Emme tässä kirjoituksessa syvenny enempää siihen, että koulutusta ei tarvitse tulkita ulkomaisena alkuunkaan. Mutta jos Valvira tulkitsee koulutuksemme ulkomaiseksi, olisi koulutustamme siinäkin tapauksessa verrattava EU:n ennakkopäätösten (Vlassopolou ja Brouillard) perusteella lainsäädännössä oleviin vaatimuksiin (ammattihenkilöasetus 1120/2010). Nyt Valvira vertaa koulutustamme suomalaisen yliopiston toteutukseen. Myös suomalaisten yliopistojen tarjoamia koulutuksia verrataan lakiin, ei toistensa toteutuksiin. Silloin kriteerit olisivat läpinäkyvät ja yhdenvertaiset kaikille alan toimijoille.
Hakemustemme käsittelyn eri vaiheissa saaduissa viesteissä ja julkisuuteen annetuissa ilmoituksissa vuorottelevat vihjailu vuoden lähtömaassa työskentelyn vaatimuksesta, tämän vaatimuksen kumoutuminen, laatuongelma, laatuongelman kumoutuminen sekä viittaaminen liikaan erilaisuuteen. Nyt jälleen vihjataan, että pitääkin työskennellä vuosi Englannissa ennen psykoterapeutin nimikkeen hakemista.
Tapahtumaketju alkoi, kun vuonna 2016 Maarit Mikkonen vihjaili Suomen Kuvalehdessä, että meidän olisi mahdollisesti työskenneltävä vuosi Iso-Britanniassa ennen kuin nimike voitaisiin edes käsitellä. Artikkelissa todettiin, että koulutuksen laatu ei ole ongelma. Myöhemmin Valvira luopui tästä vaatimuksesta ja myönsi yhdelle valmistuneelle nimikkeen syksyllä 2017.
Saman syksyn aikana Valvira perui nimikkeen. Taustalla oli yhteydenottoja, joiden mukaan työnohjauksessamme ja koulutusterapiassamme oli puutteita. Yhteydenotot oli tehty sellaisten henkilöiden taholta, jotka olivat keskeyttäneet koulutuksensa ensimmäisen puolen vuoden aikana – eivätkä siis olleet kokeneet kaikkia työnohjauksen ja koulutuspsykoterapian menetelmiä.
Valviran viranomainen soitti syksyllä 2017 viisi puhelua viidelle nimikehakemuksen jättäneelle. Jokainen puhelu kesti noin viisi minuuttia puhelun saaneiden mukaan. Puhelun saaneille tehtiin suljettuja kyllä / ei –kysymyksiä. Puhelun saaneet eivät tienneet kysymysten tarkoitusperiä. Kysymyksiin oli tuon viiden minuutin aikana vastattava välittömästi, suullisesti.
Näiden lyhyiden puheluiden perusteella Valvira totesi muistiossaan, ettei koulutuksemme tuota vastaavaa osaamista kuin suomalainen psykoterapeuttikoulutus, edes täydennettynä. Tätä näkemystä ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen toi myös median suuntaan syksyllä 2017, vaikka yhtäkään lainvoimaista päätöstä ei asiasta ollut. Nimike peruttiin nimikkeen saaneelta valmistuneelta. Sittemmin nimike myönnettiin takaisin, mutta Valvira haki nimikkeen käyttökieltoon. Valvira kieltäytyi selvittämästä yliopiston kanssa koulutuksen todellisia sisältöjä.
Syksyllä 2018 Valviran viranomainen Mira Grönroos totesi, ettei koulutuksen laatu olekaan ongelma. Tämä tiedotettiin HPI:lle päivä sen jälkeen, kun Valviralle oli ilmoitettu, että vastuuyliopistomme on teettämässä koulutuksesta puolueetonta selvitystä. Nimikettä ei silti myönnetä yhdellekään, vaikka nimenomaan laatuongelmaan vedottiin aikaisemmin. Koulutuksemme onkin nyt Valviran näkemyksen mukaan liian erilainen verrattuna suomalaisen yliopiston koulutukseen.
Tämän jälkeen ryhmäpäällikkö Mikkonen on taas ilmoittanut Mira Grönroosin kautta toimittamassa viestissään ”vuoden lähtömaassa työskentelystä”. Nimikehän myönnettiin yhdelle valmistuneelle vuonna 2017 ilman vuoden työskentelyä Iso-Britanniassa. Nimikkeen perumisen syynä ei ollut Iso-Britannian vuoden puuttuminen, vaan Valviran itsensä kumoama väite laatuongelmasta. Nyt kuitenkin vihjaillaan taas siitä, että meidän olisi työskenneltävä vuosi Iso-Britanniassa. Näin Valviran perustelut ja vaatimukset kiertävä kehää.
Valvira ei selvästikään pysty toteuttamaan lakiin perustuvaa velvollisuuttaan meitä kohtaan. On ihmeellistä, ettei Sosiaali- ja terveysministeriö puutu asiaan vieläkään. Opiskelijat ja valmistuneet ovat odottaneet lainmukaista käsittelyä jo vuodesta 2016. Vastauksia kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeelta on odotettu kuukausien ajan. Myös Jaana Koskelta ja Markus Henrikssonilta odotetaan vastauksia edelleen.
VALTIO VALTIOSSA 