:n koulutustyönohjaus erottuu erokseen juuri tässä ja se tähtää erityisellä tavalla terapeutiksi kasvamiseen ja eritystä huomiota suunnataan terapeutin omaan pystyvyyden tunteen kasvattamiseen. Näiden seikkojen sivuuttaminen ja kyseenalaistaminen vaikuttaa jopa siltä, että terapiakoulutusten koulutustyönohjauksen perusajatusta ja tarkoitusta ei ymmärretä.

HPI:n työnohjaus sisältää case-työnohjauksen lisäksi myös teoriatiedon soveltamista, oman työskentelyn reflektointia, yllykkeiden ja omien haasteiden tunnistamista ja terapeutiksi kasvamisen syvempää ymmärtämistä. HPI:n koulutustyönohjauksen kyseenalaistaminen on erikoista, koska se selkeästi erottuu edukseen.

Petteri Salonen

Psykoterapeutti
Työnohjaaja (STOry)
Sosionomi (AMK)
Uusperheneuvoja
Terapiakouluttaja