Valvira hylkää pedagogisen menetelmän, jonka se hyväksyy toisilla kouluttajilla

Valvira evää Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutuksen suorittaneilta psykoterapeutin nimikkeen koulutuksen yhteistoiminnallisten menetelmien vuoksi, mutta myöntää nimikeoikeuden yhteistoiminnallisin menetelmin koulutetuille lääkäreille, sairaanhoitajille ja sosionomeille.

 

Valvira on vastoin EU:n ennakkopäätöksiä määritellyt psykoterapeuttikouluksemme kelpoisuutta vertaamalla sitä yhteen suomalaisen yliopiston psykoterapeuttikoulutukseen. Ennakkopäätösten perusteella Valviran ei tulisi verrata koulutustamme mihinkään muuhun koulutukseen, vaan lainsäädännössä oleviin vaatimuksiin. Psykoterapeuttikoulutustamme säädellään terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksessa 1120/2010, ja tämä asetus ei ohjeista, millä pedagogisilla menetelmillä psykoterapeuttikoulutus tulisi toteuttaa.

Koska Valvira ainakin toistaiseksi toteuttaa vertailunsa vastoin EU:n ennakkopäätöksiä, käsittelemme tässä tekstissä tarkemmin toteutetun vertailun. Se herättää useita kysymyksiä.

Valvira on aikaisemmin esittänyt jopa julkisuuteen väitteitä siitä, että koulutuksemme ei tuottaisi samanlaista osaamista kuin suomalaisten yliopistojen psykoterapeuttikoulutukset. Lokakuussa 2018 Helsingin psykoterapiainstituutti ilmoitti Valviralle, että vastuuyliopistomme (University of the West of England, Bristol) on teettämässä puolueetonta selvitystä huolta herättäneistä pedagogisista menetelmistä. Seuraavana päivänä tämän tiedon saamisesta Valviran viranomainen Mira Grönroos ilmoitti, ettei huolta olekaan pedagogisista menetelmistä, vaan koulutuksemme on vain liian erilainen suomalaiseen psykoterapeuttikoulutukseen verrattuna. Tuliko Valviralle kiire korjata käsityksensä koulutuksemme laadusta ennen kuin joku muu ehtii tehdä sen?

Grönroos ei kertonut, millä tavalla koulutuksemme eroaa liian merkittävästi suomalaisesta psykoterapeuttikoulutuksesta. Ilmeisesti kyse on yhteistoiminnallisesta oppimisesta. Helsingin psykoterapiainstituutin pedagogiikassa on toteutettu yhteistoiminnallisia menetelmiä. Silloin pedagogiikka ei koostu yksinomaan kouluttajan pitämistä luennoista tai muusta opettamisesta, vaan opiskelijat oppivat myös toisiltaan.

Yhteistoiminnallista oppimista toteutetaan Suomessa eri tavoin eri korkeakouluissa. Tampereen yliopistolla lääkäreitä koulutetaan yhteistoiminnallisella oppimisella. Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa on toteutettu PBL-menetelmää (Problem Based Learning) sairaanhoitajakoulutuksessa. Menetelmässä opiskelijat opiskelevat itsenäisesti ja analysoivat tietoa pienryhmissä, oppivat toisiltaan. Saamamme tiedon mukaan Kymenlaakson ammattikorkeakoululla on  muun muassa harjoiteltu pika-CRP:n mittaamista niin, että kouluttaja on opettanut toimenpiteen yhdelle opiskelijalle, minkä jälkeen jokainen opiskelija opetti sen seuraavalle.  Myös ammattikorkeakoulu Arcadassa on 1990-luvulta lähtien koulutettu kaikki sosionomit PBL-menetelmällä.

Pitäisikö näiden Valviran rekisterissä olevien lääkäreiden, sairaanhoitajien ja sosionomien pätevyydestä olla huolissaan? Huolen aihe vaikuttaa turhalta. Yhteistoiminnallista oppimista on tutkittu ja todettu päteväksi oppimisen menetelmäksi. Helsingin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa on jopa dosentuuri yhteistoiminnallisesta oppimisesta. Tiedekunnan dosentti Anu Kajamaa valittiin vuonna 2015 vuoden parhaimmaksi aikuiskouluttajaksi. Ammattikorkeakoulu Arcada on kahtena vuotena peräkkäin valittu Suomen parhaimmaksi ammattikorkeakouluksi.

Edellä mainituista korkeakouluista poiketen Oulun yliopisto ei toteuta yhteistoiminnallisia menetelmiä. Valvira on verrannut psykoterapeuttikoulutustamme Oulun yliopiston toteuttamaan ratkaisukeskeiseen psykoterapeuttikoulutukseen – ja ilmeisesti tällä perusteella todennut pedagogiikkamme ”liian erilaiseksi”. Kuten todettu, koko Valviran toteuttama vertailu näyttäytyy EU:n ennakkopäätösten vastaisena. Tämän lisäksi se näyttäytyy myös suppeasti ja ontuvasti toteutettuna. Mikä olisi ollut lopputulos, jos vertailu olisi tehty jonkun toisen yliopiston psykoterapeuttikoulutuksen kanssa?

Nyt kysymme Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälliköltä Päivi Sillanaukeelta ja Valviran ylijohtajalta Markus Henrikssonilta:

1. Miksi yhteistoiminnallinen oppiminen johtaa Valviran myöntämään nimikeoikeuteen useissa muissa korkeakouluissa, mutta ei yliopistomme ja Helsingin psykoterapiainstituutin toteuttamassa psykoterapeuttikoulutuksessa?
2. Millä perusteella 1120/2010 terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen mukaisesti toteutettua psykoterapeuttikoulutustamme ei verrata 1120/2010 terveydenhuollon ammattihenkilöasetukseen, vaan verrataan Oulun yliopiston ratkaisukeskeiseen psykoterapeuttikoulutukseen?

 

Kiitos Finnradio! Kuka Suomessa työskentelevä toimittaja lähtisi penkomaan Valviran toimintaa?

19.12.2018 Finnradiosta tuli ulos ohjelma Terveysvartti, jossa käytiin läpi 1120/2010 terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen mukaisessa Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutuksessa olevien ja sen suorittaneiden tilannetta Valviran kanssa. Finnradion päätoimittaja Marcos Kuusjärvi on ensimmäinen toimittaja, joka on ollut kiinnostunut meidän näkökulmastamme niin kuin ne on esitetty tässä blogissakin. Ohjelma on kuultavissa uusintana 23.12 klo 13 Suomen aikaa (klo 12 Espanjan ajassa) tästä linkistä.

Finnradio on Espanjan Aurinkorannoilla toimiva suomenkielinen radiokanava, joka on ansiokkaasti puinut myös kilpirauhasen vajaatoiminnan sekä kroonisen väsymysoireyhtymän (ME/CFS) hoitojen kiistoja – tarkastellen kriittisesti Valviran toimintaa. Kanavan Facebook-sivujen palautteiden ja saamamme tiedon perusteella potilaat, jotka ovat joutuneet pulaan Valviran asettamien lääkäreiden ammattioikeuksien rajoitusten takia, eivät saa ääntänsä missään muualla kuulluksi.

Myös meidän tilanteessamme esimerkiksi Ylen MOT-dokumentin toimittaja Kirsi Skön jätti dokumentissaan kokonaan mainitsematta oikeustieteelliset lausunnot , jotka oli toimitettu toimittajalle ennen ohjelmaa. Valviran tässäkin blogissa kerrotusta poukkoilevasta työskentelystä oli myös kerrottu MOT:n toimittajalle sähköpostilla. Nämä jäivät myös kokonaan pois helmikuun 2018 dokumentista. Useampi opiskelija kieltäytyi haastattelusta, koska toimittajan puolueellinen ote paistoi läpi jo dokumentin valmisteluvaiheessa. Yksi Skönin haastattelusta kieltäytyneistä opiskelijoista oli nyt Finnradion haastateltavana.

Olemme laittaneet sähköpostia blogistamme usealle toimittajalle. Kuka toimittaja Suomessa lähtisi tarkastelemaan Valviran toimia kriittisesti?

Toivotamme teille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta.

Taannehtivaa lainsäädäntöä; kun viranomainen ottaa lainsäätäjän roolin

Vuodesta 2012 terveydenhuollon ammattihenkilöasetus 1120/2010 alkoi vaatia yliopistoa vastuukouluttajaksi psykoterapeuttikoulutuksessa. Eri kouluttajat etsivät yhteistyökumppania yliopistoista. Helsingin psykoterapiainstituutti aloitti yhteistyön englantilaisen yliopiston kanssa (University of the West of England, Bristol). Valvira totesi vuonna 2012 silloisen ministerin Paula Risikon välittämän viestin kautta, ettei asetus tee eroa suomalaisen ja ulkomaisen yliopiston kanssa. Koulutuksemme ylittää osin terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen 1120/2010 vaatimukset.

Myöhemmin Valvira ilmoittikin, että asetuksella tarkoitetaan vain suomalaisia yliopistoja, vaikka asetuksessa lukee vain ”yliopisto”. Valvira lisäsi siis sanan ”suomalainen” laintulkintaansa. Tämä on herättänyt huolta oikeusoppineissa, mikä näkyy heidän lausunnoissaan. Ilmeisesti Valvirassa ja ministeriössä herättiin myös tähän laintulkinnan ongelmallisuuteen. Alettiin valmistella asetukseen muutosta (533/2018), joka astui voimaan 1.9.2018. Nyt asetuksessa lukee ”yliopistolain mukainen yliopisto” – tarkoittaen suomalaisia yliopistoja.

Terveydenhuollon ammattihenkilöasetus 1120/2010 vaatii nimikettä hakiessa kahden vuoden soveltuvaa työkokemusta. Tämä antaa siis mahdollisuuden kerätä osan työkokemuksesta myös psykoterapeuttikoulutuksen aikana. Vastuuyliopistomme ei anna todistusta ennen kuin koulutuksen suorittaneella on soveltuva työkokemus. Näin ollen kaikilla tutkintotodistuksemme perusteella nimikettä hakevilla on vaadittu työkokemus. Suurimmalla osalla Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutuksen suorittaneilla oli vaadittu työkokemus jo ennen koulutusta.

Asetuksesta 1120/2010 poiketen Valvira on ilmoittanut vaativansa työkokemuksen jo ennen koulutusta. Myös tässä on vedottu asetuksen alkuperäiseen tarkoitukseen. Lisäksi on vedottu 533/2018 asetukseen, joka vaatii nyt soveltuvan työkokemuksen ennen psykoterapeuttikoulutusta. Nähdäksemme tässäkin asiassa on noudatettava tarkoin koulutuksen alussa voimassa ollutta asetusta. Myös oikeusasiamies on todennut tilanteen olevan ongelmallinen niiden opiskelijoiden kohdalla, joilla ei ole ollut vaadittavaa työkokemusta ennen opintoja. Oikeusasiamies suositteli asetuksen täsmentämistä jatkossa, mikä on nyt tehty.

Muutettua asetusta ei voi soveltaa takautuvasti, minkä Valvira nyt tekee. Suomalaisessa oikeuskäytännössä on toteutettu taannehtivaa lainsäädäntöä vain kerran, 1945 – 1946 sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä, joten tällainen lain soveltaminen ei ole Suomen oikeuskäytännön mukaista. On hämmentävää, että ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen on tuonut taannehtivaa lain soveltamista esille jopa Suomen Kuvalehdessä ilman, että toimittaja on reagoinut tähän mitenkään.

Sosiaali- ja terveysministeriöllä on valvontavelvollisuus Valviran toimintaa kohtaan. Se ei kuitenkaan puutu Valviran taannehtivaan lain soveltamiseen. Päinvastoin. Valviran toimintaa tuetaan ministeriön taholta. Ministeriö on omassa tiedotteessaankin todennut, ettei 1.9.2018 asetusmuutos muuta käytäntöjä, koska asetusta vain täsmennetään. Myös ministeriö vetoaa asetuksen alkuperäiseen tarkoitukseen:

”Asetusmuutoksella säännöksen sanamuoto saatetaan vastaamaan säännöksen alkuperäistä tarkoitusta ja pitkäaikaista ja vakiintunutta käytäntöä”

Valviran viranomainen on siis ensin toiminut haluamallaan tavalla ministeriön siunauksella ja asetuksesta piittaamatta. Tämän jälkeen asetusta on muutettu viranomaisen haluaman toiminnan mukaisesti. Tämä on vaarantanut vakavasti 300 psykoterapiakoulutuksen suorittaneen ja koulutuksessa opiskelevan oikeusturvan.

Tällaisesta viranomaisen toiminnasta jokaisen suomalaisen olisi syytä olla huolissaan. Entä, jos esimerkiksi TE-toimistossa tai lastensuojelussa alettaisiin toimia samoin? Silloin tehtäisiin ensin kansalaisen elämää raskaasti hankaloittava lainvastainen päätös vedoten lain ”todelliseen tarkoitukseen” lain kirjaimen sijaan. Sitten säädettäisiin päätöstä tukeva laki viranomaisen tahdon mukaisesti. Vai tapahtuuko jo tällaista muuallakin?

Toivomme, että joku taho kertoisi Valviran sekä sosiaali- ja terveysministeriön lainoppineille heidän unohtamansa perusasian: ensin säädetään laki tai asetus, ja sitten toimitaan tämän lain tai asetuksen mukaisesti. Ei toisinpäin, kuten nyt on tehty. Viranomainen ei ole lainsäätäjä, vaan sen tehtävänä on toimeenpanna säädettyjä lakeja.

 

Muokattu 19.12.2018: lisätty sitaatti ministeriön tiedotteesta.

Valviran toimintatapoja olisi hyvä tutkia

Olemme saaneet useita yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat myös joutuneet kärsimään Valviran kyseenalaisesta toiminnasta. Vaikuttaa siltä, että Valviran toimintaa olisi syytä tarkastella laajemminkin.

Vaikuttaa siltä, että emme ole ainoita, jotka kokevat Valviran toiminnan epäoikeudenmukaisena. Esimerkiksi kroonista väsymysoireyhtymää (CFS) hoitaneen lääkäri Olli Polon kohdalla Valviran toiminta herättää kysymyksiä. Valvira on väittänyt Olli Polon hoitojen olleen riski potilasturvallisuudelle. Hallinto-oikeus palautti kuitenkin syksyllä 2017 Polon lääkärinoikeuksien rajoittamista edeltäneen varoituksen takaisin Valviralle käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuden mukaan Valvira ei ollut huomioinut päätöksessään uudempaa tutkimustietoa CFS:n hoidosta. Valitettavasti Valvira ehti rajoittaa Polon lääkärinoikeuksia alle viikko ennen Hallinto-oikeuden päätöstä, ja itse rajoittamisesta ei ole vielä tullut päätöstä Hallinto-oikeudelta.

Valvira ei palauttanut lääkärinoikeuksia Hallinto-oikeuden varoitukseen liittyvän kannan myötä, vaan kääntyi Korkeimman hallinto-oikeuden puoleen.  Marraskuussa 2018 Korkein hallinto-oikeus ilmoitti, että he eivät käsittele asiaa, joten Valviran on Hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti käsiteltävä uudestaan Polon lääkärinoikeuden rajoittamiseen liittynyt varoitus.

Olli Polon potilaat ovat lähestyneet Valviraa sekä kirjoittaneet tilanteestaan sosiaalisessa mediassa. Tätä toimintaa Valviran viranomainen Tarja Holi kutsuu Savon Sanomissa ”aikamoiseksi vyörytykseksi”.  Kyse on potilaista, jotka ovat olleet hädissään, koska he ovat jääneet ilman hoitoa ja pelkäävät terveytensä puolesta. Holin suhtautumista näiden ihmisten hätään voi vain ihmetellä.

Helsingin psykoterapiainstituutilla on noin 300 opiskelijaa ja valmistunutta, jotka ovat odottaneet jo vuosia Valviralta lainmukaista ja johdonmukaista toimintaa. Opiskelijat ovat olleet suoraan yhteydessä Valviraan ja ovat vaatineet mm. ryhmäpäällikkö Maarit Mikkoselta lainmukaista toimintaa. Eräälle opiskelijalle Mikkonen on sanonut tämän haluavan olla hankala ja kertoo tämän jälkeen Suomen Kuvalehdelle ”hurjista viesteistä”.

Myös Olli Polon potilaat ovat odottaneet liian pitkään, että Valvira alkaisi noudattaa Hallinto-oikeuden päätöstä. On varsin erikoista, että viranomainen kertoo median suuntaan ”hurjista viesteistä” ja ”aikamoisesta vyörytyksestä”, kun viranomaiseen kohdistuu kritiikkiä sen kysymyksiä herättävästä toiminnasta.

Emme ota kantaa Olli Polon tapaukseen tai CFS:n hoitoon, mutta kysymme: kauanko vielä menee, ennen kuin ministeriö puuttuu Valviran toimintaan? Helsingin psykoterapiainstituutin tapauksessa odotamme edelleen vastauksia muun muassa Päivi Sillanaukeelta ja Jaana Koskelta.

Ympäri mennään, yhteen tullaan. Valviran perustelut kiertävät kehää

Emme tässä kirjoituksessa syvenny enempää siihen, että koulutusta ei tarvitse tulkita ulkomaisena alkuunkaan. Mutta jos Valvira tulkitsee koulutuksemme ulkomaiseksi, olisi koulutustamme siinäkin tapauksessa verrattava EU:n ennakkopäätösten (Vlassopolou ja Brouillard) perusteella lainsäädännössä oleviin vaatimuksiin (ammattihenkilöasetus 1120/2010). Nyt Valvira vertaa koulutustamme suomalaisen yliopiston toteutukseen. Myös suomalaisten yliopistojen tarjoamia koulutuksia verrataan lakiin, ei toistensa toteutuksiin. Silloin kriteerit olisivat läpinäkyvät ja yhdenvertaiset kaikille alan toimijoille.

Hakemustemme käsittelyn eri vaiheissa saaduissa viesteissä ja julkisuuteen annetuissa ilmoituksissa vuorottelevat vihjailu vuoden lähtömaassa työskentelyn vaatimuksesta, tämän vaatimuksen kumoutuminen, laatuongelma, laatuongelman kumoutuminen sekä viittaaminen liikaan erilaisuuteen. Nyt jälleen vihjataan, että pitääkin työskennellä vuosi Englannissa ennen psykoterapeutin nimikkeen hakemista.

Tapahtumaketju alkoi, kun vuonna 2016 Maarit Mikkonen vihjaili Suomen Kuvalehdessä, että meidän olisi mahdollisesti työskenneltävä vuosi Iso-Britanniassa ennen kuin nimike voitaisiin edes käsitellä. Artikkelissa todettiin, että koulutuksen laatu ei ole ongelma. Myöhemmin Valvira luopui tästä vaatimuksesta ja myönsi yhdelle valmistuneelle nimikkeen syksyllä 2017.

Saman syksyn aikana Valvira perui nimikkeen. Taustalla oli yhteydenottoja, joiden mukaan työnohjauksessamme ja koulutusterapiassamme oli puutteita. Yhteydenotot oli tehty sellaisten henkilöiden taholta, jotka olivat keskeyttäneet koulutuksensa ensimmäisen puolen vuoden aikana – eivätkä siis olleet kokeneet kaikkia työnohjauksen ja koulutuspsykoterapian menetelmiä.

Valviran viranomainen soitti syksyllä 2017 viisi puhelua viidelle nimikehakemuksen jättäneelle. Jokainen puhelu kesti noin viisi minuuttia puhelun saaneiden mukaan. Puhelun saaneille tehtiin suljettuja kyllä / ei –kysymyksiä. Puhelun saaneet eivät tienneet kysymysten tarkoitusperiä. Kysymyksiin oli tuon viiden minuutin aikana vastattava välittömästi, suullisesti.

Näiden lyhyiden puheluiden perusteella Valvira totesi muistiossaan, ettei koulutuksemme tuota vastaavaa osaamista kuin suomalainen psykoterapeuttikoulutus, edes täydennettynä. Tätä näkemystä ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen toi myös median suuntaan syksyllä 2017, vaikka yhtäkään lainvoimaista päätöstä ei asiasta ollut. Nimike peruttiin nimikkeen saaneelta valmistuneelta. Sittemmin nimike myönnettiin takaisin, mutta Valvira haki nimikkeen käyttökieltoon. Valvira kieltäytyi selvittämästä yliopiston kanssa koulutuksen todellisia sisältöjä.

Syksyllä 2018 Valviran viranomainen Mira Grönroos totesi, ettei koulutuksen laatu olekaan ongelma. Tämä tiedotettiin HPI:lle päivä sen jälkeen, kun Valviralle oli ilmoitettu, että vastuuyliopistomme on teettämässä koulutuksesta puolueetonta selvitystä. Nimikettä ei silti myönnetä yhdellekään, vaikka nimenomaan laatuongelmaan vedottiin aikaisemmin. Koulutuksemme onkin nyt Valviran näkemyksen mukaan liian erilainen verrattuna suomalaisen yliopiston koulutukseen.

Tämän jälkeen ryhmäpäällikkö Mikkonen on taas ilmoittanut Mira Grönroosin kautta toimittamassa viestissään ”vuoden lähtömaassa työskentelystä”. Nimikehän myönnettiin yhdelle valmistuneelle vuonna 2017 ilman vuoden työskentelyä Iso-Britanniassa. Nimikkeen perumisen syynä ei ollut Iso-Britannian vuoden puuttuminen, vaan Valviran itsensä kumoama väite laatuongelmasta. Nyt kuitenkin vihjaillaan taas siitä, että meidän olisi työskenneltävä vuosi Iso-Britanniassa. Näin Valviran perustelut ja vaatimukset kiertävä kehää.

Valvira ei selvästikään pysty toteuttamaan lakiin perustuvaa velvollisuuttaan meitä kohtaan. On ihmeellistä, ettei Sosiaali- ja terveysministeriö puutu asiaan vieläkään. Opiskelijat ja valmistuneet ovat odottaneet lainmukaista käsittelyä jo vuodesta 2016. Vastauksia kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeelta on odotettu kuukausien ajan. Myös Jaana Koskelta ja Markus Henrikssonilta odotetaan vastauksia edelleen.