Alkaako Valviran toiminta ylittää uutiskynnyksen?

 

Turun Sanomat julkaisi 22.12.2019 tilanteestamme artikkelin, joka valaisi varsin hyvin Valviran poukkoilevaa työskentelyä. Suuri osa mielestämme olennaisista asioista jotka jäivät mainitsematta itse artikkelissa, löytyvät artikkelin kommenttikentässä.

Maksumuurin takana oleva artikkeli kertoo muun muassa kolmesta Helsingin Hallinto-oikeuden päätöksestä, jotka pitivät Valviran päätöksen ennallaan. Hallinto-oikeus pitää oikeutettuna, että Valvira vertaa koulutuksemme toteutusta Oulun yliopiston ratkaisukeskeisen psykoterapeuttikoulutuksen toteutukseen.

Kuitenkin, vaikka koulutuksemme tulkitaan ulkomaiseksi, kuten Valvira tulkitsee, koulutustamme on verrattava suomalaisten yliopistojen koulutusten tavoin lainsäädännössä oleviin vaatimuksiin. Tämä tuodaan selkeästi esille EU:n tuomioistuimen ennakkopäätöksissä (mm. Vlassopolou, Brouillard). Päätökset ovat kenen tahansa luettavissa. Onkin hämmentävää, että Helsingin hallinto-oikeus on tullut täysin toisenlaiseen johtopäätökseen.

Kuten Turun Sanomien artikkelissa todetaan, Helsingin Hallinto-oikeuden päätökset ovat nyt Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa, eikä lainvoimaista päätöstä ole. Toisin kuin artikkeli antaa ymmärtää, Korkein Hallinto-oikeus ei kuitenkaan sano tilanteestamme viimeistä sanaa. Viimeisen sanan sanoo EU:n komissio. Kouluttajamme kanteli komissioon vuoden 2017 lopussa. Tietomme mukaan tilanteemme on edelleen komissiossa käsittelyssä. Pitkät odotusajat ja epätietoisuus kuormittavat, mutta toivomme ennen kaikkea, että Valviran toiminta tutkittaisiin huolella.

Sekä EU-direktiivi että perustuslaki kieltävät kaiken eriarvoisen kohtelun. Kuten olemme monesti aiemmin tuoneet esille, osa Valviran samanaikaisesti hyväksymistä suomalaisten yliopistojen psykoterapeuttikoulutuksista on joiltakin osioilta koulutustamme jopa huomattavasti suppeampia. Koulutukseltamme on vaadittu jälkeenpäin asioita, joita ei ole samanaikaisesti vaadittu Valviran hyväksymiltä psykoterapeuttikoulutuksilta.

Turun Sanomien artikkelissa haastatellut, koulutuksestamme valmistuneet toteavat Valviran toimivan lainvastaiseksi. On perusteltua todeta, että viranomainen todennäköisesti rikkoo perustuslakia sekä EU-direktiiviä, kun se kohtelee koulutustamme muihin psykoterapeuttikoulutuksiin verrattuna eri tavalla yliopiston kansallisuuden perusteella.

Koulutuksemme on siis toteutettu Suomessa, suomen kielellä. Kaikki vastuukouluttajat ovat Suomen vakiintuneen käytännön mukaan kouluttajan pätevyyden hankkineita VET-psykoterapeutteja tai kouluttajapsykoterapeutteja. Helsingin Psykoterapiainstituutti on kouluttanut ennen nykyisiä vaikeuksiaan noin 300 psykoterapeuttia, joille Valvira on myöntänyt psykoterapeutin ammattioikeudet. Ja kuten todettu: meitä suppeammin koulutetuille myönnetään samanaikaisesti psykoterapeutin ammattinimike.

Valvira ei halunnut kommentoida tilannetta Turun Sanomille. Valvira on ollut hyvinkin halukas kommentoimaan tilannettamme aikaisemmin. Valvira on aikaisemmin hämmentävällä tavalla hakenut tukea toiminnalleen median kautta, mikä on kyseenalaista. Viranomaisella ei ole oikeutta kommentoida keskeneräistä asiaa.

Kiitämme Turun Sanomia. Toivomme, että Valviran toiminnasta alettaisiin laajemminkin keskustella. Emme ole ainoita, joiden kohdalla tämän viranomaistahon toiminta on herättänyt kysymysmerkkejä. Esimerkiksi lääkäri Ville Pöntysen tilanne herättää myös kysymyksiä. Valviran toiminnasta ei voi vaieta loputtomiin.

Olemme laskeneet, että yli 1000 Kelan kuntoutuspsykoterapiaa jää joka vuosi toteutumatta, kun 300 psykoterapeuttia on vailla heille kuuluvia ammattioikeuksia.

Laiminlyökö Valviran ylijohtaja Markus Henriksson virkavelvollisuuttaan?

Kansanedustaja Ari Koponen toimitti 10.10.2019 päivätyn kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle. Kirjallinen kysymys koski Valviran valvontalautakunnan toimintaa. Valvontalautakunta on elin, joka päättää terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittamisen luvan rajoituksesta tai poistosta Valviran laatiman päätösehdotuksen pohjalta. Kirjallisen kysymyksen perusteella herää suuri huoli terveydenhuollon ammattihenkilön oikeusturvasta, mistä olemme kertoneet aikaisemmassa tekstissämme.

Nyt kirjalliseen kysymykseen on laadittu vastaus.  Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun allekirjoittama, 25.10.2019 päivätty vastaus valitettavasti herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

 

Poimimme vastauksesta muutamia otteita:

”Päätösesitykset sisältävät yksityiskohtaiset perustelut esitykselle. Päätösesityksessä on muun ohella yksilöidysti todettu kaikki asiassa hankittu selvitys.”

Ari Koposen kirjallisessa kysymyksen mukaan vain yhdessä 99:stä hänen tutkimassaan tapauksessa oli tuotu kokoukseen osallistuneille nähtäväksi myös ammattihenkilön oma vastine. Muissa tapauksissa nähtävänä oli ollut ainoastaan Valviran kantaa perustelevat asiakirjat. Monessa tapauksessa oli ollut nähtävänä ainoastaan Valviran päätösehdotus. Ammattioikeutta puoltava kanta ei siis ollut nähtävillä.

Ilmaisu ”yksilöidysti todettu kaikki asiassa hankittu selvitys” lienee suhteellinen käsite. Tiedossamme on siis tapauksia, joissa kokoukseen osallistuneille ei ole toimitettu kaikkia asiakirjoja, eikä edes yksilöityä listaa kaikista asiakirjoista. Näin ollen valvontalautakunnan kokoukseen osallistuva ei välttämättä ole ollut edes tietoinen kaikkien asiakirjojen olemassaolosta – eikä näin ollen ole edes oma-aloitteisesti voinut pyytää asiakirjoja luettavakseen.

 

”Jäsenille voidaan etukäteen toimittaa päätösesityksen lisäksi myös muita asiakirjoja kuten ammattihenkilön antamat selvitykset ja selitykset, asiassa hankittu asiantuntijalausunto jne.”

Vastauksen ilmaisu ”voidaan toimittaa” pitää sinänsä paikkansa. Tarkemmin luettuna: lause ei tarkoita että kaikki asiakirjat aina toimitettaisiin. Myönnetäänkö tässä epäsuorasti, että kaikkia asiakirjoja ei toimiteta valvontalautakunnan jäsenille?

 

”Jäsenillä on mahdollisuus tutustua kaikkeen asiassa hankittuun materiaaliin ennen kokousta tai kokouksen aikana.”

Kuten jo aikaisemmin on todettu, tämä ei valittavasti pidä paikkansa. Näyttää siltä, että Valvira on antanut ministeri Kiurulle harhaanjohtavaa tietoa. Kuten aikaisemmin totesimme – kokoukseen osallistuville ei välttämättä ole toimitettu edes yksilöityä listaa kaikista asiakirjoista. Miten voidaan väittää, että osallistujilla on ollut mahdollisuus tutustua kaikkeen hankittuun materiaaliin, jos he eivät edes ole olleet tietoisia asiakirjojen olemassaolosta?

 

”Ammattihenkilöllä on oikeus saada tietoonsa kaikki Valviran asiassa hankkima selvitys, ja hänelle varataan aina ennen asian lopullista ratkaisemista mahdollisuus lausua mielipiteensä asiassa saadusta selvityksestä ja harkittavasta seuraamuksesta.”

Tietojemme mukaan ammattihenkilöltä pyydetään oma mielipide ammattioikeuksien rajoittamisesta ennen lopullista valvontalautakunnan päätöstä. Kuitenkin tiedossamme on – kuten todettu – että tämä ammattihenkilön oma selvitys ei läheskään aina päädy valvontalautakunnan tiedoksi. Tähän kirjallisen kysymyksen vastaus ei ota kantaa.

Kuten Koposen kirjallisessa kysymyksessä on todettu, terveydenhuollon ammattihenkilön ammattioikeuksien rajoittamisen asiaa esittelee valvontalautakunnassa Valviran lakimies, joka on käsitellyt asiaa Valviran näkökulmasta. Lisäksi Valviran kannalta kriittinen aineisto jää Koposen selvityksen perusteella jopa kokonaan pimentoon kokoukseen osallistujilta. Voitaneen todeta, että kokouksen suunta on ennalta työstetty ja lopputulos on ennalta päätetty.

 

”Ammattihenkilöiden oikeusturvan toteutuminen on tärkeätä ja tulee tulla asianmukaisesti huomioon otetuksi kaikissa käsittelyvaiheissa.”

Tästä olemme samaa mieltä. Näemme edelleen suuria huolen aiheita terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeusturvassa.

Tämäkään lause ei vastaa Ari Koposen 10.10.2019 kirjallisessa kysymyksessä kysyttyyn kysymykseen:

Toteutuuko hallituksen mielestä terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeusturva Valviran valvontalautakunnassa?

 

Kun terveydenhuollon ammattihenkilön ammattioikeuksia rajoitetaan, kajotaan tämän henkilön perusoikeuksiin. Perusoikeudet on säädetty Suomen perustuslaissa. Kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu muun muassa oikeus valita asuinpaikkansa, ammattinsa, työnsä.

Perusoikeuksiin kajoamiseen tulee olla painavat perusteet, ja kaikki näkökulmat on huomioitava. Tämä tarkoittaa näkökulmia, jotka puoltavat perusoikeuden kaventamista – mutta myös niitä näkökulmia, jotka puhuvat tätä kaventamista vastaan. Molempia puolia on tarkasteltava tasapuolisesti.

Näkökantojen tasapuolisuus toteutunee hyvin rikostapausten yhteydessä, oikeudenkäynnissä. Kansalainen on syytön, kunnes toisin todistetaan. Jokaisella on oikeus puolustukseen. Syyllisyyteen on oltava riittävä näyttö. Vasta tämän jälkeen voidaan sanktioilla kajota perusoikeuksiin. Valvontalautakunnassa tämä länsimaisen oikeusvaltion periaate näyttää unohtuneen täysin.

Kun kansalaisen perusoikeuksia rajoitetaan, kansalaista on kuultava ja hänen kantansa on huomioitava päätöksenteossa. Puhutaan kontradiktatorisesta periaatteesta. Näyttää siltä, että Markus Henrikssonin johtama valvontalautakunta on laiminlyönyt oikeusvaltion periaatteen ytimiin kuuluvan kuulemisperiaatteen. Henriksson on Valviran ylijohtajana ja valvontalautakunnan kokousten puheenjohtajana vastuussa Valviran ja valvontalautakunnan toiminnan lainmukaisuudesta.

On siis todennäköistä, että Valviran ylijohtaja ja valvontalautakunnan kokousten puheenjohtaja Markus Henriksson ei valvo Valviran ja valvontalautakunnan toiminnan lainmukaisuutta. On aiheellista kysyä: onko Markus Henrikssonin toiminnassa kyse virkavelvollisuuden laiminlyönnistä?

Valviran toiminnan ongelmia ei voi enää sivuuttaa

Kansanedustaja Pekka Aittakumpu on laatinut 17.10.2019 päivätyn kirjallisen kysymyksen psykoterapeutin ammattinimikkeen eväämisestä tilanteessamme. Kiitämme Aittakumpua kirjallisesta kysymyksestä. Kuten kirjallisessa kysymyksessä todetaan, olisi kansantaloudellisesti ja psykoterapiaan pääsyn kannalta järkevää, että nimikkeet myönnettäisiin meille sadoille psykoterapeuteille.

Psykoterapeuttikoulutuksemme on täyttänyt lainsäädännön kriteerit (terveydenhuollon ammattihenkilöasetus 1120/2010 2a§). Lisäksi tiedossamme on suppeampia, tuon asetuksen aikana alkaneita, suomalaisten yliopistojen järjestämiä psykoterapeuttikoulutuksia, jotka Valvira on hyväksynyt. Näiden valossa tilanne, jossa psykoterapeutin nimike evätään koulutuksemme perusteella edes ilman mahdollisuutta lisäkoulutukseen, vaikuttaa varsin ontuvalta.

Toisin sanoen: Valvira pitää koulutustamme ilmeisen puutteellisena, mutta hyväksyy samaan aikaan koulutustamme suppeampia psykoterapeuttikoulutuksia. Toisaalta, tässäkin asiassa viranomaisen perustelut ovat vaihdelleet.

Olennaisinta on, että Valvira ei ole kyennyt osoittamaan terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksesta (1120/2010 2a§) kohtaa, jonka kriteeriä koulutuksemme ei täyttäisi. Vastuuyliopistomme on Bristolista, Iso-Britanniasta. Tämän vuoksi Valvira luokittelee koulutuksemme ulkomailla, tässä tapauksessa toisessa EU-maassa suoritetuksi. EU:n tuomioistuimen ennakkopäätösten valossa Valviran on verrattava tässäkin tapauksessa koulutustamme sekä muuta osaamistamme lainsäädännössä oleviin vaatimuksiin.

Valvira on kuitenkin koulutuksemme ”ulkomaisuuden” vuoksi verrannut koulutustamme suomalaisen yliopiston, Oulun yliopiston ratkaisukeskeisen psykoterapeuttikoulutuksen toteutukseen. Valvira on vaatinut koulutukseltamme Oulun yliopiston kanssa identtistä toteuttamistapaa. Tämän vaatimuksen Valvira ilmoitti vasta vuonna 2017 – vuosi sen jälkeen, kun ensimmäiset 1120/2010 ammattihenkilöasetuksen mukaiset koulutukset olivat päättyneet.

Valviran toiminta ei näin ollen ole täyttänyt luottamuksensuojan periaatetta. Viranomaisen ennakoimaton, poukkoileva toiminta on vaarantanut vakavasti satojen psykoterapeuttikoulutuksen käyneen oikeusturvan, koulutusyrityksen liiketoiminnan sekä tuhansien ihmisten pääsyn psykoterapiaan.

Oulun yliopiston kotisivujen tietojen perusteella näyttää siltä, että Oulun yliopisto ei ole enää vuosiin aloittanut uusia ratkaisukeskeisiä psykoterapeuttikoulutuksia ainakaan sillä toteutuksella, johon koulutustamme on verrattu. Viimeisin koulutus näyttäisi päättyneen tai päättyvän tänä vuonna.

Kuvitellaan tilanne, jossa koulutuksemme ovat olleet täysin identtisiä Oulun yliopiston koulutuksen kanssa, ja Valvira olisi hyväksynyt tämän perusteella koulutuksemme alusta asti.  Alettaisiinko tässä kohdassa verrata koulutustamme jonkun toisen yliopiston psykoterapeuttikoulutukseen? Koska suomalaisilla yliopistoilla on oikeus päättää itse koulutuksen toteuttamistavoista (autonomia), psykoterapeuttikoulutusten toteuttamistavat voivat vaihdella suuresti eri kouluttajilla. Näin ollen voi syntyä tilanne, jossa aikaisemmin kelvannut koulutuksemme ei kelpaakaan enää, vaikka koulutusta säätelevä lainsäädäntö ei olisi muuttunut.

Nyt siis näyttää siltä, että koulutukseltamme vaaditaan identtistä toteuttamista sellaisen koulutuksen kanssa, jota ei ainakaan pian ole edes käynnissä. Nähdäksemme viranomaisen toiminta ei ole tästäkään näkökulmasta kestävällä pohjalla.

Kiitämme myös muita kansanedustajia sekä muita tilanteessamme auttaneita. Teitä on paljon. Tiedossamme on, että Valviran toiminnan julkinen kritisoiminen herättää pelkoa. Kritiikin julkinen esiintuominen koetaan ammatillisen ja poliittisen uran kannalta riskinä, ja tämä pelko asuu myös meissä.

Valviran toiminta näyttää kuitenkin herättävän yhä laajempaa mielenkiintoa. Viranomaisen toiminnan ilmeisiä ongelmia ei voi enää sivuuttaa.

Huomioidaanko Valviran nykyisten johtajien toiminta, kun Valviran uusi ylijohtaja nimitetään?

Valviran nykyisen ylijohtajan Markus Henrikssonin viisivuotinen kausi päättyy vuodenvaihteessa, ja virka on laitettu hakuun. Nyt tiedossa on, että virkaan on kahdeksan hakijaa. Joukossa on itse Henriksson sekä hänen alaisensa, terveys ja teknologia –osaston johtaja Jussi Holmalahti.

Valviran toiminta on herättänyt kysymyksiä sekä meidän tilanteessamme että esimerkiksi kilpirauhaspotilaiden tilanteissa. Meidän tilanteemme kysymysmerkkejä herättävästä toiminnasta olemme kirjoittaneet lukuisia tekstejä blogiimme. Valvira on vaihdellut perustelujaan, miksi psykoterapeuttikoulutuksemme ei kelpaakaan. Valvira ei ole kyennyt osoittamaan, mitä lainsäädännön vaatimusta koulutuksemme ei täyttäisi. Koulutuksemme ylittää Terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen 1120/2010 vaatimukset. Kaikki Valviran nyt hylkäämät psykoterapeuttikoulutuksemme alkoivat tämän asetuksen voimassaolon aikana.

Valvira on aikaisemmin – ja edelleen toisilla kouluttajilla – hyväksynyt menetelmät, joita Helsingin Psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutuksessa ei enää hyväksytäkään. Tietoomme on tullut Valviran hyväksymiä suppeampia koulutuksia. Kun Jussi Holmalahden kanssa yritettiin nostaa esille muun muassa tätä ristiriitaa, hän kieltäytyi keskustelemasta asiasta. Tämän lisäksi Holmalahti syytti blogiamme ja Facebookin Valtio valtiossa –sivustoa ”virheinformaation tahallisesta levittämisestä”. Holmalahti ei ole vastannut kysymykseen: mikä informaatiosta on virheellistä?

Holmalahden syytös on vakava. Se voidaan nähdä myös yrityksenä vaientaa blogikirjoittamista. Toisin sanoen: toiminta voidaan nähdä sananvapauden perusoikeuteen kajoamisena. Sananvapaus on määritelty perustuslaissa. Se on jokaisen kansalaisen perusoikeus. Kansalaisella on oikeus kritisoida valtaapitävän, kuten viranomaisen tai poliitikon toimintaa. Luonnollisesti esitetyn kritiikin tulee liittyä viranomaisen tapaan tehdä työtä. Henkilökohtaisuuksiin menevä nimittely ei kuulu sananvapauteen, eikä siihen ole syyllistytty blogissamme.

Henkilökohtaisuuksiin menevää nimittelyä on tullut viranomaisen puolelta. Jussi Holmalahden alainen, varatuomari ja ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen on nimitellyt sähköpostissa kysymyksiä esittänyttä kansalaista ”hankalaksi”. Sähköpostinvaihdon voimme toimittaa halukkaille. Siitä näkee, että Mikkosta ei yritetty esimerkiksi provosoida, vaan häneltä kysyttiin Valviran toiminnan perusteista. Sähköpostista – kuten muistakin ristiriitaisuuksia – on toimitettu tieto ylijohtaja Markus Henrikssonille. Hän ei ole vastannut yhteydenottoihin.

Vastuuyliopistomme edustajat ovat useamman kerran ottaneet yhteyttä Markus Henrikssoniin. He ovat olleet halukkaita keskustelemaan koulutuksestamme, jotta vallitseva pattitilanne psykoterapeutin nimikkeen kanssa saataisiin ratkaistua. Saamamme tiedon mukaan Henriksson ei ole vastannut näihin yhteydenottoihin.

On ilmeistä, että omaan työhönsä jatkokautta hakeva Markus Henriksson ei ole noudattanut valvontavelvollisuuttaan liittyen viranomaisen lainmukaiseen toimintaan. On myös ilmeistä, että ylijohtajaksi myös hakeutuvan Jussi Holmalahden toiminta ei myöskään täytä näitä kriteerejä. Jos Henriksson tai Holmalahti valitaan Valviran ylijohtajaksi ensi vuoden alusta, on mielestämme syytä olla laajemminkin huolissaan, tuleeko Valviran toiminta jatkossakaan olemaan lainmukaista, ja tuleeko toiminta noudattamaan muutoinkaan hyvää hallintotapaa.

Onko Valvira potilasturvallisuuden asialla?

Olemme aikaisemminkin ihmetelleet Valviran priorisointeja valvonnan ja ammattioikeuksien suhteen. Aikaisemmassa kirjoituksessamme ihmettelimme, miten kauneuskirurgiaan erikoistunut yritys ja sen johtava lääkäri ovat saaneet jatkaa toimintaansa siitä huolimatta, että yrityksen toiminta oli luvatonta ja potilasturvallisuus oli herättänyt kysymyksiä – ja samaan aikaan, kun ammattioikeuksia oli toisaalla rajoitettu ilman yhtäkään potilasvahinkoa.

Aikaisemman tekstimme jälkeen kantautui tietoon yksityisten hoivakotien ongelmat. Hoitohenkilöstöön oli laskettu siivoushenkilöstöä, palkanlaskijoita, jopa poissaolevia ja Jaska Jokusia. Potilasturvallisuus oli vaarantunut. Useita kuolemantapauksia on tutkinnassa. Useita hoivakoteja alettiin lakkauttaa viranomaisen toimesta. Nyt saamme toistuvasti lukea uutisia, joissa kerrotaan Valviran tai AVIn asettaneen hoivakodille uhkasakon.

Tässäkään tapauksessa toimittajilla ei nouse mieleen kysellä viranomaisen omasta toiminnasta. Valvira sai nimettömiä ilmiantoja Esperin toiminnasta jo vuonna 2016, mikä kerrotaan Turun Sanomissa. Miten on mahdollista, että toimiin on kunnolla ryhdytty vasta tänä vuonna? Tämä on kysymys, jonka toimittajien kuuluisi kysyä.

Välillä puhutaan resurssipulasta. Kuitenkin Valviralla näyttää riittävän loputtomasti resursseja, kun haetaan taas uusia perusteluja psykoterapeutin nimikkeen eväämiselle tilanteessamme. Koulutuksemme täyttää lainsäädännön vaatimukset ja tiedämme, että Valvira on hyväksynyt koulutustamme suppeampiakin koulutuksia. Kun Valviran johtajalta Jussi Holmalahdelta kysytään Valviran ristiriitaisista perusteluista, hän ei suostu keskustelemaan asiasta.

Yksityisiin terveysfirmoihin kohdistuvista toistuvista uhkasakoista on pääteltävissä, että nämä yritykset näyttävät suhtautuvan piittaamattomasti viranomaisen määräyksiä ja potilasturvallisuutta kohtaan. Tästä huolimatta Valvira ja ainakin osa Aluehallintovirastoista kohdistaa voimavarojaan hämmentäviin ammattioikeuksien ja liiketoiminnan rajoittamisiin, joihin viranomainen kaivelee väkisin uusia perusteluja. Mitkään perustelut eivät ole lakiin perustuvia. Meidän lisäksemme esimerkiksi lääkäri Ville Pöntysen tilanne on kysymyksiä herättävä. Pöntynen on kertonut tilanteestaan omassa blogissaan.

Miten kauan viranomaisen annetaan jatkaa omaa toimintaansa ilman, että kukaan puuttuu tähän? Kuinka monen potilaan turvallisuus vaarantuu viranomaisen kohdistaessa resurssejaan kyseenalaiseen toimintaan? Kuinka moni jää ilman tehokasta lääketieteellistä hoitoa tai psykoterapiaa Valviran toimien takia? Kauanko toimittajat aikovat vielä katsoa sivusta tätä kokonaisuutta?

Valviran toiminta vaarantaa siis potilasturvallisuuden ja estää hoidon saannin. Aikooko Sosiaali- ja terveysministeri vähitellen puuttua tilanteeseen?

300 psykoterapeuttia ilman ammattioikeuksia. Tilanteemme pähkinänkuoressa

Suomessa on huutava pula psykoterapeuteista. Olemme suorittaneet lainsäädännön vaatimuksen täyttävän psykoterapeuttikoulutuksen. Valvira ei kuitenkaan myönnä psykoterapeutin ammattinimikettä.

– Euroopan Unionin Tuomioistuimen mukaan Valviran on verrattava koulutustamme ”kansallisen lainsäädännön vaatimuksiin” (kohta 40). Valvira ei suostu noudattamaan tätä kohtaa.

– Valvira ei osoita, mitä lainsäädännön kohtaa koulutuksemme ei täytä. Psykoterapeuttikoulutustamme säädellään terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksessa 1120/2010 (2a§).

Valvira puuttuu koulutuksemme menetelmiin, vaikka lainsäädäntö ei ota tähän kantaa ja Eu:n Tuomioistuin kieltää menetelmiin puuttumisen (kohdat 38 ja 39).

– Valvira ei hyväksy koulutuksemme koulutustyönohjauksen ja koulutuspsykoterapian menetelmiä, joita se on kuitenkin hyväksynyt aikaisemmin kouluttajallamme ja myös nyt, samanaikaisesti toisilla kouluttajilla. Satoja psykoterapeutteja on kouluttautunut samoilla menetelmillä, ja heitä toimii myös kouluttajina Valviran hyväksymissä psykoterapeuttikoulutuksissa.

– Valviralle on lueteltu kaikki yhdeksän koulutustyönohjauksen ja koulutuspsykoterapian menetelmät ja kysytty: missä menetelmässä on epäkohta? Valvira ei vastaa tähän kysymykseen, vaikka toteaa näkevänsä epäkohdat juuri näissä.

– Valvira hyväksyy samanaikaisesti koulutustamme suppeampia psykoterapeuttikoulutuksia.

– Valvira on vaihdellut vaatimuksiaan ja perustelujaan, miksi koulutuksemme ei ole kelvollinen.

– Yli 1000 Kelan kuntoutuspsykoterapiaa vuodessa jää toteutumatta, kun 300 psykoterapeuttia on vailla ammattioikeuksia. Saamme yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat jopa vuoden ajan etsineet itselleen psykoterapeuttia. Joudumme myymään ”ei oota”, koska myös Kela-oikeudet puuttuvat.

– Tilanne aiheuttaa meille ansionmenetyksiä satoja tuhansia euroja joka kuukausi. Yli sata korvausvaatimusta on toimitettu Valtiokonttoriin.

#Valtiovaltiossa #Valvira #psykoterapia #psykiatria #oikeusammattiin

Tekstien luokitus eri aihepiirien mukaan

Olemme luokitelleet tekstejä, joita olennaisimmat asiat käyvät ilmi. Toivomme, että tämä luokitus helpottaa lukijaa hahmottamaan tilannettamme meidän näkökulmastamme. Päivitämme listaa tarvittaessa. Päivitetty osittain 21,2,2024

Blogimme näkökulma alkoi näkyä Suomen mediassa joulukuusta 2019 lähtien

17.3.2024 Helsingin Sanomat. VAHVA SUOSITUS. Lehden Ytimessä-osion artikkeli, jossa toimittaja on paneutunut umpisolmuksi kehkeytyneeseen tilanteeseemme.

23.1.2024 Yhden koulutuksestamme valmistuneen haastattelu. Erityisesti artikkelin yhteydessä olevassa nauhoitteessa Samuel kertoo Valviran toiminnan ristiriitaisuuksista. https://yle.fi/a/74-20070606

2.1.2020: Mielipidekirjoitus Turun Sanomissa: Valviran toiminta olisi syytä tutkia

22.12.2019: Turun Sanomien artikkeli (maksumuurin takana):  Kolmivuotinen kallis koulutus valumassa hukkaan. Valvira ei myönnä ammattinimikettä

30.8.2019: Finnradion haastattelu  (Youtube), Onko Valvira valtio valtiossa?
Koulutuksestamme valmistunut kertoo kysymyksiä herättävästä toiminnsta, kuten vaihtelevista perusteluista ja viranomaisen käytöksestä.

Valvira ei noudata EU:n Tuomioistuimen ratkaisua. Valvira kohtelee koulutustamme eriavtoisesti muihin psykoterapeuttikoulutuksiin nähden. 

Vastuuyliopistomme (UWE Bristol) ulkomaisuuden takia koulutuksemme käsittely poikkeaa muiden Suomessa toteutettujen psykoterapeuttikoulutusten käsittelystä.  Koulutukseltamme on vaadittu asioita, joita ei ole ollut kaikissa Valviran hyväksymissäkään  suomalaisten yliopistojen psykoterapeuttikoulutuksissa.

Lisäksi Valvira on tuonut uusia ja uusia vaatimuksia koulutuksiimme, myös jälkeenpäin niihin koulutuksiin, jotka ovat jo päättyneet. Viranomaisen toiminta ei voi olla tällä tavalla poukkoilevaa (hallintolaki).

Koulutuksemme täyttää Terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen 2a§ 1120/2010 vaatimukset. EU:n tuomioistuimen koulutuksestamme annetun ratkaisun mukaan Valviran on verrattava myös HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutusta ainoastaan lainsäädännössä oleviin vaatimuksiin (kohta 40).  Valvira ei suostu toimimaan näin. Myös aikaisempien ennakkoratkaisujen mukaan vertailu on tehtävä lainsäädäntöön, ei esimerkiksi toiseen koulutukseen.

16.1.2024: Valvira jatkaa EU:n Tuomioistuimen ratkaisun kiertämistä

20.9.2023: Valvira ei noudata EU:n Tuomioistuimen ratkaisua

1.3.2019: Valviran johtaja ei suostu keskustelemaan viranomaisen ristiriitaisista perusteluista

17.2.2019: Valvira ei noudata omia linjauksiaan ja kohtelee eriarvoisesti Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutusta

26.1.2019: Valvira myöntää, etteivät vaatimukset perustu lakiin. Silti nimikkeitä ei myönnetä

1.11.2018: Valvira vetoaa EU:n ennakkopäätöksiin, joiden valossa Valviran toiminta näyttäytyy kyseenalaisena

Oikeustieteelliset lausunnot

Oikeustieteelliset lausunnot: Useiden oikeusoppineiden lausuntoja. Valviran toiminta on alusta asti nähty ongelmallisena EU-direktiivin, perustuslain, lain ja asetusten valossa. Lausujina:
– Juha Lavapuro OTT, Helsingin ja Turun yliopistojen valtiosääntöoikeuden dosentti, oikeustieteen professori
– Pekka Vainio, LL.M. (Bryssel) KTL, OTK
– Vesa Annola Professori, OTT, KTT
– Antti Palmujoki, OTK, FT, asianajaja, sopimus- ja yhtiöoikeuden professori Aalto-yliopisto

Valviran toiminta vaikeuttaa psykoterapiaan pääsemistä

28.4.2019: Yli tuhat terapiaa tarvitsevaa jää vuosittain ilman Kelan kuntoutuspsykoterapiaa Valviran toimien vuoksi

Viranomaisen taannehtiva laintulkinta = lakia / asetusta on sovellettu jo ennen kuin se astunut voimaan ja ennen lakimuutosta alkaneissa koulutuksissa. Käytäntö on täysin länsimaisen oikeuskäytännön vastaista. Koulutusten osalta muuttuneen lain mukaisia kriteerejä on yleisen käytännön mukaan tullut voimaan aikaisintaan silloin, kun laki on voimassa koulutuksen ALKAESSA. Valvira kuitenkin vaatii 1.9.2018 asetusmuutoksen mukaisia kriteerejä koulutuksiltamme, jotka ovat kaikki alkaneet ennen 1.9.2018.

19.12.2018: Taannehtivaa lainsäädäntöä; kun viranomainen ottaa lainsäätäjän roolin

4.9.2018: Valvira evää nimikkeen asetuksen mukaisesti koulutetuilta psykoterapeuteilta

Viranomaisen vaihtelevat perustelut psykoterapeutin nimikkeen eväämiselle

Vuosien varrella Valvira on tuonut eri sähköposteissa vaihtelevia, toisiinsa ristiriitaisia perusteluja, miksi psykoterapeuttikoulutuksemme ei ole kelpoinen. Yksikään perustelu ei perustu terveydenhuollon ammattihenkilöasetukseen 2a§ 1120/2010, joka asettaa kriteerit psykoterapeuttikoulutuksellemme.

Valvira ei voi vaatia koulutukseltamme muuta kuin mitä lainsäädäntö (= 2a§ 1120/2010 asetus) vaatii.

Hallintolain (6§) mukaan viranomaisen toiminnan ”on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia”. Oikeuskäytännössä puhutaan luottamuksensuojasta. Viranomaisen toiminnan ja vaatimusten on oltava johdonmukaisia, ennakoitavissa. Tämä ei ole toteutunut. Valviran poukkoileva toiminta on vaarantanut vakavasti yli 300 psykoterapeutiksi opiskelleen oikeusturvan vuosien ajan.

12/2018: Ympäri mennään yhteen tullaan. Valviran perustelut kiertävät kehää

20.10.2018: Valviran poukkoilevan käyttäytymisen näkyminen mediassa

1.10.2018: Viranomaisen vaihtelevat perustelut

Valvira on käyttänyt mediaa omien päämääriensä edistämiseksi

Onko Valviran viranomainen unohtanut oman roolinsa ja perustehtävänsä? Valviran viranomainen on nimittäin hämmentävällä tavalla käyttänyt mediaa omien päämääriensä edistämiseksi. Muun muassa varatuomari, ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen on tuonut omia näkemyksiään toimittajille, vaikka nimikkeistä ei ollut yhtäkään lainvoimaista päätöstä. Mihin viranomainen on pyrkinyt toimiessaan näin?

7.11.2018: Avoin kirje Suomen Kuvalehdelle. Valvira hakee edelleen hyväksyntää toiminnalleen median kautta

20.10.2018: Valviran poukkoilevan käyttäytymisen näkyminen mediassa

7.12.2018: Valviran toimintatapoja olisi syytä tutkia Viranomaisen suhtautumisesta heihin kohdistuvaan kritiikkiin laajemminkin. Onko tällainen hyväksyttävää?

Viranomaisen epäasiallinen käyttäytyminen

Valviran johtaja Jussi Holmalahti on kajonnut sananvapauden perusoikeuteen syyttäessään virheinformaation tahallisesta levittämisestä blogissa ja Facebookissa. Kysymyksistä huolimatta Holmalahti ei ole täsmentänyt, mikä informaatio tässä blogissa ja Facebook-sivuilla (Valtio valtiossa) on virheellistä.

Sananvapaus kuuluu perustuslaissa määriteltyyn kansalaisen perusoikeuteen. Kansalaisella on oikeus kritisoida ja ihmetellä julkisesti vallassaolevan, kuten poliitikon ja viranomaisen työtä. Henkilöön menevä, esimerkiksi nimittely ei enää kuulu sananvapauden piiriin.

Holmalahden alainen Maarit Mikkonen on sähköpostissa nimitellyt Helsinkin Psykoterapiainstituutin ja UWE Bristolin psykoterapeuttikoulutuksessa opiskelevaa ”hankalaksi”, kun opiskelija esitti viranomaiselle kysymyksiä.

9 / 2018: Kun kansalainen esittää kysymyksiä viranomaisen toiminnasta, hän on viranomaisen silmissä ”hankala”

 

Vuoden 2011 tapahtumat; Valviran toimet ovat aikaisemminkin herättäneet kysymyksiä

Valviran toiminnasta on vaiettu laajemminkin. Helsingin Psykoterapiainstituutilla oli myös vuonna 2011 hankaluuksia viranomaisen kanssa. Silloinkin vaiettiin Valviran mielivaltaisesta toiminnasta, joka aiheutti hankaluudet.

Vuoden 2011 episodi Helsingin Psykoterapiainstuutin ja Valviran välillä. Mitä jäi kertomatta?

Opiskelijoiden ja valmistuneiden kokema pelko viranomaista kohtaan

24.3.2019: Valviran kritisoiminen herättää pelkoa

Moni opiskelija ja valmistunut pelkää oman työtilanteensa ja psykoterapeutin nimikkeen saamisen puolesta, jos tuo kritiikkiä Valviran toiminnasta omalla nimellään. Pelko estää luonnollisesti julkisen kommentoinnin sosiaalisessa mediassa, mutta myös nimen laittamisen esimerkiksi kanteluun.

Pelko on ollut monesti läsnä myös näiden blogitekstien kirjoittamisen yhteydessä.

Taannehtivaa lainsäädäntöä; kun viranomainen ottaa lainsäätäjän roolin

Vuodesta 2012 terveydenhuollon ammattihenkilöasetus 1120/2010 alkoi vaatia yliopistoa vastuukouluttajaksi psykoterapeuttikoulutuksessa. Eri kouluttajat etsivät yhteistyökumppania yliopistoista. Helsingin psykoterapiainstituutti aloitti yhteistyön englantilaisen yliopiston kanssa (University of the West of England, Bristol). Valvira totesi vuonna 2012 silloisen ministerin Paula Risikon välittämän viestin kautta, ettei asetus tee eroa suomalaisen ja ulkomaisen yliopiston kanssa. Koulutuksemme ylittää osin terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen 1120/2010 vaatimukset.

Myöhemmin Valvira ilmoittikin, että asetuksella tarkoitetaan vain suomalaisia yliopistoja, vaikka asetuksessa lukee vain ”yliopisto”. Valvira lisäsi siis sanan ”suomalainen” laintulkintaansa. Tämä on herättänyt huolta oikeusoppineissa, mikä näkyy heidän lausunnoissaan. Ilmeisesti Valvirassa ja ministeriössä herättiin myös tähän laintulkinnan ongelmallisuuteen. Alettiin valmistella asetukseen muutosta (533/2018), joka astui voimaan 1.9.2018. Nyt asetuksessa lukee ”yliopistolain mukainen yliopisto” – tarkoittaen suomalaisia yliopistoja.

Terveydenhuollon ammattihenkilöasetus 1120/2010 vaatii nimikettä hakiessa kahden vuoden soveltuvaa työkokemusta. Tämä antaa siis mahdollisuuden kerätä osan työkokemuksesta myös psykoterapeuttikoulutuksen aikana. Vastuuyliopistomme ei anna todistusta ennen kuin koulutuksen suorittaneella on soveltuva työkokemus. Näin ollen kaikilla tutkintotodistuksemme perusteella nimikettä hakevilla on vaadittu työkokemus. Suurimmalla osalla Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutuksen suorittaneilla oli vaadittu työkokemus jo ennen koulutusta.

Asetuksesta 1120/2010 poiketen Valvira on ilmoittanut vaativansa työkokemuksen jo ennen koulutusta. Myös tässä on vedottu asetuksen alkuperäiseen tarkoitukseen. Lisäksi on vedottu 533/2018 asetukseen, joka vaatii nyt soveltuvan työkokemuksen ennen psykoterapeuttikoulutusta. Nähdäksemme tässäkin asiassa on noudatettava tarkoin koulutuksen alussa voimassa ollutta asetusta. Myös oikeusasiamies on todennut tilanteen olevan ongelmallinen niiden opiskelijoiden kohdalla, joilla ei ole ollut vaadittavaa työkokemusta ennen opintoja. Oikeusasiamies suositteli asetuksen täsmentämistä jatkossa, mikä on nyt tehty.

Muutettua asetusta ei voi soveltaa takautuvasti, minkä Valvira nyt tekee. Suomalaisessa oikeuskäytännössä on toteutettu taannehtivaa lainsäädäntöä vain kerran, 1945 – 1946 sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä, joten tällainen lain soveltaminen ei ole Suomen oikeuskäytännön mukaista. On hämmentävää, että ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen on tuonut taannehtivaa lain soveltamista esille jopa Suomen Kuvalehdessä ilman, että toimittaja on reagoinut tähän mitenkään.

Sosiaali- ja terveysministeriöllä on valvontavelvollisuus Valviran toimintaa kohtaan. Se ei kuitenkaan puutu Valviran taannehtivaan lain soveltamiseen. Päinvastoin. Valviran toimintaa tuetaan ministeriön taholta. Ministeriö on omassa tiedotteessaankin todennut, ettei 1.9.2018 asetusmuutos muuta käytäntöjä, koska asetusta vain täsmennetään. Myös ministeriö vetoaa asetuksen alkuperäiseen tarkoitukseen:

”Asetusmuutoksella säännöksen sanamuoto saatetaan vastaamaan säännöksen alkuperäistä tarkoitusta ja pitkäaikaista ja vakiintunutta käytäntöä”

Valviran viranomainen on siis ensin toiminut haluamallaan tavalla ministeriön siunauksella ja asetuksesta piittaamatta. Tämän jälkeen asetusta on muutettu viranomaisen haluaman toiminnan mukaisesti. Tämä on vaarantanut vakavasti 300 psykoterapiakoulutuksen suorittaneen ja koulutuksessa opiskelevan oikeusturvan.

Tällaisesta viranomaisen toiminnasta jokaisen suomalaisen olisi syytä olla huolissaan. Entä, jos esimerkiksi TE-toimistossa tai lastensuojelussa alettaisiin toimia samoin? Silloin tehtäisiin ensin kansalaisen elämää raskaasti hankaloittava lainvastainen päätös vedoten lain ”todelliseen tarkoitukseen” lain kirjaimen sijaan. Sitten säädettäisiin päätöstä tukeva laki viranomaisen tahdon mukaisesti. Vai tapahtuuko jo tällaista muuallakin?

Toivomme, että joku taho kertoisi Valviran sekä sosiaali- ja terveysministeriön lainoppineille heidän unohtamansa perusasian: ensin säädetään laki tai asetus, ja sitten toimitaan tämän lain tai asetuksen mukaisesti. Ei toisinpäin, kuten nyt on tehty. Viranomainen ei ole lainsäätäjä, vaan sen tehtävänä on toimeenpanna säädettyjä lakeja.

 

Muokattu 19.12.2018: lisätty sitaatti ministeriön tiedotteesta.

Valvira vetoaa EU:n ennakkopäätöksiin, joiden valossa Valviran oma toiminta näyttäytyy kyseenalaisena

Valviran ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen on taas hiljattain lähestynyt useita Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapiakoulutuksessa olevia sekä sieltä valmistuneita. Hän toteaa edelleen, että Helsingin psykoterapiainstituutin (HPI) sekä vastuuyliopistomme University of the West of England  (UWE) järjestämä psykoterapeuttikoulutus ei johda psykoterapeutin nimikkeeseen.

Koulutuksemme on toteutettu Suomessa ja suomen kielellä. Se on laadittu terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen 1120/2010 mukaisesti. Valviran laintulkinnan mukaan koulutuksemme on ulkomainen, koska englantilainen yliopisto antaa koulutuksestamme tutkintotodistuksen. Maarit Mikkonen toteaa, että ulkomaisena pidettyä koulutustamme verrataan ”kansallisesti vaadittavaan kelpoisuuteen”. Valvira on verrannut HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutusta suomalaisen yliopiston toteuttamaan psykoterapeuttikoulutukseen. Viranomainen on todennut koulutuksemme olevan liian erilainen suomalaisen yliopiston toteuttamaan psykoterapeuttikoulutukseen verrattuna.

Nähdäksemme psykoterapeuttikoulutuksemme tulisi verrata suomalaisen yliopiston sijaan 1120/2010 ammattihenkilöasetukseen – kuten suomalaisten psykoterapeuttikoulutuksen kanssa toimitaan. Maarit Mikkonen oikeuttaa suomalaisen yliopiston koulutuksen kanssa tehtävän vertailun vedoten kahteen EU-tuomioistuimen ratkaisuun: Vlassopolou C-340/89 ja Brouillard C-298/14. Mikkonen toteaa, että Brouillard, joka on ratkaistu vuonna 2015, vahvistaa entisestään Vlassopoloun ratkaisua.

Kun ratkaisuihin perehtyy, näyttää todellakin siltä, että Brouillardin ratkaisu vahvistaa Vlassopoloun ratkaisua. Valviran vetoaminen yllä mainittuihin ratkaisuihin näyttäytyy kuitenkin ontuvana. Päätöksissä on seuraavat sanamuodot:

”…on selvitettävä, missä määrin asianomaisen kotimaassaan hankkiman tutkintotodistuksen osoittamat tiedot ja taidot vastaavat vastaanottajavaltiona olevan jäsenvaltion lainsäädännössä vaadittuja tietoja ja taitoja.” (Vlassopolou, kohta 22 ja päätöksen päätösosa)

”… ja suorittaa vertailun tutkinnoilla osoitetun ammattipätevyyden ja kyseisessä lainsäädännössä edellytetyn ammattipätevyyden välillä.” (Brouillard, kohdat 67 ja 68)

Molemmissa päätöksissä vaaditaan ammattipätevyyden selvittämistä lainsäädännössä vaadittuihin tietoihin ja taitoihin. Nämä eivät tue Valviran linjausta, jonka mukaan ulkomaiseksi määriteltyä psykoterapeuttikoulutustamme verrataan suomalaisen yliopiston toteuttamaan psykoterapeuttikoulutukseen. Maarit Mikkosen käyttämää sanamuotoa ”kansallisesti vaadittava kelpoisuus” ei löydy kummastakaan ratkaisusta.

Maarit Mikkonen on lisäksi vedonnut lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä (8 §) sekä  lakiin ammattipätevyyden tunnustamisesta (6 §). Näistä kumpikaan ei säätele millään tavalla psykoterapeuttikoulutusta, eikä niissä vaadita esimerkiksi koulutuksemme vertaamista suomalaisen yliopiston psykoterapeuttikoulutukseen. Lisäksi: EU:n direktiivit sekä EU-tuomioistuimen oikeuspäätökset ovat ensisijaisia. Niitä virkamiehen tulee ensisijaisesti noudattaa kaikessa toiminnassaan.

Valvira on vastoin Vlassopoloun ja Brouillardin ratkaisuja ohittanut kokonaan lainsäädännön, joka sääntelee psykoterapeuttikoulutusta Suomessa. Psykoterapeuttikoulutustamme säännellään ainoastaan terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksella 1120/2010. Valviran tulisi siis verrata koulutustamme tähän asetukseen. Tämä asetus näyttää unohtuneen täysin Maarit Mikkosen viesteissä.

Lisäksi Mikkonen ohittaa 1120/2010 terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen vetoamalla 1.9.2018 voimaan astuneeseen asetuksen muutokseen (533/2018), jossa asetusta on täsmennetty niin, että ainoastaan yliopistolain mukaiset yliopistot (=suomalaiset yliopistot) kelpaavat psykoterapeuttikoulutuksessa Suomessa. Valviran on käsiteltävä HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutuksessa olevien nimikehakemukset 1120/2010 terveydenhuollon asetuksen mukaisesti, koska koulutuksemme ovat alkaneet tämän asetuksen voimassaolon aikana. Tätä olemme käsitelleet aikaisemmassa tekstissämme.

Viranomaisen vaihtuvat perustelut

Helsingin psykoterapiainstituutti tiedotti hiljattain Valviralle, että vastuuyliopisto (University of West of England, Bristol) on tekemässä riippumatonta asiantuntijaselvitystä niistä pedagogisista menetelmistä, jotka ovat herättäneet Valvirassa huolta laatuongelmasta.

Nyt Valvirasta todettiin, ettei kysymys olekaan laatuongelmasta, vaan siitä, että koulutus eroaa liikaa suomalaisen yliopiston psykoterapeuttikoulutuksesta. Valviran viranomainen Mira Grönroos on todennut sähköpostissa seuraavasti:

”Kyseessä ei siis ole se, että Valvira olisi huolissaan koulutuksessa käytetyistä pedagogisista menetelmistä. Kyseessä on yksinkertaisesti vain se, että koulutus on liian erilainen kuin suomalaisen yliopiston ratkaisukeskeinen psykoterapeuttikoulutus.”

Valviran toiminta näyttäytyy jälleen kerran ristiriitaisena. Aikaisemmin Valvira on todennut useamman kerran koulutuksen laadun oleva puutteellista. 25.10.2017 päivätyssä muistiossaan Valvira toteaa opintojen laatuongelman seuraavasti:

”Valvira toteaa, että koulutus ei tämänsisältöisenä – edes täydentävien opintojen jälkeen – tuota vastaavaa osaamista kuin suomalainen psykoterapeuttikoulutus”.

Valvira yritti hakea hyväksyntää kannalleen jopa median kautta ilman yhtäkään lainvoimasta päätöstä. Ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen totesi 3.11.2017 Helsingin Sanomissa:

”Katsomme, että kun kaksi kolmasosaa koulutuksesta on toteutettu puutteellisesti, tämä ei ole lainkaan psykoterapeutin ammattinimikkeeseen johtava koulutus. Sitä ei voi edes täydentää”

Psykoterapeuttikoulutus käsittää kolme osa-aluetta: teoriaopinnot, koulutusterapia ja koulutustyönohjaus – ja näiden lisäksi asiakastyö.  Ilmaisullaan ”kaksi kolmasosaa” Mikkonen viitannee koulutusterapiaan ja työnohjaukseen, joissa Valvira on kiinnittänyt huomiota ainoastaan yhteen menetelmään – ja siinäkin vain osaan menetelmästä. Mikkonen on tältä pohjalta leimannut nämä molemmat riittämättömiksi ja julistanut näkemystään toimittajillekin.

Nyt on siis todettu, ettei olekaan huolta pedagogisista menetelmistä. Grönroosin sähköposti tuli päivä sen jälkeen, kun Valviralle oli tiedotettu tekeillä olevasta riippumattomasta asiantuntijaselvityksestä. Huomattiinko Valvirassa nyt, että heidän väitteensä koulutuksemme puutteellisuudesta on mitä todennäköisimmin kumoutumassa?

Valvira ei ole toistaiseksi eritellyt, miten psykoterapeuttikoulutuksemme eroaa suomalaisen yliopiston psykoterapeuttikoulutuksesta ”merkittävästi”, kuten viranomainen väittää. Viranomainen ei ole edes selvittänyt kunnolla menetelmiämme.

Menetelmämme ovat samat kuin olivat ennen terveydenhuollon 1120/2010 ammattihenkilöasetusta – ja ovat olleet ratkaisukeskeisyydelle tyypillisiä menetelmiä. Valvira hyväksyi silloin nämä menetelmät ja myönsi psykoterapeutin nimikkeet koulutuksen suorittaneille. Terveydenhuollon ammattihenkilöasetus 1120/2010 ei ota kantaa psykoterapeuttikoulutuksen menetelmiin – eikä siis edellyttänyt niihin muutoksia. Valvira ei ole kyennyt osoittamaan, mitä terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen 1120/2010 kriteerejä koulutuksemme ei täytä.

Jos yliopistomme olisi kotimainen, koulutustamme verrattaisiin ainoastaan terveydenhuollon ammattihenkilöasetukseen. Suomessa yliopistoilla on autonomia; ne saavat itsenäisesti päättää koulutuksen toteuttamisesta, kunhan koulutus noudattaa voimassa olevaa terveydenhuollon ammattihenkilöasetusta. HPI – UWEn psykoterapeuttikoulutusta verrataan yliopistomme ulkomaisuuden vuoksi suomalaisen yliopiston toteuttamaan 1120/2010 asetuksen mukaiseen ratkaisukeskeiseen psykoterapeuttikoulutukseen pedagogisia valintoja myöten. Pelkkä asetuksen noudattaminen ei siis riitä koulutuksessamme. Olemme eriarvoisessa asemassa yliopiston kansallisuuden vuoksi, mikä on käsityksemme mukaan EU-direktiivien vastaista.

Ensin Valvirasta vihjailtiin, että jokaisen valmistuneen olisi työskenneltävä vuosi Iso-Britanniassa valmistumisen jälkeen ennen kuin nimikettä voidaan hakea. Tämä vaatimus kumoutui. Sitten alettiin vedota koulutuksen puutteellisuuteen. Tämäkin näyttää nyt kumoutuneen. Nyt ongelmana on pelkkä erilaisuus, ei puutteellisuus.

Kun erilaisuuteen vetoaminen saadaan kumottua, mihin sitten vedotaan Valvirassa? Kauanko tämä saa jatkua, ennen kuin joku puuttuu tähän? Käsityksemme on, että koulutuksesta valmistuneet, psykoterapeutin nimikehakemuksen jättäneet tulevat nyt todennäköisesti saamaan kielteisen päätöksen Valviralta ilmeisen ontuvin perustein.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälliköltä Päivi Sillanaukeelta odotetaan edelleen kannanottoa tilanteestamme. Toistaiseksi hän on siirtänyt vastuunsa alaisensa Kari Paason hoidettavaksi. Paaso on vedonnut toistuvasti Valviran itsenäiseen päätösvaltaan. Näin ministeriö pesee kätensä tilanteesta, vaikka sillä on valvontavelvollisuus.

Valvira ja ministeriö paljastavat itse rikkoneensa lakia

Vuonna 2010 säädettiin terveydenhuollon ammattihenkilöasetus (1120/2010), joka velvoitti yliopiston vastuukouluttajaksi psykoterapeuttikoulutuksessa. Helsingin psykoterapiainstituutti alkoi järjestää koulutuksensa englantilaisen yliopiston kanssa. Valvira totesi tuolloin Helsingin psykoterapiainstituutille, ettei asetus tee eroa suomalaisen ja ulkomaisen yliopiston välillä. Valvira muutti kuitenkin asetuksen tulkintaansa myöhemmin, ja alkoi väittää asetuksen kattavan vain suomalaiset yliopistot. Asetuksen sanamuodossa oli vain sana ”yliopisto”, joten Valvira lisäsi asetukseen sanoja, joita siinä ei ollut.

Valviran laintulkinnan ongelmallisuuteen herättiin viranomaisenkin puolella. Alettiin valmistella asetuksen muutosta Valviran toimintatapojen mukaiseksi. 1.9.2018 lähtien asetus muuttui niin, että psykoterapeuttikoulutuksessa kelpaavat ainoastaan yliopistolain mukaiset yliopistot – käytännössä suomalaiset yliopistot.

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen mukaan asetuksen muutos ei muuta Valviran toimintaa, vaan asetusta on vain ”selkeytetty”. Tällä sananvalinnalla peitellään olennainen asia, joka on kuitenkin näkyvillä: Valvira on rikkonut lakia ennen vuoden 2018 asetusta, koska tiedotteessakin todetaan Valviran jo tulkinneen vuoden 2010 asetusta 1.9.2018 voimaanastuneen asetuksen mukaisesti.

Tiedotteessa on lisäksi todettu, että uusi asetus vastaa ”pitkäaikaista vakiintunutta käytäntöä”. Viranomainen kuitenkin unohtaa, että vakiintunut käytäntö ei voi koskaan ohittaa lain tai asetuksen kirjainta, vaan virkamiehen on perustuslain mukaan noudatettava lakia tarkasti. Valvira siis rikkoi lakia ennen uutta asetusta, koska käytäntö ei ollut 2010 asetuksen mukainen.

Vertailun vuoksi mainittakoon ajankohtainen, surullinen esimerkki: lastensuojelulaitoksen Pohjolakodin vuosien aikana vakiintuneet toimintatavat, joihin on nyt puututtu, koska toimintatavat ovat olleet lainvastaisia.

Valvira toteaa käsittelevänsä 1.9.2018 lähtien saapuneet nimikehakemukset 1.9.2018 voimaan astuneen terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vuonna 2016 alkaneen koulutuksen olisi viranomaisen logiikalla pitänyt olla vuoden 2018 asetuksen mukainen, vaikka suurin osa koulutuksesta olisi tehty vuoden 2010 asetuksen voimassaolon aikana – ja asetuksen muutoksesta ei ole ollut mitään tietoa koulutuksen alkaessa.

Koulutuksia koskevien lakimuutosten yhteydessä vain uuden lain tai asetuksen voimaantulon jälkeen alkaneiden koulutusten on noudatettava tätä uutta lakia tai asetusta. Tämä vakiintunut käytäntö näyttää unohtuneen jopa vakiintuneisiin käytäntöihin vetoavalta viranomaiselta. Valviran ryhmäpäälliköltä Maarit Mikkoselta kysyttiin, millä perusteella Valvira käsittelee 1.9.2018 alkaen saapuneet nimikehakemukset 2018 asetuksen mukaisesti.  Mikkonen ei vastannut kysymykseen.  Vastaamisen sijaan hän totesi kysyjän haluavan olla ”hankala”.

Valvira toimii Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. Ministeriö ei edelleenkään puutu Valviran toimintaan, vaan vetoaa Valviran ”itsenäiseen päätösvaltaan” useiden opiskelijoiden saamissa viesteissä. Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee ei vastaa yhteenkään hänelle toimitettuun viestiin.

Ensimmäiset vuoden 2010 terveydenhuollon asetuksen mukaisesta psykoterapeuttikoulutuksesta valmistuneet ovat odottaneet Valviralta lainmukaista toimintaa kesästä 2016.