Aiotaanko 330 psykoterapeuttia sivuuttaa kokonaan terapiatakuun yhdeydessä?

Terapiatakuun kansalaisaloite on saanut 50 000 allekirjoitusta ja etenee näin ollen eduskuntaan. Tarkoitus on, että psykoterapia olisi paremmin ja nopeammin saatavilla. Terapiatakuun toteuttaminen vaatisi kuitenkin lisää psykoterapeutteja, koska jo nyt on pulaa psykoterapeuteista. Esimerkiksi Ilkka-lehdessä kerrotaan hallituksen ”suurista suunnitelmista”. Tarkoitus on varata viisi miljoonaa euroa 500 psykoterapeutin kouluttamiseen.

Meitä asetuksen mukaisesti koulutettuja psykoterapeutteja, joilta puuttuu ammattinimike, on jo 300. Kun loput englantilaisen yliopiston UWE Bristolin ja Helsingin Psykoterapiainstituutin (HPI) psykoterapeuttikoulutuksissa vielä opiskelevat valmistuvat, meitä on noin 330. Ihmettelemme: miksi tilanteemme ei edelleenkään saavuta laajempaa tietoisuutta? Kun 500 psykoterapeutin vaje helpotetaan 330 psykoterapeutilla, säästöä viidestä miljoonasta tulee 3,3 mijoonaa euroa.

Valvira on vaihdellut perustelujaan, miksi psykoterapeuttikoulutuksemme ei kelpaa. Valvira näyttä unohtaneen kokonaan 1120/2010  terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen, joka asettaa kriteerit psykoterapeuttikoulutuksellemme. Koulutuksemme täyttää asetuksen vaatimukset. Valvira myös hyväksyy jopa huomattavastikin suppeampia psykoterapeuttikoulutuksia samaan aikaan, kun HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutus leimataan laaduttomaksi ja meidät tämän koulutuksen suorittaneet leimataan epäpäteviksi, potilasturvallisuudelle vaarallisiksi. On selvää, että kyse on täysin muista asioista kuin koulutuksemme laadusta.

Onko nyt aikomuksena sivuuttaa meidät sadat lainsäädännön vaatimusten mukaisesti koulutetut psykoterapeutit ja käyttää veronmaksajien varoja satojen uusien psykoterapeuttien kouluttamiseen? Nyt yli 1000 KELAn kuntoutuspsykoterapian toteutuminen estyy joka vuosi, ja terapiatakuu tulee pahentamaan entisestään psykoterapeuttipulaa.

Terapiatakuun yhteydessä on todettu, että pääsyä varsinkin lyhytterapiaan tulisi helpottaa. Koulutuksemme ratkaisukeskeinen viitekehys on lyhytterapeuttisesti orientoitunut.

EU:n komissio on ottanut käsittelyyn kouluttajamme laatiman kantelun. Komissio on laajemminkin alkanut puuttua ammattioikeuksiin liittyviin kysymyksiin. Käsityksemme on, että Valviran toiminnassa nähdään direktiivien valossa kyseenalaisia asioita.

Blogissamme on runsaasti tietoa Valviran toiminnan eri ristiriitaisuuksista. Pyydämme levittämään tätä blogia. Ja pyydämme, että Valviran toimintaan alettaisiin vihdoin puuttua. Ensimmäiset lainmukaista käsittelyä odottavat psykoterapeutit valmistuivat jo vuonna 2016. He ovat odottaneet heille kuuluvaa nimikettä jo yli kolme vuotta.

Valviran toiminta tuo ikäviä tilanteita työnhaussa

Työnhaku voi muodostua haastavaksi UWE Bristolin ja Helsingin Psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutuksen suorittaneelle. Koulutustamme on jopa pilkattu työhaastattelussa. Kykyä toimia jopa edellisen ammatin mukaisessa työssä kyseenalaistetaan myös.

Edellisen blogimme tekstissä todetaan, miten Valvira on omalla toiminnallaan luonut tilanteen, jossa terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen mukaisesti koulutettu psykoterapeutti on työnhakijana samaan aikaan, kun psykoterapeuteista on kova pula.

Psykoterapeutin ammattioikeuden puuttuminen ei valitettavasti ole meillä ainoa haaste työllistymisessä. Valitettavasti koulutuksestamme levitetyt puutteelliset ja paikkansapitämättömät tiedot ovat myös vaikeuttaneet tilannetta. Kriittisissä kommenteissa jää mainitsematta esimerkiksi se, että tälläkin hetkellä psykoterapeutteina työskentelee ja aloittelee sellaisia Valviran hyväksymiä psykoterapeutteja, joilla koulutus on ollut osin jopa huomattavasti suppeampi kuin meidän psykoterapeuttikoulutuksemme on. Valviran johtaja Jussi Holmalahti on myöntänyt puhelussa, ettei suppeammin koulutettujen psykoterapeuttien ole osoitettu olevan vaaraksi potilasturvallisuudelle. Hän kuitenkin kieltäytyi keskustelemasta enempää tästä ristiriidasta Valviran toiminnassa.

Osa työnantajista suhtautuu arvostaen koulutukseemme. He ovat ymmärtäneet selvittää tosiasiat – ja myös ymmärtävät, että koulutuksemme on laadukas. He ymmärtävät, että tässä kiistassa on kyse ihan muista asioista kuin koulutuksen laadusta. He ovat pahoillaan tilanteestamme.

Valitettavasti jotkut opiskelijat ja valmistuneet ovat kokeneet työnhaussa myös ikäviä tilanteita. Pahimmillaan jopa itse haastattelutilanteessa on saatettu suhtautua pilkallisesti koulutustamme kohtaan. Esimerkiksi työnhakijan opintotodistusta kohtaan on osoitettu selvää halveksuntaa nauramalla ääneen haastattelutilanteessa.

Lisäksi on ollut kokemusta siitä, että on kyseenalaistettu kyky enää toimia pohjakoulutuksen ammatin roolissa, koska hakijalla on nyt myös terapiakoulutus. Työnhakija joutuu silloin aikamoiseen puristukseen. Hänellä on psykoterapeuttikoulutus, joka ei kuitenkaan oikeuta psykoterapeutin työhön. Toisaalta hänen kykyään toimia aikaisemmassa ammatissaan, esimerkiksi sairaanhoitajana tai sosionomina, kyseenalaistetaan työmarkkinoilla psykoterapeuttikoulutuksen vuoksi. Koulutus alkaa kääntyä työnhakijaa vastaan jopa hänen aikaisemman ammattinsa osalta, vaikka koulutuksemme tuo varmasti lisää tarvittua osaamista myös moniin muihin sosiaali- ja terveysalan tehtäviin.

Näissä tilanteissa psykoterapeuttikoulutuksesta valmistunut työnhakija on alkanut ymmärrettävästi jopa miettiä: pitäisikö psykoterapeuttikoulutus jättää kokonaan pois CV:stä? Tilanne on jo varsin absurdi, kun työnhakija joutuu miettimään, pitäisikö hänen työnhaun yhteydessä jättää mainitsematta suorittamaansa kolmivuotista, terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen mukaista psykoterapeuttikoulutusta samaan aikaan, kun psykoterapeuteista on kova pula, terapiatakuu etenee eduskunnassa ja psykoterapeuttisia sekä ratkaisukeskeisiä taitoja tarvitaan työmarkkinoilla.

Valviran toiminta vaikeuttaa työllistymistä ja estää hoidon saannin.

”Valitettavasti valintamme ei tällä kertaa kohdistunut sinuun”.

Tätä viestiä olen lukenut jo monta kertaa. Minulla on sosiaali-ja terveysalalla ylempi korkeakoulututkinto. Olen opiskellut paljon lisäkursseja. Työkokemus on monipuolinen. Ja olen asetuksen mukaisesti koulutettu psykoterapeutti.

Valvira ei kuitenkaan hyväksy psykoterapeuttikoulutustani. Miksi? Perustelut vaihtelevat. Minun ylemmän korkeakoulututkinnon pohjaisia työpaikkoja on varsin rajoitetusti, joten haen pääasiassa alemman korkeakoulututkinnon tason paikkoja. Näistäkin paikoista on kova kilpailu.

Minun pitäisi nyt tehdä psykoterapeutin työtä. Sen sijaan päiväni ohjelmaan kuuluu työhakemusten täyttöä, videohaastattelujen tallentamista, työhaastatteluissa juoksemista. Ja tietenkin niiden kuuluisien ”ei tällä kertaa” -viestien lukemista.

Kun täytän taas nöyrästi työhakemuksia töihin, joihin olen selvästi ylikoulutettu, psykoterapeutin töitä aloittelevat ja tekevät sellaiset Valviran hyväksymät psykoterapeutit, joiden psykoterapeuttikoulutus on ollut minun koulutustani suppeampi. Tämä tuntuu todella epäoikeudenmukaiselta. Esimerkiksi asiakasharjoittelutunteja on yhdessä Valviran hyväksymässä koulutuksessa vain puolet siitä, mitä minun koulutuksessani oli. Ja muilla kouluttajilla on myös ollut yhteistoiminnallisia menetelmiä, joiden perusteella Valvira ei hyväksy koulutustani.

Valvira on jo aikaisemmin todennut, ettei se juurikaan tutki suomalaisten yliopistojen koulutuksia. Viranomainen ei siis itsekään tiedä, että se on vaatinut koulutukseltani asioita, joita se ei ole vaatinut hyväksymiltään psykoterapeuttikoulutuksilta. Tai sitten viranomainen ei halua myöntää tätä epäkohtaa.

Valvira on näin luonut omintakeisen kohtaanto-ongelman psykoterapian työmarkkinoille. Psykoterapeuteista on kova pula. Tästä huolimatta tämä psykoterapeutti tulee rasittamaan työttömyyskassaa vielä määrittelemättömän ajan.

Milloinkohan sosiaali- ja terveysministeriö kiinnostuisi tästä kohtaanto-ongelmasta? Tämän tuloksena yli tuhat psykoterapiaa tarvitsevaa jää vuosittain ilman psykoterapiaa.

Lainsäädännön mukaisesti koulutettu psykoterapeutti ilman ammattioikeuksia

 

Psykoterapeutti ilman ammattioikeuksia

Valmistuin kesäkuussa terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen 1120/2010 mukaisesta psykoterapeuttikoulutuksesta. Tämä on hyvä asia, koska psykoterapeuteista on pulaa. Olenkin jo saanut yhteydenottoja terapiaan hakeutuvilta. Psykoterapeuttia on etsitty jopa vuoden ajan.

MUTTA: Valvira ei hyväksy psykoterapeuttikoulutustani, eikä myönnä psykoterapeutin nimikeoikeutta. Valtaosa avunhakijoista hakee KELAn kuntoutuspsykoterapiaa. Itse maksettuna terapia on liian kallis. Joudun toteamaan yhteydenottajille, ettei minulla ole KELA-oikeuksia, ja he joutuvat jatkamaan terapeutin etsimistä. Meitä on noin 300 tässä tilanteessa. Valvira ja KELA estävät näin yli 1000 kuntoutuspsykoterapian toteutumisen joka vuosi.

Miksi Valvira ei hyväksy koulutustamme? Selitykset vaihtelevat. Valvira ei ole osoittanut, mitä asetuksen 1120/2010 kohtaa koulutus ei täytä. Meillä on vaihtelevat selitykset dokumentoituna, ja olemme kertoneet näistä käänteistä myös blogissamme. Koulutuksemme yhteistoiminnalliset menetelmät, joihin Valvira nyt puuttuu, hyväksyttiin Valvirassa aikaisemmin, ja näitä menetelmiä on ollut usealla Valviran hyväksymällä psykoterapeuttikouluttajalla.

Samaan aikaan psykoterapiakentällä siis toimii samoin menetelmin koulutettuja psykoterapeutteja, joilla on tämän lisäksi ollut myös suppeampi koulutus. Kysyin Valviran johtajalta: onko näiden psykoterapeuttien todettu olevan vaaraksi potilasturvallisuudelle? Hän myönsi, että ei ole.Tartuin tähän ristiriitaan, mutta johtaja oli haluton keskustelemaan asiasta enempää.

Valviran johtaja syytti myös ”virheinformaation tahallisesta levittämisestä blogissa ja Facebokissa”. Hän ei ole täsmentänyt, mikä blogissa olevasta informaatiosta on virheellistä, vaikka tätä on kysytty. Johtajan ”virheinformaatio” –syytöksen lisäksi hänen alaisensa, joka on myös varatuomari, on todennut sähköpostissaan minun haluavan olla ”hankala”. Tätä ennen olin kysynyt viranomaisen toimien perusteita, ja oma viestintäni oli täysin asiallista. Voin toimittaa koko sähköpostinvaihdon halukkaille.

Olen aikaisemmin työskennellyt itse viranomaisena. En olisi uskonut törmääväni tällaiseen viranomaistyöskentelyyn Suomessa. Että jopa varatuomari nimittelee ”hankalaksi”, kun häneltä kysytään hänen oman toimintansa perusteita. Järkyttävintä on kuitenkin se, että kukaan ei Suomessa puutu Valviran toimintaan, vaikka olemme olleet moniin tahoihin yhteydessä. Sosiaali- ja Terveysministeriöllä on velvollisuus valvoa Valviran toimien lainmukaisuutta. Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee ei kuitenkaan vastaa yhteenkään viestiin. Hänen alaisensa vetoavat ”Valviran itsenäiseen päätösvaltaan”.

Suomen toimittajat ovat vaienneet Valviran toiminnasta englantilaisen yliopiston (UWE Bristol) ja Helsingin Psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutuksen yhteydessä. Osa toimittajista on jopa asettunut Valviran puolelle. Meidät Valviraa kritisoivat opiskelijat leimattiin kouluttajan höynäyttämiksi ”lahkolaisiksi” MOT:n dokumentissa helmikuussa 2018. Olin toimittanut YLEn toimittajalle Valviran ristiriitaisesta toiminnasta paljon aineistoa, jotka hän jätti kokonaan mainitsematta ohjelmassaan. Minä ja kaksi muuta kieltäydyimme haastattelusta itse ohjelmassa, koska haistoimme etukäteen toimittajan puolueellisen otteen.

Myös mm. Suomen Kuvalehti on toiminut pelkkänä Valviran äänitorvena, vaikka olemme vieneet sinnekin blogimme näkökulmaa. Ainoastaan Espanjassa toimiva suomenkielinen Finnradio on ihmetellyt Valvira toimintaa. Siitä heille kiitos.

Järkyttävää on ollut myös toisten psykoterapeuttien suhtautuminen. Koulutuksestamme levitetään toistuvasti väärää tietoa esimerkiksi kouluttajiemme pätevyydestä, vaikka tämä tieto on ollut helposti tarkistettavissa. Koulutustamme mollaavat jopa sellaiset psykoterapeutit, joiden tiedän saaneen koulutustani suppeamman psykoterapeuttikoulutuksen.

Suurimpina kärsijöinä ovat kuitenkin ne tuhannet terapiaa tarvitsevat, jotka jäävät heitteille. Tilanteemme on käsittelyssä EU:n komissiossa. Prosessi on hidas, joten joudun todennäköisesti vielä pitkään vastaamaan avunhakijoille, että emme voi aloittaa psykoterapiaa, vaikka aikoja olisi.

1120/2010 terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen mukaisesti koulutettu psykoterapeutti ilman ammattioikeuksia.