Valvira vaikeuttaa ammatinharjoittamista opiskelijan nykyisessä ammatissa

Psykoterapeuttikoulutuksemme on 1120/2010 terveydenhuollon asetuksen mukainen ja alkanut tämän asetuksen ollessa voimassa. Tästä huolimatta Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutuksessa valmistuneet ovat joutuneet ongelmiin Valviran kanssa.

Valviran viranomainen Maarit Mikkonen on todennut jopa median suuntaan, ettei yksikään Helsingin psykoterapiainstuutissa opiskeleva tule saamaan psykoterapeutin nimikettä. Tämä Mikkosen toiminta herättää kysymyksiä, koska asiassa on useita mm. oikeusprosesseja kesken. Viranomainen ei saisi kommentoida näin keskeneräistä asiaa.

Useampi Helsingin psykoterapiainstituutin (HPI) psykoterapeuttiopiskelija on saanut tylyä kohtelua työpaikallaan Maarit Mikkosen toiminnan vuoksi. Julkaisemme yhden opiskelijan kertomuksen hänen omasta pyynnöstään. Hän on psykiatrinen sairaanhoitaja, joka on jo sairaanhoitajana tehnyt vastaanottotyötä.

Tein hiljattain sopimuksen terveysalan yrityksen kanssa, että vuokraan huoneen vastaanottotilaksi. Anoin ja sain luvat ammatinharjoittamiseen Aluehallintovirastolta (Avi).

Kun aloitin vastaanoton, yrityksen johtaja soitti. Hän kertoi, että yritykseen oli tullut yhteydenottoja liittyen HPI:n ja Valviran käymään oikeudenkäyntiin. Johtaja totesi, etteivät minun luvat ole kunnossa, koska opiskelen HPI:ssa. Väite lupien puuttumisesta ei pidä paikkansa, koska Avi oli myöntänyt luvan sairaanhoitajan tutkintoni perusteella.

Johtaja kertoi olleensa Valviraan yhteydessä asian tiimoilta. Valvirasta oli sanottu, etten tule koskaan saamaan psykoterapeutin ammattinimikettä. Johtajalta saamani tiedon mukaan Valvira totesi myös, etten saa käyttää edes psykoterapeuttiopiskelijan nimikettä.

Lisäksi sain kuulla yrityksen johtajalta, ettei minulla ole oikeutta käyttää ratkaisukeskeistä viitekehystä koska oppi on tullut HPI:lta. Yritin kysellä tarkemmin kuka on sanonut ja mitä, saamatta tähän kuitenkaan mitään vastausta.

Kyseenalaistin kaiken: ”miten näin voidaan sanoa, koska oikeudenkäynti on täysin kesken?” Toin myös esiin sen, että ratkaisukeskeistä viitekehystä ei käytetä pelkästään psykoterapiassa. Kaikki sanomani kaikui jonnekin tyhjyyteen merkityksettömänä.

Niinpä pakkasin tavarani. Koin, että tässä astuttiin minun sairaanhoitajuutenikin yli. Avin myöntämällä luvalla ei ollut enää mitään merkitystä. Vaikeaksi menee meidän työllistyminen ja koulutuksen hyödyntäminenkin, mikäli tälle tasolle mennään.

Valviran viranomainen on siis jälleen kerran kommentoinut keskeneräisestä asiasta omaa näkemystään, mikä herättää kysymyksiä. Tämän lisäksi kyse oli opiskelijasta, jolla on psykoterapeuttikoulutus vielä käynnissä. Hän ei siis ole edes jättänyt nimikehakemustaan. Valvira tai joku sen viranomainen näyttää jo päättäneen, ettei opiskelija tule saamaan psykoterapeutin nimikkeen käyttöoikeutta – ja julistavat tätä omaehtoista päätöstään työnantajille sekä toimittajille. Lisäksi mennään jo niin pitkälle, että oman aiemman laillistetun ammatinkin harjoittaminen vaikeutuu Valviran lausumien vuoksi, vaikka lupa on myönnetty Aluehallintovirastolta (AVI).

Tämän opiskelijan työpaikalla puututtiin lisäksi ratkaisukeskeisyyden käyttöön asiakastyössä. Ratkaisukeskeisyyttä käytetään paljon muuallakin kuin psykoterapiassa. Ilmeisesti vuosia vastaanottotyötä tehnyt psykiatrinen sairaanhoitajakin muuttuu kuitenkin potilasturvallisuudelle vaaralliseksi, kun hän alkaa opiskella ratkaisukeskeisyyttä Helsingin psykoterapiainstituutissa? Valvira on tahrinut Helsingin psykoterapiainstuutin psykoterapeuttiopiskelijoiden mainetta vailla perusteita olevilla lausumillaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi valvoa Valviran viranomaisten työskentelyä. Ministeriö on kuitenkin toistaiseksi pistänyt päänsä pensaaseen vetoamalla Valviran ”itsenäiseen päätösvaltaan”.

Meitä ei ole huijattu

Teksti on julkaistu 12.2.2018 MOT-ohjelman jälkeen Helsingin psykoterapiainstituutin sivuilla. MOT-ohjelma asetti Helsingin Psykoterapiainstituutin sekä meidät viranomaisen toimintaa kyseenalaistavat opiskelijat kyseenalaiseen valoon Valtaosa tässä sivustossa tuoduista asioista oli kerrottu toimittajalle Kirsi Skönille ennen ohjelman ulostuloa, mutta hän sivuutti nämä tiedot ohjelmassaan.  

Aloitin psykoterapian opinnot Helsingin Psykoterapiainstituutissa loppukesästä 2015. Olin tietoinen vuoden 2011 MOT-ohjelmasta ja sen seurauksista. Silloin uutisointi oli sävyltään samanlaista kuin nyt. Yksipuolista ja mustamaalaavaa. Tämän uutisoinnin aikana opiskelleet ovat kertoneet kuinka heistä tehdyt haastattelut ovat olleet vääristeleviä ja miten heidän sanomisiaan oli muokattu niin, että ne palvelivat uutisen negatiivista kuvaa HPI:stä. Vuoden 2011 uutisoinnista huolimatta, kaikki HPI:n silloiset opiskelijat saivat psykoterapeutin ammattipätevyyden. Aloittaessani opinnot vuonna 2015 tilanne oli uusi. Helsingin Psykoterapiainstituutti oli aloittanut yhteistyön englantilaisen yliopiston UWE Bristolin (University of the West of England) kanssa.

Minulle oli selvää, että Valvira ei hyväksy koulutuksen sisältöä ennen uuden ensimmäisen vuosikurssin valmistumista. John Pihlaja totesi tämän keskustelussa, ja sama todettiin Hpi:n tiedotuksessa. Vuonna 2017 Valvira antoi kuitenkin takautuvasti ohjeita koulutuksen sisällöstä.

21. 12. 2017 Helsingin Psykoterapiainstituutin opiskelijat saivat lukea Helsingin Sanomista, että heitä olisi kuluttaja-asiamiehen mukaan huijattu. Artikkelissa maalattiin varsin nopeasti kuva miljoonia takovasta yksityisestä koulutusyrityksestä, joka huijaa opiskelijansa maksamaan koulutuksesta, joka kuitenkaan ei johtaisi luvattuun psykoterapeutin nimikkeeseen. Kuluttaja-asiamies tutkii, onko HPI tehnyt markkinointirikoksen lupaamalla opiskelijoille ammattinimikkeen. Valvira, opiskelijat ja HPI ovat olleet tietoisia siitä, että koulutus voidaan hyväksyä vasta sitten, kun ensimmäiset opiskelijat ovat valmistuneet. HPI ei siis ole voinut luvata opiskelijoille nimikesuojaa etukäteen. Näin ollen on järjetöntä väittää, että HPI olisi huijannut opiskelijoitaan. Valvira on täysin tietoinen tästä menettelystä ja siitä huolimatta väittää HPI:n syyllistyneen huijaukseen.

Tiedotteessaan HPI myös lupaa, että on valmis tekemään kaikkensa sen eteen, että nimikesuoja varmistetaan. Ja niin se on myös tehnyt. Syksyllä 2017, puolitoista vuotta ensimmäisen vuosikurssin valmistuttua, Valvira vaati HPI:tä lisäämään opintosuunnitelmaan 100 tuntia teoriaa, 10 tuntia koulutusterapiaa ja 20 tuntia työnohjausta. Nämä kaikki HPI toteutti eikä veloittanut opiskelijoilta 100 tunnin teoriaopinnoista mitään. Kaiken lisäksi meillä opiskelijoilla ei ole ollut mitään syytä epäillä, että nimikesuojaa ei tulisi, koska koulutus on kautta linjan ollut äärimmäisen laadukasta.

Muutaman kuukauden kuluttua Valvira pyörsi päätöksensä viiden lyhyen puhelinkeskustelun perusteella. 100 tuntia teoriaa, 10 tuntia omaterapiaa ja 20 tuntia työnohjausta lisää eivät sittenkään riittäneet. Valvira otti yhteyttä kuluttaja-asiamieheen väittäen, että HPI on huijannut opiskelijoita lupaamalla heille psykoterapeutin ammattinimikkeen. Kuten edellä mainitsin, tämä on kuitenkin täysin mahdoton ajatus.

Opiskelijat ovat ihmeissään, ja niin olen minäkin. Miten viranomainen voi kysymättä minulta päättää, että minua on huijattu? Miten on mahdollista, että mediassa uutisoidaan faktoina asioita, joilla ei ole totuuspohjaa ja jotka luovat meistä opiskelijoista kuvan helposti vedätettävinä hölmöinä? Eikö asian pitäisi mennä niin, että minä otan yhteyttä kuluttaja-asiamieheen, jos minua on huijattu? Nyt Valvira on päättänyt sen minun puolestani. Minusta on tehty huijattu ja tyhmä lammas. Minua ei ole huijattu! Olen ollut tilanteesta tietoinen, ja HPI:n henkilökunta on aina ollut valmis vastaamaan opiskelijoiden kysymyksiin.

Valviran ja median luoma kuva potilasturvallisuutta vaarantavista opiskelijoista on ollut minulle ja muille opiskelijoille äärimmäisen vahingollinen. Meitä opiskelijoita ei ole huijattu. Median ja Valviran tiedotuksen kautta meitä on sen sijaan mustamaalattu ja meistä on annettu valheellinen kuva. Valvira on kuunnellut vain niitä muutamaa opiskelijaa, jotka ovat keskeyttäneet opintonsa heti alkuunsa. Olisiko nyt aika kuunnella meidän pidemmälle jatkaneiden opiskelijoiden mielipidettä koulutuksen laadusta

– Kolmannen vuoden opiskelija, sosionomi (AMK), työnohjaaja (STOry)

Miksi Valvira toimii poukkoilevasti ja kohtelee ulkomaista yliopistoa eriarvoisesti?

Teksti on julkaistu 12.2.2018 MOT-ohjelman jälkeen Helsingin psykoterapiainstituutin sivuilla. MOT:n toimittajalle Kirsi Skönille oli annettu tässä tekstissä olevat tiedot, mutta hän jätti nämä tiedot pois ohjelmastaan. Ohjelma asetti Helsingin Psykoterapiainstituutin sekä meidät viranomaisen toimintaa kyseenalaistavat opiskelijat kyseenalaiseen valoon. 

Olen Helsingin psykoterapiainstituutin toisen vuoden opiskelija. Kun hakeuduin vuonna 2016 Helsingin psykoterapiainstituutin opiskelijaksi, luin mm. netissä olleet vuoden 2011 Hpi:n kohuihin liittyneet tekstit. Tämän lisäksi perehdyin terveydenhuollon asetukseen (1120/2010), joka määrittelee psykoterapiakoulutuksen minimikriteerit. Uskalsin aloittaa koulutuksen, koska

–          2011 ”kohun” syyt oli jo aikoja sitten korjattu. Kaikki Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapiakouluttajat ovat VET-psykoterapeutteja. Opiskelijat, jotka silloin olivat vaarassa jäädä ilman psykoterapeutin nimikettä, saivat nimikkeen. Satoja psykoterapeutteja valmistui Helsingin psykoterapiainstituutista ennen nykyistä lakia.

–          Valvira ja silloinen ministeri olivat luvanneet vuosina 2012 ja 2013, että uusi terveydenhuollon asetus (1102/2010) ei tee eroa suomalaisen ja ulkomaalaisen yliopiston kanssa (mm. Jussi Holmalahti, Paula Risikko, Marja-Liisa Partanen). Valvira oli todennut kirjallisesti, että koulutusta tultaisiin vertaamaan tähän asetukseen, kuten suomalaistenkin yliopistojen koulutusten kanssa toimitaan.

–          Hpi:n toiminta (opiskelijavalinnat, kriteerit, koulutus) näytti menevän yhteen terveydenhuollon asetuksen kanssa. Tämä asetus asettaa psykoterapiakoulutukselle minimivaatimukset. Havaitsin, että koulutus osittain ylitti minimivaatimukset.

Olin myös tietoinen uusista hankaluuksista; Valvira oli muun muassa alkanut vihjailla, että jokaisen opiskelijan olisi työskenneltävä Englannissa vuoden. Nojasin kuitenkin Valviran vuosien 2012 ja 2013 Valviran linjauksiin. Eihän Suomen viranomainen voi toimia eri tavalla kuin on alun perin sanonut toimivansa. Eihän?

Nyt olemme tilanteessa, jossa Valvira ei noudatakaan aikaisemmin lupaamaansa linjaustaan. Valvira on käsitellyt koulutustamme ulkomaisena koulutuksena englantilaisen vastuuyliopiston vuoksi. Viranomainen on ”ulkomaisuuden” vuoksi ottanut oikeudekseen määritellä koulutuksemme laatu vertaamalla koulutustamme terveydenhuollon asetuksen sijaan suomalaisen yliopiston, Oulun yliopiston koulutukseen.

Valviran mukaan ”laatuongelmia” on koulutuspsykoterapiassa ja koulutustyönohjauksessa. Terveydenhuollon asetus ei ohjeista mitenkään, miten koulutustyönohjaus ja koulutusterapia tulee järjestää. Koulutusterapia ja koulutustyönohjaus on Helsingin psykoterapiainstituutissa järjestetty ratkaisukeskeisyydelle tyypillisillä tavoilla, ja tällä perusteella ne on aikaisemmin hyväksytty Valvirassa – ennen nykyistä lakia. Asetuksen lisäksi Helsingin psykoterapiainstituutti noudattaa Englannin yliopistojen laatuvaatimuksia (Quality assurance of Higher education, QAA).

Jos koulutuksemme olisi katsottu suomalaiseksi, sitä olisi verrattu vain terveydenhuollon asetukseen, ei toisen yliopiston koulutukseen. Silloin ongelmia ei olisi. Olemme siis eriarvoisessa asemassa, koska vastuuyliopisto ei ole suomalainen.

Valvira on myös tehnyt virka-apupyynnön kuluttajaviranomaiselle, koska katsoi Helsingin psykoterapiainstituutin johtaneen meitä opiskelijoita harhaan. Kuluttajaviranomainen on tehnyt tutkintapyynnön harhaanjohtavasta markkinoinnista. Helsingin psykoterapiainstituutti ei missään vaiheessa luvannut, että koulutuksemme johtaisi psykoterapeutin ammattinimikkeeseen. Helsingin psykoterapiainstituutti lupasi vain noudattaa viranomaisen vaatimuksia psykoterapeutin nimikkeen saamiseksi. Jälkikäteen esitettyjä lisävaatimuksia on vain hieman vaikea noudattaa.

Lämmittäähän tämä mieltä, että kuluttajaviranomainen hakee minulle, opiskelijalle ”oikeutta”, koska olen heidän mielestään Helsingin psykoterapiainstituutin ”huijauksen” uhri. Olisiko kuitenkin kannattanut kysyä ensin minulta, onko minua huijattu vai ei?

Minulla olisi myös yksi kysymys Valviralle: Onko viranomaisella yleisemminkin tapana käyttää tällaista taktiikkaa omien virheiden peittelyyn?

– Toisen vuoden opiskelija, sosionomi (yamk)

 

Tiivistelmä Helsingin psykoterapiainstituutin opiskelijoiden tilanteesta

Tämä sivusto on Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutuksessa opiskelevien ja valmistuneiden ylläpitämä sivusto.

Olemme myös Facebookissa, Valtio valtiossa.

Tiivistelmää päivitetään tapahtumien edetessä.

Valvira evää nimikkeen asetuksen mukaan koulutetuilta psykoterapeuteilta.

Tämän tiivistelmän tarkoitus on selventää Valviran ja Helsingin psykoterapiainstituutin välistä kiistaa. Valviran mukaan Helsingin psykoterapiainstituutin ratkaisukeskeinen psykoterapeuttikoulutus ei johda psykoterapeutin nimikesuojaan. Tämä tekee ammatinharjoittamisesta Suomessa erittäin vaikean.

Taustaa:

Helsingin Psykoterapiainstituutti (HPI) on ratkaisukeskeisen työtavan asiantuntijoita kouluttava organisaatio. HPI:sta on valmistunut muun muassa yli 300 Valviran hyväksymää psykoterapeuttia ennen vuonna 2010 säädettyä terveydenhuollon ammattihenkilöasetusta (VNA 1120/2010)

Asetuksen tultua voimaan koulutus on järjestetty yhteistyössä englantilaisen yliopiston (University of the West of England) kanssa. Ensimmäinen UWE Bristolin kanssa yhteistyössä järjestetty koulutus käynnistyi vuonna 2013.

Valvira ilmoitti 2012, ettei asetus tee eroa suomalaisen ja ulkomaisen yliopiston kanssa. (Tämä tieto oli silloisen ministerin Paula Risikon välittämä).

Helsingin Psykoterapiainstituutin ratkaisukeskeinen psykoterapiakoulutus on 67,5 op:n laajuinen, suomenkielinen ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen mukainen. (VNA 1120/2010)

HPI:n psykoterapeuttikoulutuksen työnohjaus ja koulutuspsykoterapia perustuvat pitkäaikaiseen ratkaisukeskeiseen käytäntöön. Valvira on v. 2012 todennut HPI:n  koulutuspsykoterapiasta, että se täyttää hyväksymisperusteet.

Kouluttajamme ovat Suomen käytännön mukaisesti VET-psykoterapeutteja.

 

Kiistan vaiheet:

Ensimmäiset uuden asetuksen mukaisesti koulutetut psykoterapeutit valmistuivat vuonna 2016. Vuonna 2017 Valvira alkoi tuoda uusia vaatimuksia, miten koulutus olisi pitänyt toteuttaa. Valviran uudet vaatimukset eivät perustu vuoden 2010 asetukseen.

HPI oli yrittänyt selvittää koulutuksen kriteerejä Valviralta – saamatta vastauksia. Valvira ilmoitti käsittelevänsä nimikehakemukset yksitellen. Kesällä 2017 Valvira ohjeisti muutamassa päätöksessä täydentämään teoriaopintoja 100 tunnilla, työnohjausta 20 tunnilla ja yksilöterapiaa 10 tunnilla. Päätösten pohjalta HPI toteutti nämä lisäykset, vaikka koulutus oli jo terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen mukainen. Psykoterapeutin nimike myönnettiin yhdelle valmistuneelle.

Valvira sai kirjeen, jossa kritisoitiin HPI:n psykoterapiakoulutusta. Kritiikki tuli opintojen alussa keskeyttäneiltä opiskelijoilta.

Kirjeen perusteella Valvira soitti viidelle valmistuneelle varoittamatta viiden minuutin puhelut. Tämän viiden minuutin aikana tehtiin kysymyksiä työnohjauksesta ja koulutusterapiasta. Viiden minuutin aikana tehtiin suljettuja (kyllä / ei) kysymyksiä yhden menetelmän osasta. Esimerkiksi mahdollisuutta palata asiaan paremmalla ajalla ei annettu. Viranomainen ei antanut myöskään mahdollisuutta tarkistaa asioita muistiinpanoista. Valmistuneiden oli yhtäkkiä muistettava, mitä koulutuksessa oli tapahtunut 1 – 4 vuotta sitten. Yksi puhelun saanut oli kuvannut kysymysten tulleen ”kuin tykin suusta”

Puheluiden perusteella Valvira pitää työnohjaustamme riittämättömänä, vaikka osa menetelmistä on käytössä muissakin Valviran hyväksymissä psykoterapiakoulutuksissa. Nämä menetelmät eivät edes kiinnostaneet Valviraa. Koska puhelut tulivat täysin yllättäen ja olivat lyhyitä, puhelun saanut ei todennäköisesti edes ymmärtänyt mainita muista menetelmistä mitään.

Nyt viranomainen katsoo, ettei koulutus ole edes täydennettävissä jälkikäteen siitä huolimatta, että samat työnohjausmenetelmät hyväksyttiin ennen 2010 asetusta. Asetus ei ota kantaan koulutusterapian ja työnohjauksen menetelmiin, joten se ei edellyttänyt näihin muutosta.

Valvira peruutti valmistuneelle myöntämänsä nimikeoikeuden.

Valvira teki tutkintapyynnön lokakuussa 2017, koska he päättelivät näiden puheluiden perusteella, että HPI oli antanut opintojen sisällöstä harhaanjohtavaa tietoa. Näille viiden minuutin puheluille annettiin siis eniten painoarvoa, kun nimikkeet päätettiin jättää myöntämättä siitä huolimatta, että HPI oli tehnyt pyydetyt lisäykset opintosuunnitelmaan.

Lisäksi Valvira teki virka-apupyynnön kuluttajaviranomaiselle, joka teki tutkintapyynnön harhaanjohtavasta markkinoinnista. Perusteluna tutkintapyynnölle oli, että psykoterapiaopinnot eivät johdakaan psykoterapeutin nimikkeeseen, kuten kuluttajaviranomaisen mukaan oli luvattu.

Valvira on muuttanut tulkintaansa niin, että asetus koskeekin vain suomalaisia yliopistoja. Vuoden 2010 asetuksessa lukee ainoastaan sana “yliopisto”. Tämä on johtanut vaikeuksiin nimikkeen saamisessa.

Opiskelijat ovat lähettäneet useita kysymyksiä sosiaali- ja terveysministeriölle, mutta kysymyksiimme ei vastata. Sosiaali- ja terveysministeriö perustelee vastaamatta jättämistä toteamalla, että Valviralla on itsenäinen päätösvalta. Hallintolaki kuitenkin velvoittaa vastaamaan kansalaisen kysymyksiin.

Valvira itse perustelee asetuksen vastaista toimintaansa sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksella.

Kysyimme STM:n Kari Paasolta onko ministeriö ohjannut Valviraa toimimaan asetuksen sanamuodon ja lain vastaisesti. Paaso vastasi, ettei ministeriö ota kantaa Valviran antamiin lausuntoihin. Paaso vetosi jälleen kerran myös Valviran itsenäiseen päätösvaltaan.

Kysymyksemme siitä, oliko ministeriö ohjeistanut Valviraa tulkitsemaan asetusta sen sanamuodon vastaisesti, jäi edelleen auki.  

 

Tämän hetken tilanne:

Vuonna 2016 valmistuneet HPI:n opiskelijat odottavat edelleen psykoterapeutin ammattinimikesuojasta. Tämän jälkeen valmistuneiden määrä on kasvanut.

1.9.2018 astui voimaan uusi terveydenhuollon ammattihenkilöasetus. Tämän uuden asetuksen mukaan yliopiston tulee olla yliopistolain mukainen yliopisto – eli suomalainen yliopisto.

Kun 2010 asetus astui voimaan ja velvoitti yliopiston vastuukouluttajaksi, psykoterapiakoulutuksia voitiin jopa aloittaa vielä vuoden ajan ilman yliopistoa siirtymäsäännöksen turvin. Mitään siirtymäsäännöstä ei nyt ole.

Valvira on elokuun lopulla 2018 ilmoittanut, että se aikoo käsitellä kaikki 31.8.2018 jälkeen lähetetyt hakemukset 1.9.2018 voimaantulleen asetuksen mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vuonna 2016 alkanutta koulutusta sovelletaan vuonna 2018 voimaan tulleen asetuksen mukaisesti.

Koulutuksen olisi siis pitänyt Valviran tulkinnan mukaan olla jo vuonna 2016 tänä vuonna voimaan astuneen asetuksen mukainen, vaikka uudesta asetuksesta ei ollut edes tietoa, kun koulutus alkoi.

Helsingin psykoterapiainstituutti on tehnyt tutkintapyynnön Valviran viranomaisista Maarit Mikkosesta ja Jussi Holmalahdesta. Lisäksi Helsingin psykoterapiainstituutti on tehnyt kantelun viranomaisen toimista EU:n komissiolle.

Kun kansalainen esittää kysymyksiä viranomaisen toiminnasta, hän on viranomaisen silmissä ”hankala”

”Hyvä N.N

 Olen näihin kysymyksiinne vastannut. En usko, että mikään mitä sanon, on Teille asiassa riittävää. Minulle tulee mielikuva, että ette halua ymmärtää tätä asiaa. Vaikuttaa enemmänkin siltä, että haluatte nyt jostain syystä olla ”hankala” tässä asiassa.

Valitettavasti Valviralla ei ole resursseja käydä tämän tyyppistä kirjeenvaihtoa useiden opiskelijoiden kanssa.

En tule enää vastaamaan sähköposteihinne.”

Tällaisen vastauksen Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutuksen opiskelija on hiljattain saanut sähköpostiinsa Valviran ryhmäpäällikkö Maarit Mikkoselta, kun jälleen kerran esitettiin kysymyksiä koskien psykoterapeutin nimikkeen eväämistä.

Ylläolevaa viestiä edeltävässä sähköpostissa kysyttiin Maarit Mikkoselta:

• Mihin asetukseen / lakiin perustatte sen, että 2010 terveydenhuollon asetuksen mukaisesti toteutettu psykoterapiakoulutus ei ole kelvollinen?
• Mihin perustatte sen, että aiotte käsitellä 2010 terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen voimassaolon aikana alkaneita koulutuksia vuoden 2018 terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen mukaisesti?
  • (Täsmennys blogin lukijalle: Kun lakia tai asetusta muutetaan koulutuksen osalta, se on vakiintuneen käytännön mukaan velvoittanut lakimuutoksen jälkeen aloitettuja koulutuksia. Tätä asiaa on käsitelty enemmän toisessa tekstissä.)

Maarit Mikkonen lähettää kyllä sähköpostia joskus nopeastikin, kun esitetään kysymyksiä. Hän ei kuitenkaan vastaa esitettyihin kysymyksiin, vaikka väittää vastanneensa niihin. Saamamme tiedon mukaan usean opiskelijan kysymykset ovat jääneet vaille vastausta. Kun kansalainen ei tyydy vailla vastausta jääneisiin kysymyksiin, hänestä tulee Valviran viranomaisen silmissä ”hankala”.

Hallintolaki velvoittaa viranomaista vastaamaan kansalaisen kysymyksiin. Tämän valossa on vähintäänkin hämmentävää, että viranomainen ei vastaa kysymyksiin, joissa kysytään, mihin viranomaisen oma toiminta perustuu.

Nyt sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikölle Päivi Sillanaukeelle on lähetetty kysymys siitä, onko tekstin alussa siteerattu viesti hyvän hallintotavan mukaista viestintää viranomaiselta. Päivi Sillanaukeeta on myös muistutettu hallintolakiin vedoten, että häneltä odotetaan vastauksia myös aikaisemmin lähetettyihin kysymyksiin.

Valviran vetoaminen potilasturvallisuuteen ontuu

Valviran näkemyksen mukaan Helsingin psykoterapiainstituutin, terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen (1120/2010) mukainen psykoterapeuttikoulutus ei takaa potilasturvallisuutta. Valvira näkee laatuongelmia koulutustyönohjauksessa ja koulutuspsykoterapiassa. Valvira kuitenkin hyväksyi koulutuspsykoterapian ja koulutustyönohjauksen menetelmät ennen (1120/2010) asetusta. Asetus ei ota kantaa koulutusterapian ja työnohjauksen toteuttamistapoihin – eikä siis edellyttänyt muutosta näihin.

Vetoaminen potilasturvallisuuteen on ristiriitaista. Psykoterapiakentällä toimii eri tahojen kouluttamia psykoterapeutteja, joilla on ollut suppeampi psykoterapiakoulutus kuin Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapiakoulutus on tänä päivänä – suppeampi myös koulutusterapian ja työnohjauksen osalta. Nämä psykoterapeutit koulutettiin ennen terveydenhuollon ammattihenkilöasetusta (1120/2010) ja heillä on Valviran myöntämä psykoterapeutin nimikeoikeus.  Kun terveydenhuollon ammattihenkilöasetus (1120/2010) astui voimaan ja vaati ensimmäistä kertaa yliopiston vastuukouluttajaksi, psykoterapiakoulutus muuttui Suomessa laajemmaksi, vaativammaksi.

Jos nyt vedotaan potilasturvallisuuteen Helsingin psykoterapiainstituutin ammattihenkilöasetuksen (1120/2010) mukaisen psykoterapeuttikoulutuksen yhteydessä, olisi siis kannettava huolta myös monen jo psykoterapeuttina työskentelevän hoidon potilasturvallisuudesta. Käsityksemme mukaan ei ole kuitenkaan osoitettu, että ennen (1120/2010) asetusta koulutettujen psykoterapeuttien osalta olisi ollut potilasturvallisuuteen liittyviä riskejä, puhumattakaan potilasvahingoista. On siis ontuvaa väittää, että Helsingin psykoterapiainstituutin (1120/2010) asetuksen mukaan koulutetut psykoterapeutit muodostaisivat riskin potilasturvallisuudelle.

Psykoterapeutteja on liian vähän Suomessa. Osa psykoterapiaa tarvitsevista jää esimerkiksi ilman Kelan kuntoutuspsykoterapiaa psykoterapeuttipulan vuoksi. Kela ei myönnä oikeutta kuntoutuspsykoterapiaan, jos psykoterapeutilla ei ole Valviran myöntämää nimikeoikeutta. Näin ollen Valviran linjaus noin 300:n Helsingin psykoterapiainstituutissa opiskelevan ja valmistuneen kohdalla vaikeuttaa entisestään Kelan kuntoutuspsykoterapian saatavuutta. Osa potilaista jää ilman tarvitsemaansa hoitoa. Nähdäksemme tämä luo ongelman potilasturvallisuudelle, kun ei pystytä tarjoamaan potilaan tarvitsemaa hoitoa.

Suomen on kaikessa toiminnassaan noudatettava EU-direktiivia. EU-direktiivissa otetaan kantaa ammattioikeuksiin kohdistuviin vaatimuksiin. Kun ammattioikeuteen esitetään vaatimuksia, on direktiivin mukaan pystyttävä perustelemaan vaatimukset ”yleisen edun mukaisilla tavoitteilla”. Toimenpiteen olisi myötävaikutettava tavoitteen saavuttamiseen. Direktiivi mainitsee yhtenä tavoitteena kansanterveyden. (Euroopan parlamentin ja Neuvoston direktiivi 2018/958 artiklat 17 ja 22)

Valviran vaatimuksia ei siis voida perustella kansanterveyden turvaamisella. Nähdäksemme Valviran vaatimukset vaikuttavat kansanterveyteen pikemminkin kielteisesti pahenevan psykoterapeuttipulan vuoksi.

Hämmentäviä vastauksia ja viranomaisohjeita

Alkuvuodesta 2017 kysyttiin Valvirasta: miksi Valvira toimii vuoden 2010 terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen sanamuodon vastaisesti Helsingin Psykoterapiainstituutin psykoterapiakoulutuksen käsittelyssä? Ryhmäpäällikkö Maarit Mikkosen vastauksesta tuli ilmi, että laintulkinta olisi ollut ”ministeriön tiukka linja”. Valvira toimii Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on puolestaan antanut ymmärtää, että Valviralla on itsenäinen päätösvalta, kun Helsingin Psykoterapiainstituutin opiskelijat ovat kysyneet asiaa useita kertoja ministeriöstä. Tähän Valviran itsenäiseen päätösvaltaan vedoten kysymyksiimme ei ole vastattu. Hallintolaki kuitenkin velvoittaa vastaamaan kansalaisen kysymyksiin.

Yritimme kysyä ministeriöstä uudelleen suoraan heidän omasta toiminnastaan. Koska Valvira perustelee toimintaansa ministeriön antamilla ohjeilla, kysyimme: onko ministeriö ohjannut Valviraa toimimaan asetuksen sanamuodon vastaisesti. Saimme vastauksen STM:n Kari Paasolta, joka kirjoitti ettei ministeriö ota kantaa Valviran antamiin lausuntoihin ja että Valviralla on itsenäinen päätösvalta. Kysymyksemme siitä, oliko ministeriö ohjeistanut Valviraa tulkitsemaan asetusta sen sanamuodon vastaisesti, jäi edelleen auki.

Kari Paaso vetosi siihen, että Valviralla on vakiintunut käytäntö jonka mukaan se toimii. Olemme siinä ymmärryksessä, että mikään käytäntö ei kuitenkaan voi ohittaa lakia tai asetusta. STM:n velvollisuus on nimenomaan valvoa Valviran toiminnan lainmukaisuutta ja itsenäinen päätäntävalta koskee vain lain puitteissa toimimista.

Kari Paaso selitti Valviran toimintaa myös asetuksen muutoksella, joka on juuri tullut voimaan. Tietääksemme viranomaisen on noudatettava aina kulloinkin voimassa olevaa lakia kirjaimellisesti. Vuoden 2017 viranomaistoimintaa ei voi oikeuttaa vuonna 2019 voimaantulleella asetuksella. Mikään laki ei voi tulla voimaan takautuvasti ja olemme näistä perusteluista hyvin hämmentyneitä.

Kaikki Helsingin psykoterapiainstituutin ja UWE Bristolin nykyiset psykoterapiakoulutukset ovat alkaneet vuoden 2010 asetuksen aikana. Ensimmäiset opiskelijat valmistuivat vuonna 2016. Moni on siis joutunut odottamaan kohtuuttoman pitkän ajan lainmukaista toimintaa. Näistä koulutuksista valmistuneiden nimikkeet tulisi käsitellä 2010 terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen mukaisesti ilman viivytyksiä.

Meille on kerrottu mahdollisuudesta muutoksenhakuun hallinto-oikeudessa. Olemme huolissamme siitä, että Valviran annetaan jatkaa kielteisten päätösten tekemistä ammattinimikkeistämme vaikka on tiedossa, että ne perustuvat lainvastaiseen käytäntöön. Ministeriön velvollisuus olisi puuttua käytäntöön jo ennakolta, eikä valvontavelvollisuutta saisi jättää vasta Hallinto-oikeudelle.

Olisi hyvin erikoista, jos ministeriö tiukasti linjaisi, että viraston tulee tulkita lakia sen sanamuotojen vastaisesti ja tehdä päätöksiä sillä perusteella kansalaisen vahingoksi. Olemme nyt lähettäneet saman kysymyksen Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeelle ja odotamme hänen vastaustaan siihen, onko ministeriö ohjannut Valviraa toimimaan asetuksen vastaisesti. Vastaus kyllä tai ei riittää.

 

Valvira yrittää laillistaa laittoman toimintansa lakimuutoksen avulla

Kun aloitin vuonna 2016 psykoterapiakoulutukseni Helsingin Psykoterapiainstituutissa, oli voimassa vuonna 2010 säädetty terveydenhuollon asetus. Sen mukaan psykoterapiakoulutuksesta vastaa yliopisto. Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapiakoulutuksen vastuuyliopisto on Englantilainen UWE Bristol. Valvira olikin todennut Helsingin Psykoterapiainstituutille, ettei asetus tee eroa suomalaisen ja ulkomaisen yliopiston välillä. Tämä tieto oli silloisen ministerin Paula Risikon välittämä.

Myöhemmin Valvira muutti tulkintaansa niin, että asetus koskeekin vain suomalaisia yliopistoja. 2010 asetuksessa lukee ainoastaan sana ”yliopisto”. Asetusta ei voi tulkita sanamuodon vastaisesti lisäämällä sanaa, joka ei ole asetuksessa. Tämä tulee ilmi jo perustuslaissa. Professori Juha Lavapuro on tuonut lausunnossaan esiin huolen Valviran toimista tilanteessamme suhteessa perustuslakiin. Voimme pyynnöstä (valtio.valtiossa@gmail.com) toimittaa oikeusoppineiden lausunnot, joita on kolme. Ne ovat julkisia asiakirjoja, ja kaikissa Valviran toiminta nähdään ongelmallisena.

Uusi terveydenhuollon ammattihenkilöasetus astui voimaan 1.9.2018. Nyt yliopiston tulee olla yliopistolain mukainen yliopisto – eli suomalainen yliopisto. Kun koulutuksesta on säädetty uusi asetus, se on aina koskenut asetuksen voimaantulon jälkeen alkavia koulutuksia. Kun 2010 asetus astui voimaan ja velvoitti yliopiston vastuukouluttajaksi, psykoterapiakoulutuksia voitiin jopa aloittaa vielä vuoden ajan ilman yliopistoa siirtymäsäännöksen turvin.

Kuinka ollakaan, mitään siirtymäsäännöstä ei nyt ole. Valvira on elokuun lopulla 2018 ilmoittanut, että se aikoo käsitellä kaikki 31.8.2018 jälkeen lähetetyt hakemukset 1.9.2018 voimaantulleen asetuksen mukaan. Oma koulutukseni alkoi 2016 ja valmistun keväällä 2019. Koska nimikehakemukseni toimitetaan 1.9.2018 jälkeen, Valvira tulee omien sanojensa mukaisesti käsittelemään hakemukseni 2018 terveydenhuollon asetuksen perusteella. Silloin nimikettä ei myönnetä, koska yliopisto on ulkomaalainen.

Koulutukseni olisi siis pitänyt Valviran tulkinnan mukaan olla jo vuonna 2016 tänä vuonna voimaan astuneen asetuksen mukainen, vaikka uudesta asetuksesta ei ollut edes tietoa, kun koulutus alkoi. Pitääkö kouluttajilla olla nykyisin kristallipallo vuosien päästä muuttuvien asetusten varalle, kun he suunnittelevat koulutuksiaan?

Vai voidaanko ajatella, että tässä voisi olla kyse viranomaisen harjoittamasta, opiskelijoiden oikeusturvaa vakavasti vaarantavasta mielivallasta? Esimerkiksi Hallinto-oikeuden ratkaisujen perusteella Valviran tiukka linja uusimman asetuksen välittömästä soveltamisesta ei tule pysymään. Vaikka siirtymäsäännöstä ei ole, kohtuuttomia tilanteita ei saa syntyä. Jos minun tilanteeni ei olisi kohtuuton, mikä sitten olisi?

Viranomaisen velvollisuus on pyrkiä sellaisiin päätöksiin, jotka kestävät kaikki oikeusasteet EU-tuomioistuinta myöten. Valviran tulee siis käsitellä nimikehakemukset 2010 asetuksen mukaan asetuksen voimassaolon aikana alkaneiden koulutusten kohdalla – riippumatta siitä, onko hakemus saapunut ennen vai jälkeen 1.9.2018.

Valvira evää nimikkeen asetuksen mukaan koulutetuilta psykoterapeuteilta

Vuonna 2010 psykoterapiakoulutuksesta säädettiin terveydenhuollon ammattihenkilöasetus. Psykoterapeutteja kouluttanut Helsingin Psykoterapiainstituutti rakensi psykoterapiakoulutuksensa uutta asetusta vastaavaksi. Valvira ohjeisti, että koulutuksen vaatimukset tulevat asetuksesta.

Asetus vaatii yliopiston vastuukouluttajaksi. Yhteistyö käynnistettiin englantilaisen yliopiston kanssa. Valvira ilmoitti tuolloin, ettei asetus tee eroa suomalaisen ja ulkomaisen yliopiston kanssa. Kouluttajamme ovat Suomen käytännön mukaisesti VET-psykoterapeutteja,

Ensimmäiset uuden asetuksen mukaisesti koulutetut psykoterapeutit valmistuivat vuonna 2016. Vuonna 2017 Valvira alkoi tuoda uusia vaatimuksia, miten koulutus olisi pitänyt toteuttaa. Nyt viranomainen näyttää unohtaneen terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen, johon se viittasi aikaisemmin.

Valvira pitää työnohjaustamme riittämättömänä ontuvin perusteluin. Osa menetelmistä on käytössä muissakin, Valviran hyväksymissä psykoterapiakoulutuksissa. Valvira hyväksyi Helsingin psykoterapiainstituutin menetelmät ennen nykyistä asetusta. Helsingin psykoterapiainstituutista valmistui ennen nykyistä asetusta n. 300 psykoterapeuttia, joille Valvira on myöntänyt nimikkeet. Asetus ei määrittele työnohjauksen menetelmiä, eikä siis edellyttänyt muutosta niihin.

Valviran selvitystavat herättävät kysymyksiä. Viidelle valmistuneelle soitettiin varoittamatta viiden minuutin puhelut. Heidän oli yhtäkkiä muistettava, mitä koulutuksessa oli tapahtunut 1 – 4 vuotta sitten. Esimerkiksi mahdollisuutta palata asiaan paremmalla ajalla ei annettu. Näille puheluille annettiin eniten painoarvoa, kun nimikkeet päätettiin jättää myöntämättä.

Ratkaisukeskeinen psykoterapia pärjäsi erinomaisesti laajassa suomalaisessa tutkimuksessa 2000-luvulla. Tuolloin psykoterapiakoulutus oli suppeampi kuin yksikään psykoterapiakoulutus tänä päivänä. Nykyinen Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapiakoulutus on vähintään yhtä laaja kuin muut Suomessa toteutetut, Valviran hyväksymät koulutukset. Voidaansiis todeta, että Helsingin psykoterapiainstituutin koulutuksesta valmistuu erittäin päteviä psykoterapeutteja.

Valvira on muuttanut vaatimuksiaan jälkikäteen ja evännyt psykoterapeutin ammattinimikkeen HPI:stä valmistuneilta vaikka heidät on koulutettu terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen mukaisesti. Tilanne vaikuttaa psykoterapian saatavuuteen, koska Kelan kuntoutuspsykoterapia edellyttää Valviran myöntämää nimikettä. Valviran tulisi verrata koulutusta vain terveydenhuollon ammattihenkilöasetukseen, kuten se on tehnyt suomalaisten yliopistojen kanssa.

Olemme laittaneet useita kysymyksiä sosiaali- ja terveysministeriölle, mutta kysymyksiimme ei vastata. Ministeriö on viitannut hallinto-oikeuteen, johon Valviran päätöksestä voi valittaa. Ministeriöllä on kuitenkin Valviran toimintaa koskeva valvontavelvollisuus, jota se ei voi delegoida muille tahoille.

Tarina valtiosta valtiossa – miksi tämä blogi?

Tämän blogin avulla haluamme kertoa tarinan valtiosta valtiossa. Blogia kirjoittaa useampi Helsingin psykoterapiainstituutin opiskelija / valmistunut. Olemme tahtomattamme päässeet seuraamaan läheltä Valviran toimintaa, joka on raskaasti vaikeuttanut elämäämme. Vaikka toiminnassa on selkeitä lainvastaisuuksia, mikään taho Suomessa ei näytä puuttuvan tähän.