Valvira pyytää lausuntoa asiakirjoista, joita se ei suostu toimittamaan

Kun ammattioikeutta haetaan, ja Valvira harkitsee kielteisen päätöksen antamista, ennen kielteistä päätöstä Valvira lähettää kuulemiskirjeen, jossa kerrotaan tulevasta kielteisestä päätöksestä. Kirjeessä annetaan asianomaiselle mahdollisuus esittää oma näkemyksensä asiasta.

Useissa kuulemiskirjeissä, jotka on allekirjoittanut lakimies Joonas Raitis, esitetään väitteitä psykoterapeuttikoulutuksemme kelvottomuudesta. Jotta hakijat pystyisivät ottamaan kantaa kuulemiskirjeissä esitettyihin väitteisiin, useampi hakija on toistuvilla pyynnöillä pyytänyt Joonas Raitista toimittamaan ne asiakirjat, joiden perusteella Valvira väittää, että koulutuksemme ei ole säädösten mukaan toteutettu. Näitä asiakirjoja Valvira ei useasta pyynnöstä huolimatta ole toimittanut.

Tilanteesta tietoisia olevat johtaja Jussi Holmalahti ja ylijohtaja Markus Henriksson eivät ole oikaisseet Joonas Raitiksen menettelyä.

Psykoterapeutin nimikkeen hakijoille on siis annettu mahdoton tehtävä. Heidän olisi laadittava lausunto asiakirjoista, joita Valvira ei suostu toimittamaan. Hakijat eivät siis voi käyttää oikeuttaan tulla kuulluiksi.

Laiminlyökö Valviran ylijohtaja Markus Henriksson virkavelvollisuuttaan?

Kansanedustaja Ari Koponen toimitti 10.10.2019 päivätyn kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle. Kirjallinen kysymys koski Valviran valvontalautakunnan toimintaa. Valvontalautakunta on elin, joka päättää terveydenhuollon ammattihenkilön ammatinharjoittamisen luvan rajoituksesta tai poistosta Valviran laatiman päätösehdotuksen pohjalta. Kirjallisen kysymyksen perusteella herää suuri huoli terveydenhuollon ammattihenkilön oikeusturvasta, mistä olemme kertoneet aikaisemmassa tekstissämme.

Nyt kirjalliseen kysymykseen on laadittu vastaus.  Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun allekirjoittama, 25.10.2019 päivätty vastaus valitettavasti herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia.

 

Poimimme vastauksesta muutamia otteita:

”Päätösesitykset sisältävät yksityiskohtaiset perustelut esitykselle. Päätösesityksessä on muun ohella yksilöidysti todettu kaikki asiassa hankittu selvitys.”

Ari Koposen kirjallisessa kysymyksen mukaan vain yhdessä 99:stä hänen tutkimassaan tapauksessa oli tuotu kokoukseen osallistuneille nähtäväksi myös ammattihenkilön oma vastine. Muissa tapauksissa nähtävänä oli ollut ainoastaan Valviran kantaa perustelevat asiakirjat. Monessa tapauksessa oli ollut nähtävänä ainoastaan Valviran päätösehdotus. Ammattioikeutta puoltava kanta ei siis ollut nähtävillä.

Ilmaisu ”yksilöidysti todettu kaikki asiassa hankittu selvitys” lienee suhteellinen käsite. Tiedossamme on siis tapauksia, joissa kokoukseen osallistuneille ei ole toimitettu kaikkia asiakirjoja, eikä edes yksilöityä listaa kaikista asiakirjoista. Näin ollen valvontalautakunnan kokoukseen osallistuva ei välttämättä ole ollut edes tietoinen kaikkien asiakirjojen olemassaolosta – eikä näin ollen ole edes oma-aloitteisesti voinut pyytää asiakirjoja luettavakseen.

 

”Jäsenille voidaan etukäteen toimittaa päätösesityksen lisäksi myös muita asiakirjoja kuten ammattihenkilön antamat selvitykset ja selitykset, asiassa hankittu asiantuntijalausunto jne.”

Vastauksen ilmaisu ”voidaan toimittaa” pitää sinänsä paikkansa. Tarkemmin luettuna: lause ei tarkoita että kaikki asiakirjat aina toimitettaisiin. Myönnetäänkö tässä epäsuorasti, että kaikkia asiakirjoja ei toimiteta valvontalautakunnan jäsenille?

 

”Jäsenillä on mahdollisuus tutustua kaikkeen asiassa hankittuun materiaaliin ennen kokousta tai kokouksen aikana.”

Kuten jo aikaisemmin on todettu, tämä ei valittavasti pidä paikkansa. Näyttää siltä, että Valvira on antanut ministeri Kiurulle harhaanjohtavaa tietoa. Kuten aikaisemmin totesimme – kokoukseen osallistuville ei välttämättä ole toimitettu edes yksilöityä listaa kaikista asiakirjoista. Miten voidaan väittää, että osallistujilla on ollut mahdollisuus tutustua kaikkeen hankittuun materiaaliin, jos he eivät edes ole olleet tietoisia asiakirjojen olemassaolosta?

 

”Ammattihenkilöllä on oikeus saada tietoonsa kaikki Valviran asiassa hankkima selvitys, ja hänelle varataan aina ennen asian lopullista ratkaisemista mahdollisuus lausua mielipiteensä asiassa saadusta selvityksestä ja harkittavasta seuraamuksesta.”

Tietojemme mukaan ammattihenkilöltä pyydetään oma mielipide ammattioikeuksien rajoittamisesta ennen lopullista valvontalautakunnan päätöstä. Kuitenkin tiedossamme on – kuten todettu – että tämä ammattihenkilön oma selvitys ei läheskään aina päädy valvontalautakunnan tiedoksi. Tähän kirjallisen kysymyksen vastaus ei ota kantaa.

Kuten Koposen kirjallisessa kysymyksessä on todettu, terveydenhuollon ammattihenkilön ammattioikeuksien rajoittamisen asiaa esittelee valvontalautakunnassa Valviran lakimies, joka on käsitellyt asiaa Valviran näkökulmasta. Lisäksi Valviran kannalta kriittinen aineisto jää Koposen selvityksen perusteella jopa kokonaan pimentoon kokoukseen osallistujilta. Voitaneen todeta, että kokouksen suunta on ennalta työstetty ja lopputulos on ennalta päätetty.

 

”Ammattihenkilöiden oikeusturvan toteutuminen on tärkeätä ja tulee tulla asianmukaisesti huomioon otetuksi kaikissa käsittelyvaiheissa.”

Tästä olemme samaa mieltä. Näemme edelleen suuria huolen aiheita terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeusturvassa.

Tämäkään lause ei vastaa Ari Koposen 10.10.2019 kirjallisessa kysymyksessä kysyttyyn kysymykseen:

Toteutuuko hallituksen mielestä terveydenhuollon ammattihenkilöiden oikeusturva Valviran valvontalautakunnassa?

 

Kun terveydenhuollon ammattihenkilön ammattioikeuksia rajoitetaan, kajotaan tämän henkilön perusoikeuksiin. Perusoikeudet on säädetty Suomen perustuslaissa. Kansalaisen perusoikeuksiin kuuluu muun muassa oikeus valita asuinpaikkansa, ammattinsa, työnsä.

Perusoikeuksiin kajoamiseen tulee olla painavat perusteet, ja kaikki näkökulmat on huomioitava. Tämä tarkoittaa näkökulmia, jotka puoltavat perusoikeuden kaventamista – mutta myös niitä näkökulmia, jotka puhuvat tätä kaventamista vastaan. Molempia puolia on tarkasteltava tasapuolisesti.

Näkökantojen tasapuolisuus toteutunee hyvin rikostapausten yhteydessä, oikeudenkäynnissä. Kansalainen on syytön, kunnes toisin todistetaan. Jokaisella on oikeus puolustukseen. Syyllisyyteen on oltava riittävä näyttö. Vasta tämän jälkeen voidaan sanktioilla kajota perusoikeuksiin. Valvontalautakunnassa tämä länsimaisen oikeusvaltion periaate näyttää unohtuneen täysin.

Kun kansalaisen perusoikeuksia rajoitetaan, kansalaista on kuultava ja hänen kantansa on huomioitava päätöksenteossa. Puhutaan kontradiktatorisesta periaatteesta. Näyttää siltä, että Markus Henrikssonin johtama valvontalautakunta on laiminlyönyt oikeusvaltion periaatteen ytimiin kuuluvan kuulemisperiaatteen. Henriksson on Valviran ylijohtajana ja valvontalautakunnan kokousten puheenjohtajana vastuussa Valviran ja valvontalautakunnan toiminnan lainmukaisuudesta.

On siis todennäköistä, että Valviran ylijohtaja ja valvontalautakunnan kokousten puheenjohtaja Markus Henriksson ei valvo Valviran ja valvontalautakunnan toiminnan lainmukaisuutta. On aiheellista kysyä: onko Markus Henrikssonin toiminnassa kyse virkavelvollisuuden laiminlyönnistä?

Valviran toiminnan ongelmia ei voi enää sivuuttaa

Kansanedustaja Pekka Aittakumpu on laatinut 17.10.2019 päivätyn kirjallisen kysymyksen psykoterapeutin ammattinimikkeen eväämisestä tilanteessamme. Kiitämme Aittakumpua kirjallisesta kysymyksestä. Kuten kirjallisessa kysymyksessä todetaan, olisi kansantaloudellisesti ja psykoterapiaan pääsyn kannalta järkevää, että nimikkeet myönnettäisiin meille sadoille psykoterapeuteille.

Psykoterapeuttikoulutuksemme on täyttänyt lainsäädännön kriteerit (terveydenhuollon ammattihenkilöasetus 1120/2010 2a§). Lisäksi tiedossamme on suppeampia, tuon asetuksen aikana alkaneita, suomalaisten yliopistojen järjestämiä psykoterapeuttikoulutuksia, jotka Valvira on hyväksynyt. Näiden valossa tilanne, jossa psykoterapeutin nimike evätään koulutuksemme perusteella edes ilman mahdollisuutta lisäkoulutukseen, vaikuttaa varsin ontuvalta.

Toisin sanoen: Valvira pitää koulutustamme ilmeisen puutteellisena, mutta hyväksyy samaan aikaan koulutustamme suppeampia psykoterapeuttikoulutuksia. Toisaalta, tässäkin asiassa viranomaisen perustelut ovat vaihdelleet.

Olennaisinta on, että Valvira ei ole kyennyt osoittamaan terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksesta (1120/2010 2a§) kohtaa, jonka kriteeriä koulutuksemme ei täyttäisi. Vastuuyliopistomme on Bristolista, Iso-Britanniasta. Tämän vuoksi Valvira luokittelee koulutuksemme ulkomailla, tässä tapauksessa toisessa EU-maassa suoritetuksi. EU:n tuomioistuimen ennakkopäätösten valossa Valviran on verrattava tässäkin tapauksessa koulutustamme sekä muuta osaamistamme lainsäädännössä oleviin vaatimuksiin.

Valvira on kuitenkin koulutuksemme ”ulkomaisuuden” vuoksi verrannut koulutustamme suomalaisen yliopiston, Oulun yliopiston ratkaisukeskeisen psykoterapeuttikoulutuksen toteutukseen. Valvira on vaatinut koulutukseltamme Oulun yliopiston kanssa identtistä toteuttamistapaa. Tämän vaatimuksen Valvira ilmoitti vasta vuonna 2017 – vuosi sen jälkeen, kun ensimmäiset 1120/2010 ammattihenkilöasetuksen mukaiset koulutukset olivat päättyneet.

Valviran toiminta ei näin ollen ole täyttänyt luottamuksensuojan periaatetta. Viranomaisen ennakoimaton, poukkoileva toiminta on vaarantanut vakavasti satojen psykoterapeuttikoulutuksen käyneen oikeusturvan, koulutusyrityksen liiketoiminnan sekä tuhansien ihmisten pääsyn psykoterapiaan.

Oulun yliopiston kotisivujen tietojen perusteella näyttää siltä, että Oulun yliopisto ei ole enää vuosiin aloittanut uusia ratkaisukeskeisiä psykoterapeuttikoulutuksia ainakaan sillä toteutuksella, johon koulutustamme on verrattu. Viimeisin koulutus näyttäisi päättyneen tai päättyvän tänä vuonna.

Kuvitellaan tilanne, jossa koulutuksemme ovat olleet täysin identtisiä Oulun yliopiston koulutuksen kanssa, ja Valvira olisi hyväksynyt tämän perusteella koulutuksemme alusta asti.  Alettaisiinko tässä kohdassa verrata koulutustamme jonkun toisen yliopiston psykoterapeuttikoulutukseen? Koska suomalaisilla yliopistoilla on oikeus päättää itse koulutuksen toteuttamistavoista (autonomia), psykoterapeuttikoulutusten toteuttamistavat voivat vaihdella suuresti eri kouluttajilla. Näin ollen voi syntyä tilanne, jossa aikaisemmin kelvannut koulutuksemme ei kelpaakaan enää, vaikka koulutusta säätelevä lainsäädäntö ei olisi muuttunut.

Nyt siis näyttää siltä, että koulutukseltamme vaaditaan identtistä toteuttamista sellaisen koulutuksen kanssa, jota ei ainakaan pian ole edes käynnissä. Nähdäksemme viranomaisen toiminta ei ole tästäkään näkökulmasta kestävällä pohjalla.

Kiitämme myös muita kansanedustajia sekä muita tilanteessamme auttaneita. Teitä on paljon. Tiedossamme on, että Valviran toiminnan julkinen kritisoiminen herättää pelkoa. Kritiikin julkinen esiintuominen koetaan ammatillisen ja poliittisen uran kannalta riskinä, ja tämä pelko asuu myös meissä.

Valviran toiminta näyttää kuitenkin herättävän yhä laajempaa mielenkiintoa. Viranomaisen toiminnan ilmeisiä ongelmia ei voi enää sivuuttaa.

Huomioidaanko Valviran nykyisten johtajien toiminta, kun Valviran uusi ylijohtaja nimitetään?

Valviran nykyisen ylijohtajan Markus Henrikssonin viisivuotinen kausi päättyy vuodenvaihteessa, ja virka on laitettu hakuun. Nyt tiedossa on, että virkaan on kahdeksan hakijaa. Joukossa on itse Henriksson sekä hänen alaisensa, terveys ja teknologia –osaston johtaja Jussi Holmalahti.

Valviran toiminta on herättänyt kysymyksiä sekä meidän tilanteessamme että esimerkiksi kilpirauhaspotilaiden tilanteissa. Meidän tilanteemme kysymysmerkkejä herättävästä toiminnasta olemme kirjoittaneet lukuisia tekstejä blogiimme. Valvira on vaihdellut perustelujaan, miksi psykoterapeuttikoulutuksemme ei kelpaakaan. Valvira ei ole kyennyt osoittamaan, mitä lainsäädännön vaatimusta koulutuksemme ei täyttäisi. Koulutuksemme ylittää Terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen 1120/2010 vaatimukset. Kaikki Valviran nyt hylkäämät psykoterapeuttikoulutuksemme alkoivat tämän asetuksen voimassaolon aikana.

Valvira on aikaisemmin – ja edelleen toisilla kouluttajilla – hyväksynyt menetelmät, joita Helsingin Psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutuksessa ei enää hyväksytäkään. Tietoomme on tullut Valviran hyväksymiä suppeampia koulutuksia. Kun Jussi Holmalahden kanssa yritettiin nostaa esille muun muassa tätä ristiriitaa, hän kieltäytyi keskustelemasta asiasta. Tämän lisäksi Holmalahti syytti blogiamme ja Facebookin Valtio valtiossa –sivustoa ”virheinformaation tahallisesta levittämisestä”. Holmalahti ei ole vastannut kysymykseen: mikä informaatiosta on virheellistä?

Holmalahden syytös on vakava. Se voidaan nähdä myös yrityksenä vaientaa blogikirjoittamista. Toisin sanoen: toiminta voidaan nähdä sananvapauden perusoikeuteen kajoamisena. Sananvapaus on määritelty perustuslaissa. Se on jokaisen kansalaisen perusoikeus. Kansalaisella on oikeus kritisoida valtaapitävän, kuten viranomaisen tai poliitikon toimintaa. Luonnollisesti esitetyn kritiikin tulee liittyä viranomaisen tapaan tehdä työtä. Henkilökohtaisuuksiin menevä nimittely ei kuulu sananvapauteen, eikä siihen ole syyllistytty blogissamme.

Henkilökohtaisuuksiin menevää nimittelyä on tullut viranomaisen puolelta. Jussi Holmalahden alainen, varatuomari ja ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen on nimitellyt sähköpostissa kysymyksiä esittänyttä kansalaista ”hankalaksi”. Sähköpostinvaihdon voimme toimittaa halukkaille. Siitä näkee, että Mikkosta ei yritetty esimerkiksi provosoida, vaan häneltä kysyttiin Valviran toiminnan perusteista. Sähköpostista – kuten muistakin ristiriitaisuuksia – on toimitettu tieto ylijohtaja Markus Henrikssonille. Hän ei ole vastannut yhteydenottoihin.

Vastuuyliopistomme edustajat ovat useamman kerran ottaneet yhteyttä Markus Henrikssoniin. He ovat olleet halukkaita keskustelemaan koulutuksestamme, jotta vallitseva pattitilanne psykoterapeutin nimikkeen kanssa saataisiin ratkaistua. Saamamme tiedon mukaan Henriksson ei ole vastannut näihin yhteydenottoihin.

On ilmeistä, että omaan työhönsä jatkokautta hakeva Markus Henriksson ei ole noudattanut valvontavelvollisuuttaan liittyen viranomaisen lainmukaiseen toimintaan. On myös ilmeistä, että ylijohtajaksi myös hakeutuvan Jussi Holmalahden toiminta ei myöskään täytä näitä kriteerejä. Jos Henriksson tai Holmalahti valitaan Valviran ylijohtajaksi ensi vuoden alusta, on mielestämme syytä olla laajemminkin huolissaan, tuleeko Valviran toiminta jatkossakaan olemaan lainmukaista, ja tuleeko toiminta noudattamaan muutoinkaan hyvää hallintotapaa.

Onko Valvira potilasturvallisuuden asialla?

Olemme aikaisemminkin ihmetelleet Valviran priorisointeja valvonnan ja ammattioikeuksien suhteen. Aikaisemmassa kirjoituksessamme ihmettelimme, miten kauneuskirurgiaan erikoistunut yritys ja sen johtava lääkäri ovat saaneet jatkaa toimintaansa siitä huolimatta, että yrityksen toiminta oli luvatonta ja potilasturvallisuus oli herättänyt kysymyksiä – ja samaan aikaan, kun ammattioikeuksia oli toisaalla rajoitettu ilman yhtäkään potilasvahinkoa.

Aikaisemman tekstimme jälkeen kantautui tietoon yksityisten hoivakotien ongelmat. Hoitohenkilöstöön oli laskettu siivoushenkilöstöä, palkanlaskijoita, jopa poissaolevia ja Jaska Jokusia. Potilasturvallisuus oli vaarantunut. Useita kuolemantapauksia on tutkinnassa. Useita hoivakoteja alettiin lakkauttaa viranomaisen toimesta. Nyt saamme toistuvasti lukea uutisia, joissa kerrotaan Valviran tai AVIn asettaneen hoivakodille uhkasakon.

Tässäkään tapauksessa toimittajilla ei nouse mieleen kysellä viranomaisen omasta toiminnasta. Valvira sai nimettömiä ilmiantoja Esperin toiminnasta jo vuonna 2016, mikä kerrotaan Turun Sanomissa. Miten on mahdollista, että toimiin on kunnolla ryhdytty vasta tänä vuonna? Tämä on kysymys, jonka toimittajien kuuluisi kysyä.

Välillä puhutaan resurssipulasta. Kuitenkin Valviralla näyttää riittävän loputtomasti resursseja, kun haetaan taas uusia perusteluja psykoterapeutin nimikkeen eväämiselle tilanteessamme. Koulutuksemme täyttää lainsäädännön vaatimukset ja tiedämme, että Valvira on hyväksynyt koulutustamme suppeampiakin koulutuksia. Kun Valviran johtajalta Jussi Holmalahdelta kysytään Valviran ristiriitaisista perusteluista, hän ei suostu keskustelemaan asiasta.

Yksityisiin terveysfirmoihin kohdistuvista toistuvista uhkasakoista on pääteltävissä, että nämä yritykset näyttävät suhtautuvan piittaamattomasti viranomaisen määräyksiä ja potilasturvallisuutta kohtaan. Tästä huolimatta Valvira ja ainakin osa Aluehallintovirastoista kohdistaa voimavarojaan hämmentäviin ammattioikeuksien ja liiketoiminnan rajoittamisiin, joihin viranomainen kaivelee väkisin uusia perusteluja. Mitkään perustelut eivät ole lakiin perustuvia. Meidän lisäksemme esimerkiksi lääkäri Ville Pöntysen tilanne on kysymyksiä herättävä. Pöntynen on kertonut tilanteestaan omassa blogissaan.

Miten kauan viranomaisen annetaan jatkaa omaa toimintaansa ilman, että kukaan puuttuu tähän? Kuinka monen potilaan turvallisuus vaarantuu viranomaisen kohdistaessa resurssejaan kyseenalaiseen toimintaan? Kuinka moni jää ilman tehokasta lääketieteellistä hoitoa tai psykoterapiaa Valviran toimien takia? Kauanko toimittajat aikovat vielä katsoa sivusta tätä kokonaisuutta?

Valviran toiminta vaarantaa siis potilasturvallisuuden ja estää hoidon saannin. Aikooko Sosiaali- ja terveysministeri vähitellen puuttua tilanteeseen?

Yli tuhat terapiaa tarvitsevaa jää vuosittain ilman KELAn kuntoutuspsykoterapiaa Valviran toimien vuoksi.

Valvira evää sadoilta asetuksen mukaisen psykoterapeuttikoulutuksen suorittaneelta psykoterapeutin nimikkeen vedoten muun muassa potilasturvallisuuteen. Tähän vetoaminen on ristiriitaista jo pelkästään siksi, että psykoterapeutteina toimii tälläkin hetkellä jopa huomattavasti suppeamman psykoterapeuttikoulutuksen saaneita ammattihenkilöitä. Valviran johtajalta Jussi Holmalahdelta kysyttiin, onko näiden henkilöiden todettu olevan vaaraksi potilasturvallisuudelle. Holmalahti myönsi, ettei tätä ole osoitettu. Holmalahti oli kuitenkin haluton keskustelemaan tarkemmin tästä ristiriidasta.

Valvira on myös vaihdellut perustelujaan, miksi koulutustamme ei hyväksytä. Viranomainen on tarttunut koulutuksemme sellaisiin menetelmiin, joita on ollut muillakin kouluttajilla ja jotka Valvira on ennen itse hyväksynyt ennen 1120/2010 terveydenhuollon ammattihenkilöasetusta. Asetus ei ota kantaa menetelmiin, joten Valviran vaatimuksilla ei ole lakiperusteita.

Viranomainen on myös tuonut näkemyksiään koulutuksestamme toimittajalle ilman yhtäkään lainvoimaista päätöstä. Näin viranomainen ei voi toimia. On syntynyt vaikutelma, että ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen sekä johtaja Jussi Holmalahti ovat etupainotteisesti pyrkineet vaikuttamaan kannanotoillaan yleiseen mielipiteeseen siitä huolimatta, että tilanteemme käsittely on kesken useissa oikeusasteissa. Helsingin psykoterapiainstituutti on myös kannellut Valviran toiminnasta EU:n komissioon.

Useampi Helsingin Psykoterapiainstituutista valmistunut on saanut yhteydenottoja terapiaan hakeutuvilta, joissa on tiedusteltu KELAn kuntoutuspsykoterapian mahdollisuutta. Sitä mahdollisuuttahan meillä ei ole, koska psykoterapeutin nimike puuttuu, ja KELA myöntää oikeuden nimikkeen perusteella. KELAn kuntoutuspsykoterapiaa myönnetään, kun työkyky on vaarassa. Toisin sanoen: ilman psykoterapiaa on vaarana joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.

Koska meitä Helsingin Psykoterapiainstituutissa opiskelevia ja sieltä valmistuneita on satoja, Valviran aiheuttama tilanne vaikuttaa jo kansallisestikin psykoterapian saatavuuteen. Suomessa on pula psykoterapeuteista. Psykoterapian on todettu olevan tehokas hoitomuoto esimerkiksi masennukseen, joka on yksi yleisimmistä työkyvyttömyyseläkkeen aiheuttajista. Monelle eläkepaperit saaneelle masentuneelle ei ole edes ehdotettu psykoterapiaa, tai sitten psykoterapia ei ole toteutunut psykoterapeuttipulan vuoksi. Tilanteella on siis suuria, kansantaloudellisia seurauksia. Mielenterveysperusteisia eläkkeitä kirjoitetaan enemmän nuorille henkilöille, mikä nostaa hintalappua entisestään. Terapiakyselyitä on tullut meille myös nuorilta, jotka ovat saattaneet etsiä kuukausia, jopa vuoden ajan psykoterapeuttia itselleen.

Paljonko kuntoutuspsykoterapioita jää toteutumatta Valviran meihin kohdistuneiden toimien vuoksi? Meitä on yhteensä noin 300. Psykoterapeuttien asiakasmäärät vaihtelevat, mutta otamme keskiarvoksi noin 20-25 terapiatuntia viikossa – oletuksella, että jokainen asiakas käy terapiassa kerran viikossa (ratkaisukeskeisyydessä useampi viikkotunti on epätavallisempaa). KELAn kuntoutuspsykoterapia kestää useimmiten kolme vuotta (maksimi, mikä korvataan).

Lisäksi on huomioitava, että osa psykoterapeuteista ei tee asiakastyötä kokopäiväisesti ja kaikki eivät tee KELAn kuntoutuspsykoterapiaa. Pudotetaan 300:n HPI:n ilman nimikettä valmistuneiden luku 200:aan. Näillä tekijöillä saataneen lukumäärä, joka ei ole ainakaan liioiteltu.

20 asiakasta x 200 terapeuttia = 4000 asiakasta kolmen vuoden aikana. 4000 / 3 = 1333 vuodessa.

Voidaan siis pitää todennäköisenä, että yli 1000 henkilöä jää vuosittain ilman KELAn kuntoutuspsykoterapiaa Valviran Helsingin Psykoterapiainstituutista valmistuneisiin kohdistuvien toimien vuoksi. On aiheellista kysyä, mitä tahoa tällainen tilanne palvelee, kun mietitään potilasturvallisuutta, työurien pituuksia sekä kansantaloutta. Valviran toimintaan olisi pikaisesti puututtava.

Ratkaisukeskeinen psykoterapia pärjäsi erinomaisesti laajassa suomalaisessa psykoterapiatutkimuksessa 2000-luvulla. Tuolloin ratkaisukeskeinen psykoterapeuttikoulutus oli suppeampi kuin yksikään psykoterapeuttikoulutus on tänä päivänä Suomessa. Nykyinen Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapiakoulutus on vähintään yhtä laaja kuin muut Suomessa nykyisin toteutetut, Valviran hyväksymät koulutukset. Voidaan siis todeta, että Helsingin Psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutuksesta valmistuu erittäin päteviä psykoterapeutteja.

Vuoden 2011 episodi Helsingin Psykoterapiainstituutin ja Valviran välillä. Mitä jäi kertomatta?

Helsingin Psykoterapiainstituutti joutui vaikeuksiin Valviran kanssa vuonna 2011. Kuten tämänhetkisen tilanteemme kanssa, myös vuoden 2011 episodin kohdalla oli olennaisia seikkoja, joita esimerkiksi mediassa, kuten vuoden 2011 MOT-ohjelmassa ei mainittu.

Tämä selonteko perustuu Mikael Koillisen (OTT) lausuntoon tilanteesta. Lausunto on päivätty 8.10.2014.

Vuoden 2005 hyväksymisperusteissa edellytettiin, että psykoterapeuttikoulutuksessa oli oltava kouluttajana saman psykoterapiasuuntauksen VET-psykoterapeutti. Koska ratkaisukeskeisyys oli Suomessa uusi psykoterapiasuuntaus, ei VET-psykoterapeutteja ollut riittävästi. Tämän vuoksi Ratkes Ry oli vuonna 1998 sopinut Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (nyk. Valvira) kanssa erityisjärjestelyistä ratkaisukeskeisen psykoterapeuttikoulutuksen osalta. Ratkaisukeskeisessä psykoterapeuttikoulutuksessa kelpasi myös kouluttaja, jolla oli Ratkes Ry:n myöntämä sertifikaatti. Valvira hyväksyi näillä perusteilla eri kouluttajien ratkaisukeskeiset psykoterapeuttikoulutukset myös vuoden 2005 ohjeistuksen jälkeen.

Koillisen selvityksen mukaan Valvira antoi 21.2.2011 omilla sivuillaan ohjeistuksen, jonka mukaan jo käynnistettyjen, uusien ja edelleen kehittyvien psykoterapeuttisuuntausten koulutus voidaan hyväksyä, jos pääkouluttajana on saman suuntauksen VET-psykoterapeutti – tai vaihtoehtoisesti eri suuntauksen VET-psykoterapeutti tilanteessa, jossa koulutettavassa terapiasuuntauksessa on pula VET-psykoterapeuteista. Valvira siis irtisanoi tällä ohjeistuksella aikaisemman sopimuksen Ratkes Ry:n sertifikaatista myös jopa kesken olevien koulutusten osalta. Helsingin Psykoterapiainstituutin psykoterapeuttiopiskelijat joutuivat epätietoisuuteen, tuleeko Valvira hyväksymään käynnissä olleen koulutuksen.

Hallintolain (6§) mukaan viranomaisen toiminnan on vastattava oikeutettuja odotuksia. Oikeuskäytännössä on vakiintunut myös termi luottamuksensuoja. Luottamuksensuojan periaate tarkoittaa sitä, että viranomainen ei voi mielivaltaisesti muuttaa vaatimuksiaan tai ratkaisujaan täysin odottamatta niin, että kansalaisen tilanne vaikeutuu. Koillinen toteaa lausunnossaan, että Valviralla on sinänsä ollut peruste muuttaa vaatimuksiaan psykoterapeuttikoulutuksen osalta vuoden 2005 ohjeistuksensa puitteissa. Valvira oli kuitenkin vastoin tätä ohjeistustaan hyväksynyt toisenlaisen, vuonna 1998 sovitun käytännön ratkaisukeskeisessä psykoterapeuttikoulutuksessa vielä vuoden 2005 jälkeenkin. Uusien vaatimusten ulottaminen välittömästi jo aloitettuihin koulutuksiin oli siis ennakoimatonta, eikä viranomaisen toiminta näin ollen täyttänyt luottamuksensuojan periaatetta.

Lopulta Valvira päätyi hyväksymään Helsingin Psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutukset ja myöntämään psykoterapeutin nimikkeet kaikille koulutuksen suorittaneille. Sittemmin Helsingin Psykoterapiainstituutin kaikki psykoterapeuttikoulutuksen vastuukouluttajat ovat olleet VET-psykoterapeutteja.

Valviran vuoden 2011 episodin jälkeisen ratkaisun osalta on toistuvasti levitetty väitettä, jonka mukaan Valvira oli päätynyt hyväksymään Helsingin Psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutuksen poikkeusjärjestelyllä. Näissä väitteissä jää kuitenkin mainitsematta, että kyseinen poikkeusjärjestely oli koskenut koko ratkaisukeskeisen psykoterapeuttikoulutuksen kenttää vuosien ajan.

Myös nykytilanteessamme Valvira on harjoittanut mielivaltaa tuomalla uusia vaatimuksia psykoterapeuttikoulutuksillemme, jotka ovat kesken tai jo päättyneet. Olemme tuoneet näitä asioita esille aikaisemmissa teksteissämme.

Nyt olisi korkea aika puuttua tämän viranomaisen toimintaan.

300 psykoterapeuttia ilman ammattioikeuksia. Tilanteemme pähkinänkuoressa

Suomessa on huutava pula psykoterapeuteista. Olemme suorittaneet lainsäädännön vaatimuksen täyttävän psykoterapeuttikoulutuksen. Valvira ei kuitenkaan myönnä psykoterapeutin ammattinimikettä.

– Euroopan Unionin Tuomioistuimen mukaan Valviran on verrattava koulutustamme ”kansallisen lainsäädännön vaatimuksiin” (kohta 40). Valvira ei suostu noudattamaan tätä kohtaa.

– Valvira ei osoita, mitä lainsäädännön kohtaa koulutuksemme ei täytä. Psykoterapeuttikoulutustamme säädellään terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksessa 1120/2010 (2a§).

Valvira puuttuu koulutuksemme menetelmiin, vaikka lainsäädäntö ei ota tähän kantaa ja Eu:n Tuomioistuin kieltää menetelmiin puuttumisen (kohdat 38 ja 39).

– Valvira ei hyväksy koulutuksemme koulutustyönohjauksen ja koulutuspsykoterapian menetelmiä, joita se on kuitenkin hyväksynyt aikaisemmin kouluttajallamme ja myös nyt, samanaikaisesti toisilla kouluttajilla. Satoja psykoterapeutteja on kouluttautunut samoilla menetelmillä, ja heitä toimii myös kouluttajina Valviran hyväksymissä psykoterapeuttikoulutuksissa.

– Valviralle on lueteltu kaikki yhdeksän koulutustyönohjauksen ja koulutuspsykoterapian menetelmät ja kysytty: missä menetelmässä on epäkohta? Valvira ei vastaa tähän kysymykseen, vaikka toteaa näkevänsä epäkohdat juuri näissä.

– Valvira hyväksyy samanaikaisesti koulutustamme suppeampia psykoterapeuttikoulutuksia.

– Valvira on vaihdellut vaatimuksiaan ja perustelujaan, miksi koulutuksemme ei ole kelvollinen.

– Yli 1000 Kelan kuntoutuspsykoterapiaa vuodessa jää toteutumatta, kun 300 psykoterapeuttia on vailla ammattioikeuksia. Saamme yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat jopa vuoden ajan etsineet itselleen psykoterapeuttia. Joudumme myymään ”ei oota”, koska myös Kela-oikeudet puuttuvat.

– Tilanne aiheuttaa meille ansionmenetyksiä satoja tuhansia euroja joka kuukausi. Yli sata korvausvaatimusta on toimitettu Valtiokonttoriin.

#Valtiovaltiossa #Valvira #psykoterapia #psykiatria #oikeusammattiin

Tekstien luokitus eri aihepiirien mukaan

Olemme luokitelleet tekstejä, joita olennaisimmat asiat käyvät ilmi. Toivomme, että tämä luokitus helpottaa lukijaa hahmottamaan tilannettamme meidän näkökulmastamme. Päivitämme listaa tarvittaessa. Päivitetty osittain 21,2,2024

Blogimme näkökulma alkoi näkyä Suomen mediassa joulukuusta 2019 lähtien

17.3.2024 Helsingin Sanomat. VAHVA SUOSITUS. Lehden Ytimessä-osion artikkeli, jossa toimittaja on paneutunut umpisolmuksi kehkeytyneeseen tilanteeseemme.

23.1.2024 Yhden koulutuksestamme valmistuneen haastattelu. Erityisesti artikkelin yhteydessä olevassa nauhoitteessa Samuel kertoo Valviran toiminnan ristiriitaisuuksista. https://yle.fi/a/74-20070606

2.1.2020: Mielipidekirjoitus Turun Sanomissa: Valviran toiminta olisi syytä tutkia

22.12.2019: Turun Sanomien artikkeli (maksumuurin takana):  Kolmivuotinen kallis koulutus valumassa hukkaan. Valvira ei myönnä ammattinimikettä

30.8.2019: Finnradion haastattelu  (Youtube), Onko Valvira valtio valtiossa?
Koulutuksestamme valmistunut kertoo kysymyksiä herättävästä toiminnsta, kuten vaihtelevista perusteluista ja viranomaisen käytöksestä.

Valvira ei noudata EU:n Tuomioistuimen ratkaisua. Valvira kohtelee koulutustamme eriavtoisesti muihin psykoterapeuttikoulutuksiin nähden. 

Vastuuyliopistomme (UWE Bristol) ulkomaisuuden takia koulutuksemme käsittely poikkeaa muiden Suomessa toteutettujen psykoterapeuttikoulutusten käsittelystä.  Koulutukseltamme on vaadittu asioita, joita ei ole ollut kaikissa Valviran hyväksymissäkään  suomalaisten yliopistojen psykoterapeuttikoulutuksissa.

Lisäksi Valvira on tuonut uusia ja uusia vaatimuksia koulutuksiimme, myös jälkeenpäin niihin koulutuksiin, jotka ovat jo päättyneet. Viranomaisen toiminta ei voi olla tällä tavalla poukkoilevaa (hallintolaki).

Koulutuksemme täyttää Terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen 2a§ 1120/2010 vaatimukset. EU:n tuomioistuimen koulutuksestamme annetun ratkaisun mukaan Valviran on verrattava myös HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutusta ainoastaan lainsäädännössä oleviin vaatimuksiin (kohta 40).  Valvira ei suostu toimimaan näin. Myös aikaisempien ennakkoratkaisujen mukaan vertailu on tehtävä lainsäädäntöön, ei esimerkiksi toiseen koulutukseen.

16.1.2024: Valvira jatkaa EU:n Tuomioistuimen ratkaisun kiertämistä

20.9.2023: Valvira ei noudata EU:n Tuomioistuimen ratkaisua

1.3.2019: Valviran johtaja ei suostu keskustelemaan viranomaisen ristiriitaisista perusteluista

17.2.2019: Valvira ei noudata omia linjauksiaan ja kohtelee eriarvoisesti Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutusta

26.1.2019: Valvira myöntää, etteivät vaatimukset perustu lakiin. Silti nimikkeitä ei myönnetä

1.11.2018: Valvira vetoaa EU:n ennakkopäätöksiin, joiden valossa Valviran toiminta näyttäytyy kyseenalaisena

Oikeustieteelliset lausunnot

Oikeustieteelliset lausunnot: Useiden oikeusoppineiden lausuntoja. Valviran toiminta on alusta asti nähty ongelmallisena EU-direktiivin, perustuslain, lain ja asetusten valossa. Lausujina:
– Juha Lavapuro OTT, Helsingin ja Turun yliopistojen valtiosääntöoikeuden dosentti, oikeustieteen professori
– Pekka Vainio, LL.M. (Bryssel) KTL, OTK
– Vesa Annola Professori, OTT, KTT
– Antti Palmujoki, OTK, FT, asianajaja, sopimus- ja yhtiöoikeuden professori Aalto-yliopisto

Valviran toiminta vaikeuttaa psykoterapiaan pääsemistä

28.4.2019: Yli tuhat terapiaa tarvitsevaa jää vuosittain ilman Kelan kuntoutuspsykoterapiaa Valviran toimien vuoksi

Viranomaisen taannehtiva laintulkinta = lakia / asetusta on sovellettu jo ennen kuin se astunut voimaan ja ennen lakimuutosta alkaneissa koulutuksissa. Käytäntö on täysin länsimaisen oikeuskäytännön vastaista. Koulutusten osalta muuttuneen lain mukaisia kriteerejä on yleisen käytännön mukaan tullut voimaan aikaisintaan silloin, kun laki on voimassa koulutuksen ALKAESSA. Valvira kuitenkin vaatii 1.9.2018 asetusmuutoksen mukaisia kriteerejä koulutuksiltamme, jotka ovat kaikki alkaneet ennen 1.9.2018.

19.12.2018: Taannehtivaa lainsäädäntöä; kun viranomainen ottaa lainsäätäjän roolin

4.9.2018: Valvira evää nimikkeen asetuksen mukaisesti koulutetuilta psykoterapeuteilta

Viranomaisen vaihtelevat perustelut psykoterapeutin nimikkeen eväämiselle

Vuosien varrella Valvira on tuonut eri sähköposteissa vaihtelevia, toisiinsa ristiriitaisia perusteluja, miksi psykoterapeuttikoulutuksemme ei ole kelpoinen. Yksikään perustelu ei perustu terveydenhuollon ammattihenkilöasetukseen 2a§ 1120/2010, joka asettaa kriteerit psykoterapeuttikoulutuksellemme.

Valvira ei voi vaatia koulutukseltamme muuta kuin mitä lainsäädäntö (= 2a§ 1120/2010 asetus) vaatii.

Hallintolain (6§) mukaan viranomaisen toiminnan ”on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia”. Oikeuskäytännössä puhutaan luottamuksensuojasta. Viranomaisen toiminnan ja vaatimusten on oltava johdonmukaisia, ennakoitavissa. Tämä ei ole toteutunut. Valviran poukkoileva toiminta on vaarantanut vakavasti yli 300 psykoterapeutiksi opiskelleen oikeusturvan vuosien ajan.

12/2018: Ympäri mennään yhteen tullaan. Valviran perustelut kiertävät kehää

20.10.2018: Valviran poukkoilevan käyttäytymisen näkyminen mediassa

1.10.2018: Viranomaisen vaihtelevat perustelut

Valvira on käyttänyt mediaa omien päämääriensä edistämiseksi

Onko Valviran viranomainen unohtanut oman roolinsa ja perustehtävänsä? Valviran viranomainen on nimittäin hämmentävällä tavalla käyttänyt mediaa omien päämääriensä edistämiseksi. Muun muassa varatuomari, ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen on tuonut omia näkemyksiään toimittajille, vaikka nimikkeistä ei ollut yhtäkään lainvoimaista päätöstä. Mihin viranomainen on pyrkinyt toimiessaan näin?

7.11.2018: Avoin kirje Suomen Kuvalehdelle. Valvira hakee edelleen hyväksyntää toiminnalleen median kautta

20.10.2018: Valviran poukkoilevan käyttäytymisen näkyminen mediassa

7.12.2018: Valviran toimintatapoja olisi syytä tutkia Viranomaisen suhtautumisesta heihin kohdistuvaan kritiikkiin laajemminkin. Onko tällainen hyväksyttävää?

Viranomaisen epäasiallinen käyttäytyminen

Valviran johtaja Jussi Holmalahti on kajonnut sananvapauden perusoikeuteen syyttäessään virheinformaation tahallisesta levittämisestä blogissa ja Facebookissa. Kysymyksistä huolimatta Holmalahti ei ole täsmentänyt, mikä informaatio tässä blogissa ja Facebook-sivuilla (Valtio valtiossa) on virheellistä.

Sananvapaus kuuluu perustuslaissa määriteltyyn kansalaisen perusoikeuteen. Kansalaisella on oikeus kritisoida ja ihmetellä julkisesti vallassaolevan, kuten poliitikon ja viranomaisen työtä. Henkilöön menevä, esimerkiksi nimittely ei enää kuulu sananvapauden piiriin.

Holmalahden alainen Maarit Mikkonen on sähköpostissa nimitellyt Helsinkin Psykoterapiainstituutin ja UWE Bristolin psykoterapeuttikoulutuksessa opiskelevaa ”hankalaksi”, kun opiskelija esitti viranomaiselle kysymyksiä.

9 / 2018: Kun kansalainen esittää kysymyksiä viranomaisen toiminnasta, hän on viranomaisen silmissä ”hankala”

 

Vuoden 2011 tapahtumat; Valviran toimet ovat aikaisemminkin herättäneet kysymyksiä

Valviran toiminnasta on vaiettu laajemminkin. Helsingin Psykoterapiainstituutilla oli myös vuonna 2011 hankaluuksia viranomaisen kanssa. Silloinkin vaiettiin Valviran mielivaltaisesta toiminnasta, joka aiheutti hankaluudet.

Vuoden 2011 episodi Helsingin Psykoterapiainstuutin ja Valviran välillä. Mitä jäi kertomatta?

Opiskelijoiden ja valmistuneiden kokema pelko viranomaista kohtaan

24.3.2019: Valviran kritisoiminen herättää pelkoa

Moni opiskelija ja valmistunut pelkää oman työtilanteensa ja psykoterapeutin nimikkeen saamisen puolesta, jos tuo kritiikkiä Valviran toiminnasta omalla nimellään. Pelko estää luonnollisesti julkisen kommentoinnin sosiaalisessa mediassa, mutta myös nimen laittamisen esimerkiksi kanteluun.

Pelko on ollut monesti läsnä myös näiden blogitekstien kirjoittamisen yhteydessä.

Taannehtivaa lainsäädäntöä; kun viranomainen ottaa lainsäätäjän roolin

Vuodesta 2012 terveydenhuollon ammattihenkilöasetus 1120/2010 alkoi vaatia yliopistoa vastuukouluttajaksi psykoterapeuttikoulutuksessa. Eri kouluttajat etsivät yhteistyökumppania yliopistoista. Helsingin psykoterapiainstituutti aloitti yhteistyön englantilaisen yliopiston kanssa (University of the West of England, Bristol). Valvira totesi vuonna 2012 silloisen ministerin Paula Risikon välittämän viestin kautta, ettei asetus tee eroa suomalaisen ja ulkomaisen yliopiston kanssa. Koulutuksemme ylittää osin terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen 1120/2010 vaatimukset.

Myöhemmin Valvira ilmoittikin, että asetuksella tarkoitetaan vain suomalaisia yliopistoja, vaikka asetuksessa lukee vain ”yliopisto”. Valvira lisäsi siis sanan ”suomalainen” laintulkintaansa. Tämä on herättänyt huolta oikeusoppineissa, mikä näkyy heidän lausunnoissaan. Ilmeisesti Valvirassa ja ministeriössä herättiin myös tähän laintulkinnan ongelmallisuuteen. Alettiin valmistella asetukseen muutosta (533/2018), joka astui voimaan 1.9.2018. Nyt asetuksessa lukee ”yliopistolain mukainen yliopisto” – tarkoittaen suomalaisia yliopistoja.

Terveydenhuollon ammattihenkilöasetus 1120/2010 vaatii nimikettä hakiessa kahden vuoden soveltuvaa työkokemusta. Tämä antaa siis mahdollisuuden kerätä osan työkokemuksesta myös psykoterapeuttikoulutuksen aikana. Vastuuyliopistomme ei anna todistusta ennen kuin koulutuksen suorittaneella on soveltuva työkokemus. Näin ollen kaikilla tutkintotodistuksemme perusteella nimikettä hakevilla on vaadittu työkokemus. Suurimmalla osalla Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutuksen suorittaneilla oli vaadittu työkokemus jo ennen koulutusta.

Asetuksesta 1120/2010 poiketen Valvira on ilmoittanut vaativansa työkokemuksen jo ennen koulutusta. Myös tässä on vedottu asetuksen alkuperäiseen tarkoitukseen. Lisäksi on vedottu 533/2018 asetukseen, joka vaatii nyt soveltuvan työkokemuksen ennen psykoterapeuttikoulutusta. Nähdäksemme tässäkin asiassa on noudatettava tarkoin koulutuksen alussa voimassa ollutta asetusta. Myös oikeusasiamies on todennut tilanteen olevan ongelmallinen niiden opiskelijoiden kohdalla, joilla ei ole ollut vaadittavaa työkokemusta ennen opintoja. Oikeusasiamies suositteli asetuksen täsmentämistä jatkossa, mikä on nyt tehty.

Muutettua asetusta ei voi soveltaa takautuvasti, minkä Valvira nyt tekee. Suomalaisessa oikeuskäytännössä on toteutettu taannehtivaa lainsäädäntöä vain kerran, 1945 – 1946 sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä, joten tällainen lain soveltaminen ei ole Suomen oikeuskäytännön mukaista. On hämmentävää, että ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen on tuonut taannehtivaa lain soveltamista esille jopa Suomen Kuvalehdessä ilman, että toimittaja on reagoinut tähän mitenkään.

Sosiaali- ja terveysministeriöllä on valvontavelvollisuus Valviran toimintaa kohtaan. Se ei kuitenkaan puutu Valviran taannehtivaan lain soveltamiseen. Päinvastoin. Valviran toimintaa tuetaan ministeriön taholta. Ministeriö on omassa tiedotteessaankin todennut, ettei 1.9.2018 asetusmuutos muuta käytäntöjä, koska asetusta vain täsmennetään. Myös ministeriö vetoaa asetuksen alkuperäiseen tarkoitukseen:

”Asetusmuutoksella säännöksen sanamuoto saatetaan vastaamaan säännöksen alkuperäistä tarkoitusta ja pitkäaikaista ja vakiintunutta käytäntöä”

Valviran viranomainen on siis ensin toiminut haluamallaan tavalla ministeriön siunauksella ja asetuksesta piittaamatta. Tämän jälkeen asetusta on muutettu viranomaisen haluaman toiminnan mukaisesti. Tämä on vaarantanut vakavasti 300 psykoterapiakoulutuksen suorittaneen ja koulutuksessa opiskelevan oikeusturvan.

Tällaisesta viranomaisen toiminnasta jokaisen suomalaisen olisi syytä olla huolissaan. Entä, jos esimerkiksi TE-toimistossa tai lastensuojelussa alettaisiin toimia samoin? Silloin tehtäisiin ensin kansalaisen elämää raskaasti hankaloittava lainvastainen päätös vedoten lain ”todelliseen tarkoitukseen” lain kirjaimen sijaan. Sitten säädettäisiin päätöstä tukeva laki viranomaisen tahdon mukaisesti. Vai tapahtuuko jo tällaista muuallakin?

Toivomme, että joku taho kertoisi Valviran sekä sosiaali- ja terveysministeriön lainoppineille heidän unohtamansa perusasian: ensin säädetään laki tai asetus, ja sitten toimitaan tämän lain tai asetuksen mukaisesti. Ei toisinpäin, kuten nyt on tehty. Viranomainen ei ole lainsäätäjä, vaan sen tehtävänä on toimeenpanna säädettyjä lakeja.

 

Muokattu 19.12.2018: lisätty sitaatti ministeriön tiedotteesta.

Avoin kirje Suomen Kuvalehdelle: Valvira hakee edelleen hyväksyntää toiminnalleen median kautta

Hyvä Suomen Kuvalehden toimitus,

Huomaamme, että Valviran ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen on jälleen kerran antanut lausuntojaan Teille Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutuksesta. Mikkonen on kertonut SK:n 6.11.2018 jutussa, että viranomaisia on ”uhattu poliisitutkinnalla” ja että viranomainen on saanut  ”painostuskirjeitä”.

5.11.2018, Maarit Mikkonen sai HPIstä viestin.  HPI kumosi Maarit Mikkosen selitykset, joita tämä on kirjoitellut opiskelijoille. Kyseiset selitykset ovat olleet myös  blogissamme käsiteltävinä.

Nyt tuo sähköpostiviesti on ilmeisesti päätynyt toimittajallenne siteerattavaksi vain osittain ja haastattelussa Maarit Mikkonen kertoo avoimesti ajatuksistaan HPI:n koulutuksesta. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Valvira hakee tukea mediasta.

Moni HPI:n opiskelija ja valmistunut on kirjoittanut Valviraan ja Sosiaali- ja terveysministeriöön koska olemme huolissamme käsittelyn epäselvyyksistä. Maarit Mikkonen kertoo saaneensa ”hurjia viestejä”. Hän kuitenkin jättää kertomatta omien viestiensä laadun ja sen, että hän ei suostu vastaamaan kysymyksiimme. Hän on mm. todennut eräälle opiskelijalle tämän haluavan olla ”hankala”.

Tiedoksi toimittajallenne, että koulutuksemme vastaa 1120/2010 terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen vähimmäisvaatimuksia (osittain ylittää ne) ja sen mukaan koulutuksemme johtaa psykoterapeutin ammattinimikkeeseen, riippumatta koulutuksen tarjoajan kotipaikasta. Jutussanne Valvira perustelee kielteisiä päätöksiä ammattinimikkeistä omilla vakiintuneilla käytännöillään, joita ei ollut edes olemassa, kun HPI:stä jo valmistuivat ensimmäiset yliopiston alaisuudessa opiskelleet opiskelijat. Mikkosen itse kehittämä käytäntö on syntynyt vasta, kun Valvira alkoi myöntämään muiden, suomalaisten yliopistojen valmistuneiden ammattinimikehakemuksia.

Teidän on hyvä tietää, että suomalaiset yliopistot ovat saaneet kukin tahoillaan itsenäisesti määritellä miten ne noudattavat lain mukaisia koulutukselle asetettuja minimivaatimuksia. Valviralta on ennen HPI:n ja UWEn koulutusten aloittamista saatu tieto, että he eivät aio asettaa ulkomaista yliopistoa tässä eriarvoiseen asemaan. Tuon kannanoton jälkeen Valvira muutti kantaansa ja on alkanut esittää, että laki tarkoittaisi sittenkin vain suomalaisia yliopistoja. Valvira alkoi tuoda ensimmäisten opiskelijoiden valmistumisen jälkeen uusia vaatimuksia. Olemme käsitelleet tätä teemaa enemmän aikaisemmassa tekstissämme. Lakiin tehtiinkin muutos, mutta vasta 1.9.2018. Siinä nimettiin tuon lain piiriin kuuluvaksi vain suomalaiset yliopistot.

On Mikkoselta älyllisesti epärehellistä esittää totena, ja toimittajalta suurta huolimattomuutta päästää lehteen sellaista väitettä, että jokin laki tai sen tarkoitus voisi tulla voimaan takautuvasti. Suomessa on pantu täytäntöön takautuvia lakeja ainoastaan 1945 ja 1946, sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä.

Jutustanne voi saada virheellisen kuvan, että HPI:stä valmistuneilla ei olisi vaadittua työkokemusta mielenterveysalalta. Kaikilla HPI-UWE koulutuksesta valmistuneilla on tuo kokemus. 1120/2010 asetus vaatii selkeästi kahden vuoden mielenterveystyön työkokemuksen siihen mennessä, kun nimikettä hakee Valviralta. Ei siis ennen koulutukseen hakeutumista, kuten SK:n jutusta voi ymmärtää. Suurimmalla osalla osalla HPI:hin hyväksytyistä hakijoista on ollut vähintään kahden työkokemus jo ennen koulutusta ja niiltä, joilla oli täydennettävää, oli se suoritettava koulutuksen aikana. Tämä käytäntö noudatti tarkoin silloista asetusta (1120/2010). Kun asetusta muutettiin 1.9.2018, siihen kirjattiin uusi muotoilu, jossa työkokemus on oltava jo ennen kuin hyväksytään opiskelijaksi.

Kaiken kirjoittamanne perusteella, meillä on syytä uskoa, että Mikkonen ei aiokaan taata meille lainmukaista käsittelyä. Hänelle on selkeästi muodostunut kielteinen ennakkokäsitys ja siten hän on jäävi käsittelemään asiamme. Valvira on kirjallisesti ilmoittanut, että hylkäyksen perusteena ei ole epäilys koulutuksen laatuongelmista vaan ainoastaan erilaisuus suomalaisten yliopistojen toteutukseen nähden. Nyt Mikkonen esittää edelleen julkisesti SK:n tuoreessa haastattelussa, että Valviran kielteinen kanta perustuu epäilyksille koulutuksen laadusta.

Vaikka koulutuksessa olisi eroavaisuuksia, olisi sitä silti, Valviran itsensäkin mukaan verrattava lain vaatimuksiin, eikä jonkin toisen, suomalaisen yliopiston tekemään toteutukseen. Laissa asetetut vaatimukset ovat kansallisesti asetettuja minimitavoitteita, joilla suojataan potilasturvaa ja joiden täyttymisestä ei ole HPI-UWEn koulutuksen kohdalla epäselvyyttä.

On selvää, että Valviran toiminta on aiheuttanut taloudellista menetystä HPI:lle ja sen myös 6.11.2018 Suomen Kuvalehden artikkeli tuo hyvin esille. Kiitos siitä. Tilanne on aiheuttanut valtavaa taloudellista ja henkistä painetta myös valmistuneille ja opiskelijoille. Ihmettelemme: milloin täyttyy viranomaisen vahingonkorvausvastuu? Tästä HPI on aiheellisesti muistuttanut Mikkosta ja hänen alaisuudessa toimivia hakemusten käsittelijöitä.

Toivomme, että jatkossa toisitte Maarit Mikkosen mielipiteiden lisäksi enemmän esille meidän opiskelijoiden näkökulmia ja ennen kaikkea sitä, mitä laki edellyttää. Näistä on runsaasti luettavaa blogissamme: https://valtiovaltiossa.wordpress.com/ Jäämme yhä odottamaan Valviralta läpinäkyvää, asiallista ja lainmukaista päätöksentekoa.