Hyvä hallinto ja Valviran kommentonti mediassa

Helsingin Sanomat julkaisi pitkän artikkelin ammattioikeutemme kohtuuttomasta tilanteesta. Artikkeli toi varsinkin meidän valmistuneiden näkökulmia ja tarkasteli kriittisesti Valviran toimintaa.

Artikkelissa kerrotaan, että Valviralta pyydettiin myös kommenttia. Valvira ei kuitenkaan suostunut kommentoimaan, koska se olisi ollut Valviran itsensä mukaan ”vastoin hyvän hallinnon periaatteita”

Hyvän hallinnon periaate ei kuitenkaan ole aikaisemmin estänyt Valviraa kommentoimasta mediaan. Valvira on ainakin vuosien 2016-2022 aikana kommentoinut ainakin Helsingin Sanomille, Suomen Kuvalehdelle ja Ylelle. Valvira on tuonut esille näkemyksiään, jotka Korkeimman Hallinto-oikeuden mukaan ovat perustuneet ”irrallisiin mielipiteisiin”, kuten myös alussa viitattu Helsingin Sanomien artikkeli kertoo.

Mikä teki nyt kommentoinnista huonon hallintotavan mukaista toimintaa, kun se ei kaikesta päätellen ole ollut sitä aikaisemmin?

Moitteita Valviralle eri tuomareilta: Valviran väitteet perustuvat lainvastaisiin lähteisiin

Korkein Hallinto-oikeus on moittinut Valviraa todeten mm. seuraavasti: 

”Valvira on laiminlyönyt velvollisuutensa selvittää asiaa UWE Bristolin kanssa. Valviran näkemys koulutuksen puutteista perustuu irrallisiin väitteisiin, joilla se on perustellut epäilyjään tutkintotodistuksen oikeellisuudesta ja todenperäisyydestä”

Valvira on toistuvasti esittänyt koulutuksestamme väitteitä, jotka eivät mene yhteen yliopistomme UWE-Bristolin koulutuskuvausten ja muiden selvitysten kanssa. Valvira on nojannut väitteissään muun muassa nimettömään kirjeeseen, viiteen viiden minuutin puheluun, kolmen henkilön selvitykseen. Nämä kolme henkilöä olivat keskeyttäneet HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutuksen ensimmäisen lukukauden aikana. He olivat käyneet alle kuudesosan koulutuksesta, mutta ”selvittivät” Valviralle, mitä kaikkea kolmen vuoden koulutuksessa on tehty.

Valvira ei ole suostunut nojaamaan yliopistomme koulutuskuvauksiin. Sen sijaan se on pitänyt pätevämpänä selvityksenä mm. nimetöntä kirjettä ja alle kuudesosan koulutuksesta käyneiden selontekoa.

Helsingin käräjäoikeuden tuomari moitti maaliskuussa 2024 kovin sanoin myös Valviraa, ryhmäpäällikkö Maarit Mikkosta (koulutusjohtajamme tuomiosta huolimatta):

”Nyt (Valviran) Mikkonen käräjäoikeudessa on ilmoittanut, ettei HPI:n järjestämä koulutus ollut edes psykoterapeuttikoulutus viitaten Valviran saamiin anonyymiin kirjeisiin, muutaman, ilmeisesti koulutuksen keskeyttäneen oppilaan haastatteluun sekä ns. Sundmanin lausuntoon. Ottaen huomioon, että lausunnon on laatinut alalla kilpaileva taho ja muut esille tulleet seikat, käräjäoikeus ei anna lausunnolle näyttöarvoa.”

Valvira on siis nojannut myös kilpailevan tahon lausuntoon. Lausunnon laatija Peter Sundman on toiminut ainakin Oulun yliopistolla psykoterapeuttikoulutuksissa vastuukouluttajana. Helsingin käräjäoikeus päätti siis jättää huomioimatta Sundmanin lausunnon, koska hän edustaa HPI:n kilpailijaa.

Moitteista huolimatta näyttää siltä, että Valvira ei muuta omaa toimintaansa. Se on edelleen nojannut kumottuihin lähteisiin omissa väitteissään. Valviran sanamuodot tulevat pitkälti Peter Sundmanin lausunnosta. Yliopistomme kymmenien sivujen selvityksiä Valvira ei näytä edelleenkään huomioivan, vaikka oikeudelliset ratkaisut velvoittavat tähän.

Olisiko jonkun muun tahon aika ottaa hakemuksemme ratkaistaviksi? Valvira ei näytä kykenevän muuttamaan toimintansa lainmukaiseksi usealta tuomarilta tulleista moitteista huolimatta.

Perehtyikö Helsingin käräjäoikeus kaikkiin selvityksiin?

Vuonna 2018 poliisin kirjallisessa kuulustelussa Ilmoitin, että en vaadi korvauksia kouluttajalta. Annoin myös perustelut, miksi en vaadi korvauksia.

Helsingin käräjäoikeuden ensimmäisessä kirjeessä vuonna 2020 viitattiin vaatimiini korvauksiin. Tässä yhteydessä laitoin uuden selvityksen ja kysyin käräjäoikeudelta: mihin perustuu heidän käsityksensä siitä, että minä vaatisin korvauksia kouluttajalta? Kerroin myös, että olen vaatimassa monen muun ohella korvauksia Suomen valtiolta ja että en ole vaatimassa korvauksia John Pihlajalta.

En saanut koskaan vastausta Helsingin käräjäoikeudelta.

Kesäkuussa 2023 John Pihlajan asianajaja, professori Antti Palmujoki oli joutunut vielä viestittämään Helsingin käräjäoikeudelle, että minä en vaadi korvauksia Pihlajalta, vaan Suomen valtiolta. Tämä tuli ilmi minulle heinäkuussa 2023, kun käräjäoikeus lähetti minulle dokumentit tulevaa käsittelyä varten. Käsittelyä, jossa olisin puolustuksen todistajana.

Väite siitä, että vaatisin korvauksia John Pihlajalta, ei sentään edennyt tuomioon asti. Mutta tämä piti viestiä kolme kertaa Helsingin käräjäoikeudelle. Miten on mahdollista, että vielä vuonna 2023 Helsingin käräjäoikeudelle jouduttiin viestittämään, että en vaadi John Pihlajalta korvauksia, kun olin jo vuonna 2018 todennut sen itse ensimmäisen kerran?

On syytä kysyä: Perehtyikö Helsingin käräjäoikeus koskaan minun selvityksiini prosessin aikana? Jos olisi perehtynyt. vuonna 2023 ei olisi jouduttu viestimään käräjäoikeudelle korvausten vaatimisesta.

Vai turvattiinko pelkkiin oletuksiin? Oletettiinko tutkimatta, että Valviralla on oikea tieto? Itse tuomiossakaan ei ole mainittu Euroopan Unionin Tuomioistuimen ratkaisua eikä sitä, että useita psykoterapeutin nimikehakemuksia on palautettu takaisin Valviraan uudelleenkäsiteltäviksi. On vain nojattu Valviran lainvastaiseksi todettuun toimintaan ja oletettu, että Valviralta tulee oikea tieto, kun Valvira kääntää omat rikkomuksensa John Pihlajan rikokseksi.

Helsingin käräjäoikeuden prosessin vaiheet herättävät vakavan kysymyksen: perehdyttiinkö kaikkiin selvityksiin ennen tuomion antamista?

Valvira jatkaa EU:n Tuomioistuimen ratkaisun kiertämistä

Valvira kertoo selvittäneensä koulutustamme tarkemmin sen jälkeen, kun useita psykoterapeutin ammattinimikkeen epäyspäätöksiä palautettiin uudelleenkäsiteltäviksi. Valviran tapa selvittää koulutustamme herättää monia kysymysmerkkejä.

Valvira esitti ensin kysymyksiä vastuukouluttajaltamme (UWE Bristol yliopisto) ja toi yliopistolle esille omaa käsitystään koulutuksen kulusta. Valvira pyysi yliopistoamme ilmoittamaan, mikäli peruisi tutkintomme. Tähän yliopisto ei suostunut, koska näkee koulutuksen menneen oman kuvauksensa mukaisesti. Yliopisto oli muutenkin suhteellisen lyhytsanainen. Yliopistohan oli jo aikaisemmin toimittanut kymmeniä sivuja selvityksiä, joita Valvira ei edelleenkään ole suostunut huomioimaan.  

Vaikuttaa siis siltä, että Valvira yritti käytännössä maanitella yliopistoa perumaan tutkintomme – jotta Valvira saisi laillisen keinon evätä psykoterapeutin nimikkeet.

Valvira ei luovuttanut. EUT:n ratkaisun noudattamisen sijaan Valvira keksi pyytää toisen, suomalaisen psykoterapeuttikouluttajan eli kilpailevan toimijan kannanottoa, johon nojata. EUT:n ratkaisu ei ole sallinut toimimaan näin. EUT:n ratkaisussa kehotettiin selvittämään asia vastuukouluttajalta, ei toiselta kouluttajalta. Kilpailijan kannanottoihin nojaaminen kielletään selvästi EU:n lainsäädännössä hyvästä syystä, Kilpaileva toimija on lähtökohtaisesti puolueellinen taho.

Kilpailijan lausunto mm. väittää koulutusten menetelmien olleen vastoin vakiintuneita käytäntöjä. Kuitenkin tiedossa on, että satoja psykoterapeutteja on koulutettu samoilla menetelmillä. Valvira ei ole esittänyt yhtäkään syytä, miksi kilpailevan toimijan eli toisen psykoterapeuttikouluttajan lausunto ohittaa UWE Bristolin kymmenien sivujen koulutuskuvausten sekä todistustemme tiedot.

Valvira on puuttunut koulutuspsykoterapian ja koulutustyönohjauksen menetelmiin. Menetelmiä on yhdeksän ja ne on lueteltu Valviralle. Samalla on kysytty: missä menetelmässä on puute? Valvira ei ole vastannut tähän kysymykseen. On selvää, että menetelmissä ei voi olla mitään huolen aihetta.

Valviran toiminnan vuoksi Valtiokonttorille on toimitettu yli sadan HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutuksen käyneen korvausvaatimusta menetetyistä ansiosta. Vaadittu summa liikkunee kymmenissä miljoonissa euroissa, ja summa korkoineen kasvaa koko ajan.

Pitääkö HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutuksesta olla huolissaan?

Valvira kertoo nyt päättäneensä, ettei se myönnä psykoterapeutin ammattioikeuksia. Tämä oli meillä valitettavasti odotettua, koska Valvira viestitti jo pidempi aika sitten, että se aikoo nojata yhden psykoterapeuttikouluttajan lausuntoon. Käsittelemme tässä lausunnon keskeisiä väitteitä.

VÄITE: HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutuksen koulutuspsykoterapian ja koulutustyönohjauksen menetelmät eivät ole suomalaisten psykoterapeuttikoulutusten vakiintuneiden käytäntöjen mukaisia

Ennen meitä 300:aa Helsingin Psykoterapiainstituutista valmistui 300 psykoterapeuttia, joilla on Valviran myöntämä psykoterapeutin nimikkeen käyttöoikeus. Heidät koulutettiin samoilla menetelmillä. Lisäksi tiedossamme on, että toinenkin ratkaisukeskeisiä psykoterapeutteja kouluttava taho koulutti aikaisemmin samoilla menetelmillä. Näillä menetelmillä koulutettuja toimii myös Valviran hyväksymissä psykoterapeuttikoulutuksissa kouluttajina.

Miten voidaan väittää, että käytännöt eivät olisi vakiintuneita, kun satoja Valviran hyväksymiä psykoterapeutteja on koulutettu samoilla menetelmillä ja heitä on myös kouluttamassa uusia psykoterapeutteja Valviran hyväksymissä koulutusohjelmissa?

VÄITE: HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutus muodostaa uhkan potilasturvallisuudelle koulutustyönohjauksen ja koulutuspsykoterapian menetelmien vuoksi

Tiedossamme ei ole, että sadat jo Valviran hyväksymät, samoilla menetelmillä koulutetut psykoterapeutit olisivat olleet millään tavalla uhkana potilasturvallisuudelle. Ainakin valtaosalla koulutus on lisäksi ollut jopa huomattavasti suppeampi kuin HPI-UWEn koulutus.

Jussi Holmalahdelta on nauhoitetussa puhelussa kysytty potilasturvallisuudesta. Holmalahti myönsi, että nämä suppeammin koulutetut eivät ole olleet uhkana potilasturvallisuudelle. Kun tätä ristiriitaa yritettiin kysellä enemmän, Holmalahti kieltäytyi jyrkästi keskustelemasta asiasta enempää.

Miten koulutuksemme voi olla potilasturvallisuudelle vaarallinen, kun samoille menetelmillä, suppeammin koulutetut psykoterapeutit eivät ole vaarantaneet potilasturvallisuutta Valviran johtajankaan mukaan?

EUT:n koulutustamme koskevan ratkaisun kohta 40 kehottaa Valviraa vertaamaan koulutustodistustamme lainsäädännön vaatimuksiin, ei toiseen psykoterapeuttikoulutukseen. Valvira ei edelleenkään noudata EUT:n ratkaisua. Useat hallinto-oikeudet sekä KHO ovat palauttaneet Valviran laatimat kielteiset päätökset takaisin Valviralle uudelleenkäsiteltäviksi EUT:n ratkaisun jälkeen.

Näyttää valitettavasti siltä, että Valvira ei edelleenkään aio noudattaa EUT:n ratkaisua, joka velvoittaa vertaamaan koulutustamme kansallisen lainsäädännön vaatimuksiin. Vaatimukset tulevat ilmi asetuksessa 2a§ 1120/2010. Koulutuksemme täyttää asetuksen vaatimukset, eikä Valvira ole koskaan väittänyt muuta.

On valitettavaa, että viranomainen ylläpitää edelleen psykoterapeuttipulaa ja tulee myös ruuhkauttamaan uudestaan eri hallinto-oikeudet ja Korkeimman Hallinto-oikeuden siksi, että he edelleen kiertävät lakia ja EU:n Tuomioistuimen ratkaisua. Onko meillä varaa tällaiseen? Hallinto-oikeudet ovat jo valmiiksi ruuhkautuneita ja psykoterapeuteista on huutava pula Suomessa. Ja se olennaisin: meillä ON jo EUT:nkin ratkaisu, jota Valvira ei suostu noudattamaan.

Valvira ei palauta laittomasti poistamaansa ammattioikeutta

Kun Valvira päätti kääntää kelkkansa ammattioikeuksiemme suhteen lokakuussa 2017, se oli ehtinyt myöntää psykoterapeutin ammattinimikkeen yhdelle meistä valmistuneista.

Valvira poisti tämän nimikkeen Terhikistä ja laati ammattioikeuden purkuhakemuksen Korkeimmalle Hallinto-oikeudelle. Vuonna 2022 Korkein Hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa. Se hylkäsi Valviran laatiman ammattioikeuden purkuhakemuksen. Ammattinimike oli siis poistettu Terhikistä lainvastaisesti.

KHO:n päätöksestä ei voi valittaa, joten päätös on lainvoimainen. Viranomaisen on siis palautettava ammattioikeus välittömästi. Valvira ei kuitenkaan ole palauttanut Terhikkiin psykoterapeutin ammattinimikettä, jonka poisti lainvastaisesti vuonna 2017. Valvira ei siis noudata Korkeimman Hallinto-oikeuden ratkaisua.

Miten voi olla mahdollista, että viranomainen voi jättää noudattamatta Korkeimman Hallinto-oikeuden ratkaisua? Valvira ei myöskään noudata Euroopan Unionin Tuomioistuimen ratkaisua, mistä kerrotaan aikaisemmassa tekstissä.

Tilanne herättää isommankin huolen. Jos Valvira voi itse päättää, mitä oikeudellisia ratkaisuja se haluaa noudattaa, viranomaisella on avoin valtakirja toimia välittämättä lainsäädännöstä tai oikeusasteiden ratkaisuista. Tilanne antaa viranomaiselle mahdollisuuden rajattomaan mielivaltaan. Ja silloin ei voida enää puhua oikeusvaltiosta.

Valvira antaa harhaanjohtavaa tietoa Hallinto-oikeudelle

Kun luulee, ettei mikään viranomaisen toiminta voi enää yllättää, saa jälleen kerran yllättyä. Valvira on antanut ainakin yhdelle hallinto-oikeudelle harhaanjohtavaa tietoa EU:n Tuomioistuimen ennakkoratkaisuista, jotta saisi oman toimintansa näyttämään näiden ratkaisujen mukaiselta.

Psykoterapeuttikoulutuksemme täyttää asetuksen 2a§ (1120/2010) kriteerit, eikä Valvira edes yritä väittää muuta. Lainsäädännön mukainen toteutus on myös mainittu koulutustodistuksessamme. Psykoterapeuttikoulutuksemme lasketaan ulkomaiseksi, koska vastuuyliopistomme UWE Bristolin kotipaikka on ulkomailla. EU:n Tuomioistuimen ennakkoratkaisujen perusteella (mm. Vlassopoulou C‑340/89 ja Brouillard C-298/14) ulkomaista koulutusta on verrattava lainsäädännössä oleviin vaatimuksiin.

Kuitenkin HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutuksen osalta Valvira vaatii lainsäädännön mukaisuuden sijaan identtistä koulutusta yhden suomalaisen yliopiston koulutuksen kanssa. Suomessa Valviran hyväksymät psykoterapeuttikoulutukset eroavat paljonkin toisistaan. Kouluttajamme sai vasta jälkikäteen tietää, että pelkkä lainsäädännön mukainen koulutus ei riitäkään. Suomalaisten yliopistojen koulutusten osalta riittää lainsäädännön mukainen koulutus, ja koulutukset saavat olla hyvinkin erilaisia. Lainsäädäntö on väljä, eikä esimerkiksi ota kantaa koulutuksen menetelmiin.

Kun Valvira väittää, että se voi vaatia ulkomaisen yliopiston psykoterapeuttikoulutukselta valitsemansa suomalaisen yliopiston psykoterapeuttikoulutuksen kanssa identtistä psykoterapeuttikoulutusta, se viittaa samoihin EU-Tuomioistuimen ennakkoratkaisuihin (Vlassopoulou C-340/89 ja Brouillard C-298/14) – väittäen, että vertailu toiseen koulutukseen lainsäädännön sijaan olisi näiden ennakkoratkaisujen mukaista.   

Mitä näissä ennakkoratkaisuissa sitten sanotaan? Alla muutama ote näistä ennakkoratkaisuista:

Vlassopoulou, kohta 16:
”Näin ollen jäsenvaltion, jolle on jätetty hakemus sellaisen ammatin harjoittamiseksi, jonka harjoittamisen edellytyksenä kansallisen oikeuden mukaan on tutkintotodistus tai ammatillinen pätevyys, on otettava huomioon sellaiset tutkintotodistukset, todistukset ja muut muodollista kelpoisuutta osoittavat asiakirjat, jotka asianomainen on hankkinut harjoittaakseen kyseistä ammattia toisessa jäsenvaltiossa, vertaamalla kyseisten tutkintotodistusten osoittamaa kelpoisuutta ja kansallisissa säännöissä vaadittuja tietoja ja taitoja.”

Vlassopoulou, kohta 19:
 ”Jos tutkintotodistusten vertailu johtaa siihen toteamukseen, että ulkomaisen tutkintotodistuksen osoittamat tiedot ja taidot vastaavat kansallisissa säännöksissä vaadittuja tietoja ja taitoja, jäsenvaltion on myönnettävä, että kyseinen tutkintotodistus täyttää niissä vaaditut edellytykset.” 

Vlassopoulou, kohdasta 23:
 ”…on selvitettävä, missä määrin asianomaisen kotimaassaan hankkiman tutkintotodistuksen osoittamat tiedot ja taidot vastaavat vastaanottajavaltiona olevan jäsenvaltion lainsäädännössä vaadittuja tietoja ja taitoja.” 

Brouillard, kohdasta 57:
 ”Jos tutkintotodistusten vertailun perusteella voidaan todeta, että ulkomaisen tutkintotodistuksen osoittamat tiedot ja pätevyys vastaavat kansallisissa säännöksissä edellytettyjä tietoja ja pätevyyttä, jäsenvaltion on myönnettävä, että kyseinen tutkintotodistus täyttää kansallisissa säännöksissä asetetut edellytykset.”

Brouillardin ratkaisussa huomionarvoista on myös se, että siinä viitataan myös aikaisempaan Vlassopouloun ratkaisuun.

On huolestuttavaa, että viranomainen kertoo EU:n Tuomioistuimen ennakkoratkaisuista päinvastaista kuin mitä ennakkoratkaisuissa lukee voidakseen jatkaa lainvastaista psykoterapeutin ammattioikeuksien eväämistä.

Eikö Valviran toimintaan olisi jo korkea aika puuttua?

Käräjäoikeuden käsittely ilman käsittelyä

Helsingin käräjäoikeuden tuomari eväsi käsittelystä kouluttajaamme puoltavat todistajat.

Iltalehti uutisoi 3.5.2021 viidestä psykoterapeuttikoulutuksestamme valmistuneesta, jotka ovat vaatineet siviilikanteella rahoja takaisin koulutuksestamme Helsingin käräjäoikeudessa. Kouluttajamme Helsingin Psykoterapiainstituutti (HPI) tuomittiin maksamaan kymmenien tuhansien eurojen korvaukset. Kahdesta tuomarista toinen oli asiasta aivan eri mieltä, mutta äänten mennessä tasan puheenjohtajana toimineen tuomarin ääni ratkaisi. Tuomio ei ole lainvoimainen, koska HPI valittaa siitä hovioikeuteen.

Käräjäoikeuden käsittelyprosessissa on paljon kysymystä herättävää. HPI:n oli tarkoitus kutsua useita todistajia käräjäoikeuden istuntoihin, muun muassa koulutukseen tyytyväisiä valmistuneita, jotka ovat ihmetelleet kriittisin silmin Valviran toimintaa. Lisäksi kouluttajalla oli vastuuyliopistomme UWE Bristolin asiakirjoja, joista muun muassa selviää, että psykoterapeuttikoulutuksemme on Suomen lainsäädännön mukaisesti toteutettu. Psykoterapeuttikoulutusta säädeltiin Suomessa kaikkien koulutusryhmien koulutusten alkaessa terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksessa 2a§ 1120/2010.

Kahden tuomarin kokoonpanossa tuomariston puheenjohtaja kuitenkin eväsi HPI:lta oikeuden kutsua valitsemiaan todistajia käräjäoikeuden istuntoon. Saamamme tiedon mukaan tuomari eväsi myös yliopistomme UWE Bristolin edustajien kuulemisen. Kun nimenomaan koulutuksen pätevyyttä puoltavat ja korvausvaatimusta vastaan puhuvat tiedot rajattiin käsittelyn ulkopuolelle, on aiheellista kysyä: mikä olisi ollut käräjäoikeuden päätöksen lopputulos, jos kaikki asiaan liittyvä tieto olisi ollut molempien tuomareiden käytettävissä? Päättikö puheenjohtajana toiminut tuomari kantansa jo ennen ensimmäistäkään istuntoa?

Psykoterapeuttikoulutuksemme ja ammattioikeutemme on käsittelyssä niin EU-Tuomioistuimessa kuin EU-komissiossakin. Millä perusteella Helsingin käräjäoikeus otti käsittelyyn korvausvaatimuksen siitä, että koulutuksen antaman ammattioikeuden rekisteröimisen viive johtuu HPI:stä eikä Valvirasta, kun koko ammattioikeuden asia on vielä kesken EU:n tasollakin? Herää tästäkin näkökulmasta kysymys: onko Helsingin käräjäoikeus asettanut nyt Valviran ja itsensä EU:n tuomioistuimen ja EU:n komission yläpuolelle?

Noin 120 HPI-UWE:n psykoterapeuttikoulutuksesta valmistunutta on jo kuukausia sitten toimittanut Valtiokonttorille korvausvaatimuksen. Vaadimme Suomen valtiolta korvauksia lainvastaisesta psykoterapeutin ammattioikeuksien eväämisestä ja siitä aiheutuneesta ansionmenetyksestä. Vaaditun korvauksen suuruus liikkuu nyt kymmenissä miljoonissa euroissa. Valviran toimien aiheuttama menetettyjen ansioiden summa kasvaa sadoilla tuhansilla euroilla joka kuukausi, kun lasketaan yhteen kaikkien noin 300 valmistuneen menettämät ansiot.

Suomessa on huutava pula varsinkin yksilöpsykoterapeuteista. Katsomme myös sote-alan töissämme sivusta sitä, miten moni kohtaamamme asiakas tai potilas etsii tuloksetta itselleen psykoterapeuttia esimerkiksi jo myönnettyyn Kelan kuntoutuspsykoterapiaan. Samaan aikaan joka päivä kirjoitetaan lukuisia eläkepäätöksiä mielenterveyssyistä. Noin 80% mielenterveyssyistä ennenaikaisesti eläköityneistä ei ole saanut lainkaan psykoterapiaa hoidoksi.

Jäämme edelleen odottamaan lainsäädäntöön perustuvaa, oikeudenmukaista ammattioikeuksiemme käsittelyä samaan aikaan, kun katsomme sivusta, miten Valvira myöntää psykoterapeutin ammattioikeudet meitä suppeammin koulutetuille. 

Kysymyksiä vailla vastauksia. Mihin Valviran väitteet perustuvat?

Valviraan on jälleen oltu useamman henkilön voimin yhteydessä. Viranomaisille on esitetty lukuisia olennaisia kysymyksiä psykoterapeuttikoulutuksestamme. Näitä kysymyksiä Valviran viranomaiset kuitenkin kiertelevät ja siirtelevät toisilleen. Viime aikoina kukaan ei ole enää vastannut sähköposteihin.

Hallintolaki velvoittaa viranomaista vastaamaan kysymyksiin ilman tarpeetonta viivytystä.  Kysymyksiin vastaamatta jättäminen on viranomaistyön laiminlyöntiä ja saattaa täyttää virkavelvollisuuden tuottamuksellisen rikkomisen tunnusmerkit. Virkavelvollisuuden tuottamuksellisesta rikkomisesta on säädetty rikoslaissa (40.luku, 10§).  Kysymyksiä on esitetty ainakin seuraaville viranomaisille:

• Markus Henriksson, ylijohtaja
• Jussi Holmalahti, johtaja
• Eeva Saari, ryhmäpäällikkö
• Maarit Mikkonen entinen ryhmäpäällikkö, varatuomari
• Mervi Koivuniemi ryhmäpäällikkö
• Joonas Raitis, lakimies

Valvira on väittänyt esimerkiksi, että opiskelijat olisivat ohjanneet toisiaan koulutustyönohjauksessa sekä koulutuspsykoterapiassa antaneet toisilleen psykoterapiaa. Yliopistomme asiakirjat tuovat päinvastaista tietoa, ja toimitamme mielellämme nämä asiakirjat halukkaille.  Jos viranomainen väittää yliopiston asiakirjojen tietoihin verrattuna päinvastaista tietoa, väitteen on perustuttava johonkin juridisesti pätevään asiakirjaan. Valvira ei kuitenkaan vastaa kysymykseen: mihin oikeudellisesti ja pedagogisesti päteviin asiakirjoihin Valviran väitteet työnohjauksesta ja koulutuspsykoterapiasta perustuvat?

Koulutusterapiassa ja koulutustyönohjauksessa on käytetty molempien menetelmät yhteenlaskien yhdeksän eri menetelmää. Valvira ei vastaa kysymykseen: missä menetelmässä / menetelmissä Valviran väittämät epäkohdat ovat?

Luulisi, että viranomainen olisi selvittänyt koulutuksemme niin tarkkaan, että kykenisi nopeasti vastaamaan näin perustavanlaatuiseen kysymykseen ilman mitään kiertelyjä. Psykoterapeutin nimikkeitäkin on evätty perustellen yllä mainituilla epäkohdilla. Väitettä epäkohdista on otettu esille jopa mediassa toimittajille – sekä tämänkin vuoden aikana ammattioikeuden hakijalle toimitetussa kuulemiskirjeessä.

Valvira ei myöskään ota kantaa siihen ristiriitaan, että koulutukseltamme on vaadittu asioita, joita ei ole vaadittu Valviran samanaikaisesti hyväksymiltä psykoterapeuttikoulutuksilta. Tämän epäoikeudenmukaisuuden olemme saaneet selville vertaamalla hyväksyttyjä psykoterapeuttikoulutuksia koulutukseemme. Varatuomari, silloinen ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen myönsi aikaisemmin, ettei Valviralla ole edes oikeutta tutkia suomalaisten yliopistojen psykoterapeuttikoulutuksia. Mikkonen myönsi myös, että Valviran toiminta koulutuksemme osalta ei perustu mihinkään säädökseen.

Nyt Valviralta on pyydetty valituskelpoista päätöstä siitä, että viranomainen kieltäytyy vastaamasta esitettyihin kysymyksiin. Tämä pyyntö on nyt toistettu useamman kerran. Jäämme odottamaan, millä lakiperusteella viranomainen evää vastaukset esitettyihin kysymysiin ja näin ollen kieltäytyy toteuttamasta hallintolain mukaista velvoitettaan.

Valvira kieltäytyy toimittamasta asiakirjoja, joiden perusteella ammattioikeudet evätään.

Viranomaisen toiminnan tulee olla avointa, läpinäkyvää – mitä se ei nyt ole

Valviran toiminta on sisältänyt useita hämmentäviä käänteitä, joita olemme parhaamme mukaan yrittäneet koota tiivistelmässä. Tiivistelmässä kerrotaan myös, miten Valvira myönsi yhdelle valmistuneelle psykoterapeutin ammattinimikkeen syyskuussa 2017. Lokakuussa 2017 tämä nimike peruttiin, koska Valvira katsoi saaneensa uutta tietoa koulutuksestamme, ja tämän tiedon perusteella koulutuksemme on Valviran mukaan kelvoton.

Nyt Valviralta on toistuvasti pyydetty ne asiakirjat, jotka syksyllä 2017 muuttivat lyhyen ajan sisällä täysin Valviran käsityksen koulutuksestamme. Näitä asiakirjoja Valvira ei toimita useasta pyynnöstä huolimatta.

Valvira on lähettänyt kuulemiskirjeen psykoterapeutin nimikkeen hakijalle. Kirjeessä Valvira toteaa, että se harkitsee psykoterapeutin nimikkeen eväämistä. Tässä yhteydessä hakijalle on annettu mahdollisuus antaa oma vastine. Hakija katsoo tarvitsevansa syys-lokakuun 2017 tapahtumiin liittyvät asiakirjat, jotta voisi laatia vastineen. Valviran eri virkamiehet tyytyvät vain toteamaan, että kaikki olennainen tieto on toimitettu, mm. seuraavasti:

Lakimies Joonas Raitis (16.6.2020):
”Valvira on toimittanut teille asianne ratkaisun kannalta relevantit asiakirjat, joita olette pyytänyt.”

Ryhmäpäällikkö Mervi Koivuniemi (26.6.2020):
”Asiakirjat, joihin Valviran arvio asiassa perustuu, on pyynnöstänne toimitettu teille.” 

Valvira on siis toimittanut asiakirjoja, mutta ei hakijan pyytämiä tietoja, jotka valaisevat syys-lokakuun 2017 tapahtumia. Valvira katsoo toimittaneensa olennaiset asiakirjat. Toimitetuissa asiakirjoissa, kuten yliopiston selvityksissä, ilmenee päinvastaista tietoa kuin mitä väitteitä Valvira esittää lakimies Joonas Raitiksen allekirjoittamassa kuulemiskirjeessä. Nimikkeen hakija haluaa nyt tietää, mihin Valviran väitteet perustuvat.

Ryhmäpäällikkö Mervi Koivuniemi toteaa vielä (1.7.2020): ”Viittaamassanne asiassa vuodelta 2017 on kyse siitä, että nimikesuojauspäätöksen tekemisen jälkeen Valvira sai koulutuksen sisällöstä uutta tietoa, joka oli ristiriidassa hakemusasiassa annetun selvityksen kanssa.”

Nyt Mervi Koivuniemelle on jälleen kerran esitetty vaatimus toimittaa syksyn 2017 tapahtumiin liittyvät asiakirjat, dokumentoinnit ja muut tiedot, jotka muuttivat Valviran käsityksen koulutuksen sisällöstä syksyllä 2017. Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta velvoittaa viranomaista antamaan pyydettyjä julkisia tietoja.

Viranomainen käyttää työssään valtaa, ja voi lakiin perustuen evätä perusoikeuksiakin. Viranomaistyön on siksi oltava läpinäkyvää, mitä se ei nyt ole. Mitä Valvira haluaa peitellä syys-lokakuun 2017 ajan tapahtumista? Miksi?

Myös ylijohtaja Markus Henrikssoniin on oltu yhteydessä. Henriksson ei näytä puuttuvan alaistensa toimesta tapahtuvaan toistuvaan virkavelvollisuuden rikkomiseen ja viranomaistyön laiminlyöntiin. Valviralta on myös pyydetty valituskelpoinen päätös, mikäli se ei suostu toimittamaan pyydettyjä asiakirjoja.