Alkaako Valviran toiminta ylittää uutiskynnyksen?

 

Turun Sanomat julkaisi 22.12.2019 tilanteestamme artikkelin, joka valaisi varsin hyvin Valviran poukkoilevaa työskentelyä. Suuri osa mielestämme olennaisista asioista jotka jäivät mainitsematta itse artikkelissa, löytyvät artikkelin kommenttikentässä.

Maksumuurin takana oleva artikkeli kertoo muun muassa kolmesta Helsingin Hallinto-oikeuden päätöksestä, jotka pitivät Valviran päätöksen ennallaan. Hallinto-oikeus pitää oikeutettuna, että Valvira vertaa koulutuksemme toteutusta Oulun yliopiston ratkaisukeskeisen psykoterapeuttikoulutuksen toteutukseen.

Kuitenkin, vaikka koulutuksemme tulkitaan ulkomaiseksi, kuten Valvira tulkitsee, koulutustamme on verrattava suomalaisten yliopistojen koulutusten tavoin lainsäädännössä oleviin vaatimuksiin. Tämä tuodaan selkeästi esille EU:n tuomioistuimen ennakkopäätöksissä (mm. VlassopolouBrouillard). Päätökset ovat kenen tahansa luettavissa. Onkin hämmentävää, että Helsingin hallinto-oikeus on tullut täysin toisenlaiseen johtopäätökseen.

Kuten Turun Sanomien artikkelissa todetaan, Helsingin Hallinto-oikeuden päätökset ovat nyt Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa, eikä lainvoimaista päätöstä ole. Toisin kuin artikkeli antaa ymmärtää, Korkein Hallinto-oikeus ei kuitenkaan sano tilanteestamme viimeistä sanaa. Viimeisen sanan sanoo EU:n komissio. Kouluttajamme kanteli komissioon vuoden 2017 lopussa. Tietomme mukaan tilanteemme on edelleen komissiossa käsittelyssä. Pitkät odotusajat ja epätietoisuus kuormittavat, mutta toivomme ennen kaikkea, että Valviran toiminta tutkittaisiin huolella.

Sekä EU-direktiivi että perustuslaki kieltävät kaiken eriarvoisen kohtelun. Kuten olemme monesti aiemmin tuoneet esille, osa Valviran samanaikaisesti hyväksymistä suomalaisten yliopistojen psykoterapeuttikoulutuksista on joiltakin osioilta koulutustamme jopa huomattavasti suppeampia. Koulutukseltamme on vaadittu jälkeenpäin asioita, joita ei ole samanaikaisesti vaadittu Valviran hyväksymiltä psykoterapeuttikoulutuksilta.

Turun Sanomien artikkelissa haastatellut, koulutuksestamme valmistuneet toteavat Valviran toimivan lainvastaiseksi. On perusteltua todeta, että viranomainen todennäköisesti rikkoo perustuslakia sekä EU-direktiiviä, kun se kohtelee koulutustamme muihin psykoterapeuttikoulutuksiin verrattuna eri tavalla yliopiston kansallisuuden perusteella.

Koulutuksemme on siis toteutettu Suomessa, suomen kielellä. Kaikki vastuukouluttajat ovat Suomen vakiintuneen käytännön mukaan kouluttajan pätevyyden hankkineita VET-psykoterapeutteja tai kouluttajapsykoterapeutteja. Helsingin Psykoterapiainstituutti on kouluttanut ennen nykyisiä vaikeuksiaan noin 300 psykoterapeuttia, joille Valvira on myöntänyt psykoterapeutin ammattioikeudet. Ja kuten todettu: meitä suppeammin koulutetuille myönnetään samanaikaisesti psykoterapeutin ammattinimike.

Valvira ei halunnut kommentoida tilannetta Turun Sanomille. Valvira on ollut hyvinkin halukas kommentoimaan tilannettamme aikaisemmin. Valvira on aikaisemmin hämmentävällä tavalla hakenut tukea toiminnalleen median kautta, mikä on kyseenalaista. Viranomaisella ei ole oikeutta kommentoida keskeneräistä asiaa.

Kiitämme Turun Sanomia. Toivomme, että Valviran toiminnasta alettaisiin laajemminkin keskustella. Emme ole ainoita, joiden kohdalla tämän viranomaistahon toiminta on herättänyt kysymysmerkkejä. Esimerkiksi lääkäri Ville Pöntysen tilanne herättää myös kysymyksiä. Valviran toiminnasta ei voi vaieta loputtomiin.

Olemme laskeneet, että yli 1000 Kelan kuntoutuspsykoterapiaa jää joka vuosi toteutumatta, kun 300 psykoterapeuttia on vailla heille kuuluvia ammattioikeuksia.

Kun psykoterapeuttikoulutuksen laatu ei ratkaise

Nyt ainoana kynnyskysymyksenä psykoterapeuttikoulutuksemme hyväksymiselle näyttäisi olevan vastuuyliopiston ulkomaisuus, ei potilasturvallisuus eikä koulutuksen laatu. Kuitenkaan yliopiston ulkomaisuudessa ei nähty ongelmaa edes vuonna 2017.

Olemme jo vuosia taistelleet Valviran kanssa psykoterapeuttikoulutuksemme vuoksi. Valvira on vaihtelevin perusteluin väittänyt, että koulutustamme ei voitaisi hyväksyä..

Ensin vedottiin koulutuksen tapaan toteuttaa koulutustyönohjaus ja koulutuspsykoterapia. Kuitenkin Valvira on aikaisemmin hyväksynyt samat menetelmät kouluttajallamme – ja myös nyt samanaikaisesti muilla psykoterapeuttikouluttajilla. Psykoterapeuttikoulutusta säätelevä lainsäädäntö, terveydenhuollon ammattihenkilöasetus 2a§ (1120/2010) ei säätele mitään menetelmistä. Myöskään 1.9.2018 muutetussa asetuksessa (533/2018) ei oteta kantaa menetelmiin, toteuttamistapoihin.

Psykoterapeuttikoulutustamme verrattiin Oulun yliopiston toteuttamaan ratkaisukeskeiseen psykoterapeuttikoulutukseen. Nyt Oulun yliopisto ei näytä enää toteuttavan näitä koulutuksia. Ilmeisesti tämän vuoksi Oulun yliopistoa ei enää mainita saamissamme vastauksissa.

Valviran viranomainen Maarit Mikkonen on sähköpostissa myöntänyt, ettei Valvira ole koulutuksemme lisäksi juurikaan tutkinut muita kuin Oulun yliopiston psykoterapeuttikoulutusta. Muun muassa Mikkosen tuoma väite siitä, että koulutuksemme ei vastaa suomalaista psykoterapeuttikoulutusta perustuu siis koulutukseen, jota ei enää ole olemassa.

Tiedämme itse, että psykoterapeuttikoulutukset toteutetaan hyvin vaihtelevilla tavoilla Suomessa. Psykoterapeuttikoulutusta säätelevä lainsäädäntö (terveydenhuollon ammattihenkilöasetus 2a§) on väljä ja mahdollistaa tämän vaihtelevuuden. Vaatimus identtisestä toteuttamistavasta toisen koulutuksen kanssa ei perustu mihinkään lakiin, ja tämänkin Valviran ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen myönsi yhdelle psykoterapeuttikoulutuksestamme valmistuneelle lähettämässään sähköpostissa.

Meille on myös vihjailtu, että joutuisimme työskentelemään vuoden Iso-Britanniassa voidaksemme hakea psykoterapeutin nimikettä. Tämä perustelu kumottiin ja vedettiin esiin uudestaan. Kaikki Valviran poukkoileva toiminta on ollut täysin näkyvää jopa mediassa, mutta jostain syystä mikään taho ei puutu viranomaisen toimintaan.

Yksi asia on kuitenkin tullut selväksi: kauaksi on tultu koulutuksen laatuun liittyvistä perusteluista. Näitä perusteita kun ei ole, koska Valvira myöntää tälläkin hetkellä psykoterapeutin ammattinimikkeen koulutustamme suppeamman psykoterapeuttikoulutuksen suorittaneille.

Nyt näyttää saamiemme vastausten perusteella siltä, että kynnyskysymys on vastuuyliopistomme ulkomaisuus. Kuitenkin, 13.8.2012, silloiselta sosiaali- ja terveysministeriltä Paula Risikolta saatiin seuraava lupaus sähköpostitse:

”Asetuksen 2a § ei Valviran käsityksen mukaan tee eroa suomalaisen ja ulkomaisen psykoterapeuttikoulutuksen välille.”

Vuonna 2017 yhdelle koulutuksestamme valmistuneelle myönnettiin psykoterapeutin ammattioikeus, joka otettiin pian pois vedoten esiintulleisiin ”laatuongelmiin” – joita ei siis enää näy perusteluissa. Yliopiston ulkomaisuus ei siis tuolloin ollut kynnyskysymyksenä.

Terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen 2a§: n muutoksessa (533/2018) rajataan psykoterapeutin nimikkeen oikeuteen johtavaksi koulutukseksi vain suomalaisen yliopiston toteuttama koulutus. Nyt on vain ”unohdettu” yksi perusasia: kaikki koulutuksemme aloitettiin ennen 1.9.2018. Toisin sanoen: tämä asetuksen 2a§ muutos ei koske nyt kiistan alla olevia koulutuksiamme.

Iso osa koulutuksistamme ehti jopa päättyä ennen 1.9.2018. Viimeisin, vielä käynnissä oleva koulutus alkoi syksyllä 2017. Tämänkään koulutuksen alkaessa ei ollut tietoa tulevasta asetuksenmuutoksesta. Silti Valvira vaatii 1.9.2018 voimaantullutta kriteeriä yliopiston kotimaisuudesta. Aikaisemmassa tekstissämme psykoterapeuttiopiskelija kysyykin oikeutetusti: Pitääkö kouluttajilla olla nykyisin kristallipallo vuosien päästä muuttuvien asetusten varalle, kun he suunnittelevat koulutuksiaan?

Vai olisiko sittenkin kyse viranomaisen harjoittamasta mielivallasta sekä taannehtivasta lain soveltamisesta? Tätä taannehtivuutta toteutettiin Suomessa viimeksi sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä. Kansalaisen oikeuksia rajoittava taannehtiva lain soveltaminen ei kuulu länsimaiseen oikeuskäytäntöön.

TOTEUTUUKO TERAPIATAKUU? 300 psykoterapeuttia ilman ammattioikeuksia

Valviran toiminta vaarantaa potilasturvallisuuden.

30.11.2019 pidimme mielenilmauksen Helsingin Kansalaistorilla. Kiitämme kaikkia meitä tukeneita. Mielenilmauksen yhteydessä jaoimme ohikulkijoille tietoa tilanteestamme ja Valviran poukkoilevasta toiminnasta. Moni kuulija oli järkyttynyt kuulemastaan. On yleisesti tiedossa, että psykoterapeuteista on huutava pula.

Kuulijat esittivät saman kysymyksen kuin me: miksi psykoterapeuttipulaa ylläpidetään? Moni ehdotti myös adressin perustamista lisänäkyvyyden saamiseksi.

Tuomme jakamassamme flyerissa seuraavia asioita:

  • Suomessa on huutava pula psykoterapeuteista. Olemme suorittaneet lainsäädännön vaatimuksen täyttävän psykoterapeuttikoulutuksen. Valvira ei kuitenkaan myönnä psykoterapeutin ammattinimikettä.
  • Valvira ei osoita, mitä lainsäädännön kohtaa koulutuksemme ei täytä. Psykoterapeuttikoulutustamme säädellään terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksessa 1120/2010 (2a§).
  • Valvira ei hyväksy koulutuksemme menetelmiä, joita se on aikaisemmin hyväksynyt kouluttajallamme, ja myös hyväksynyt nykyisin toisilla kouluttajilla.
  • Valvira on myös vedonnut yliopistomme ulkomaisuuteen. Kuitenkin esim. ulkomailla kouluttautuneita lääkäreitä hyväksytään Suomessa. Psykoterapeuttikoulutuksemme on toteutettu Suomessa, suomeksi.
  • Valvira hyväksyy koulutustamme suppeampia psykoterapeuttikoulutuksia.
  • Toteutuuko terapiatakuu? Joka vuosi yli 1000 kuntoutuspsykoterapiaa vuodessa jää toteutumatta, kun 300 psykoterapeuttia on vailla ammattioikeuksia. Saamme yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat jopa vuoden ajan etsineet itselleen psykoterapeuttia. Joudumme myymään ”ei oota”, koska ammattioikeudet puuttuvat.

Kohtasimme myös ihmisiä, joilla on ollut vaikeuksia löytää itselleen psykoterapeutti. He olivat luonnollisesti myös järkyttyneitä kuulemastaan. Hoidon saanti vaikeutuu. Valviran toiminta siis vaarantaa potilasturvallisuuden. Valviran toiminnan lainmukaisuudessakin nähdään suuria huolenaiheita.

Kuinka pitkään tätä viranomaisen toimintaa aiotaan vielä katsoa sivusta?

Tilannettamme on myös käsitelty Finnradiossa. Pääset kuuntelemaan viimeisimmän haastattelun täältä.