Laiminlyökö Valviran ylijohtaja Markus Henriksson virkavelvollisuuttaan?

Kansanedustaja Ari Koponen toimitti 10.10.2019 päivätyn kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle. Kirjallinen kysymys koski Valviran valvontalautakunnan toimintaa. Valvontalautakunta on elin, joka päättää terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittamisen luvan rajoituksesta tai poistosta Valviran laatiman päätösehdotuksen pohjalta. Kirjallisen kysymyksen perusteella herää suuri huoli terveydenhuollon ammattihenkilön oikeusturvasta, mistä olemme kertoneet aikaisemmassa tekstissämme.

Nyt kirjalliseen kysymykseen on laadittu vastaus.  Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun allekirjoittama, 25.10.2019 päivätty vastaus valitettavasti herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

 

Poimimme vastauksesta muutamia otteita:

”Päätösesitykset sisältävät yksityiskohtaiset perustelut esitykselle. Päätösesityksessä on muun ohella yksilöidysti todettu kaikki asiassa hankittu selvitys.”

Ari Koposen kirjallisessa kysymyksen mukaan vain yhdessä 99:stä hänen tutkimassaan tapauksessa oli tuotu kokoukseen osallistuneille nähtäväksi myös ammattihenkilön oma vastine. Muissa tapauksissa nähtävänä oli ollut ainoastaan Valviran kantaa perustelevat asiakirjat. Monessa tapauksessa oli ollut nähtävänä ainoastaan Valviran päätösehdotus. Ammattioikeutta puoltava kanta ei siis ollut nähtävillä.

Ilmaisu ”yksilöidysti todettu kaikki asiassa hankittu selvitys” lienee suhteellinen käsite. Tiedossamme on siis tapauksia, joissa kokoukseen osallistuneille ei ole toimitettu kaikkia asiakirjoja, eikä edes yksilöityä listaa kaikista asiakirjoista. Näin ollen valvontalautakunnan kokoukseen osallistuva ei välttämättä ole ollut edes tietoinen kaikkien asiakirjojen olemassaolosta – eikä näin ollen ole edes oma-aloitteisesti voinut pyytää asiakirjoja luettavakseen.

 

”Jäsenille voidaan etukäteen toimittaa päätösesityksen lisäksi myös muita asiakirjoja kuten ammattihenkilön antamat selvitykset ja selitykset, asiassa hankittu asiantuntijalausunto jne.”

Vastauksen ilmaisu ”voidaan toimittaa” pitää sinänsä paikkansa. Tarkemmin luettuna: lause ei tarkoita että kaikki asiakirjat aina toimitettaisiin. Myönnetäänkö tässä epäsuorasti, että kaikkia asiakirjoja ei toimiteta valvontalautakunnan jäsenille?

 

”Jäsenillä on mahdollisuus tutustua kaikkeen asiassa hankittuun materiaaliin ennen kokousta tai kokouksen aikana.”

Kuten jo aikaisemmin on todettu, tämä ei valittavasti pidä paikkansa. Näyttää siltä, että Valvira on antanut ministeri Kiurulle harhaanjohtavaa tietoa. Kuten aikaisemmin totesimme – kokoukseen osallistuville ei välttämättä ole toimitettu edes yksilöityä listaa kaikista asiakirjoista. Miten voidaan väittää, että osallistujilla on ollut mahdollisuus tutustua kaikkeen hankittuun materiaaliin, jos he eivät edes ole olleet tietoisia asiakirjojen olemassaolosta?

 

”Ammattihenkilöllä on oikeus saada tietoonsa kaikki Valviran asiassa hankkima selvitys, ja hänelle varataan aina ennen asian lopullista ratkaisemista mahdollisuus lausua mielipiteensä asiassa saadusta selvityksestä ja harkittavasta seuraamuksesta.”

Tietojemme mukaan ammattihenkilöltä pyydetään oma mielipide ammattioikeuksien rajoittamisesta ennen lopullista valvontalautakunnan päätöstä. Kuitenkin tiedossamme on – kuten todettu – että tämä ammattihenkilön oma selvitys ei läheskään aina päädy valvontalautakunnan tiedoksi. Tähän kirjallisen kysymyksen vastaus ei ota kantaa.

Kuten Koposen kirjallisessa kysymyksessä on todettu, terveydenhuollon ammattihenkilön ammattioikeuksien rajoittamisen asiaa esittelee valvontalautakunnassa Valviran lakimies, joka on käsitellyt asiaa Valviran näkökulmasta. Lisäksi Valviran kannalta kriittinen aineisto jää Koposen selvityksen perusteella jopa kokonaan pimentoon kokoukseen osallistujilta. Voitaneen todeta, että kokouksen suunta on ennalta työstetty ja lopputulos on ennalta päätetty.

 

”Ammattihenkilöiden oikeusturvan toteutuminen on tärkeätä ja tulee tulla asianmukaisesti huomioon otetuksi kaikissa käsittelyvaiheissa.”

Tästä olemme samaa mieltä. Näemme edelleen suuria huolen aiheita terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeusturvassa.

Tämäkään lause ei vastaa Ari Koposen 10.10.2019 kirjallisessa kysymyksessä kysyttyyn kysymykseen:

Toteutuuko hallituksen mielestä terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeusturva Valviran valvontalautakunnassa?

 

Kun terveydenhuollon ammattihenkilön ammattioikeuksia rajoitetaan, kajotaan tämän henkilön perusoikeuksiin. Perusoikeudet on säädetty Suomen perustuslaissa. Kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu muun muassa oikeus valita asuinpaikkansa, ammattinsa, työnsä.

Perusoikeuksiin kajoamiseen tulee olla painavat perusteet, ja kaikki näkökulmat on huomioitava. Tämä tarkoittaa näkökulmia, jotka puoltavat perusoikeuden kaventamista – mutta myös niitä näkökulmia, jotka puhuvat tätä kaventamista vastaan. Molempia puolia on tarkasteltava tasapuolisesti.

Näkökantojen tasapuolisuus toteutunee hyvin rikostapausten yhteydessä, oikeudenkäynnissä. Kansalainen on syytön, kunnes toisin todistetaan. Jokaisella on oikeus puolustukseen. Syyllisyyteen on oltava riittävä näyttö. Vasta tämän jälkeen voidaan sanktioilla kajota perusoikeuksiin. Valvontalautakunnassa tämä länsimaisen oikeusvaltion periaate näyttää unohtuneen täysin.

Kun kansalaisen perusoikeuksia rajoitetaan, kansalaista on kuultava ja hänen kantansa on huomioitava päätöksenteossa. Puhutaan kontradiktatorisesta periaatteesta. Näyttää siltä, että Markus Henrikssonin johtama valvontalautakunta on laiminlyönyt oikeusvaltion periaatteen ytimiin kuuluvan kuulemisperiaatteen. Henriksson on Valviran ylijohtajana ja valvontalautakunnan kokousten puheenjohtajana vastuussa Valviran ja valvontalautakunnan toiminnan lainmukaisuudesta.

On siis todennäköistä, että Valviran ylijohtaja ja valvontalautakunnan kokousten puheenjohtaja Markus Henriksson ei valvo Valviran ja valvontalautakunnan toiminnan lainmukaisuutta. On aiheellista kysyä: onko Markus Henrikssonin toiminnassa kyse virkavelvollisuuden laiminlyönnistä?