Helsingin psykoterapiainstituutti tiedotti hiljattain Valviralle, että vastuuyliopisto (University of West of England, Bristol) on tekemässä riippumatonta asiantuntijaselvitystä niistä pedagogisista menetelmistä, jotka ovat herättäneet Valvirassa huolta laatuongelmasta.
Nyt Valvirasta todettiin, ettei kysymys olekaan laatuongelmasta, vaan siitä, että koulutus eroaa liikaa suomalaisen yliopiston psykoterapeuttikoulutuksesta. Valviran viranomainen Mira Grönroos on todennut sähköpostissa seuraavasti:
”Kyseessä ei siis ole se, että Valvira olisi huolissaan koulutuksessa käytetyistä pedagogisista menetelmistä. Kyseessä on yksinkertaisesti vain se, että koulutus on liian erilainen kuin suomalaisen yliopiston ratkaisukeskeinen psykoterapeuttikoulutus.”
Valviran toiminta näyttäytyy jälleen kerran ristiriitaisena. Aikaisemmin Valvira on todennut useamman kerran koulutuksen laadun oleva puutteellista. 25.10.2017 päivätyssä muistiossaan Valvira toteaa opintojen laatuongelman seuraavasti:
”Valvira toteaa, että koulutus ei tämänsisältöisenä – edes täydentävien opintojen jälkeen – tuota vastaavaa osaamista kuin suomalainen psykoterapeuttikoulutus”.
Valvira yritti hakea hyväksyntää kannalleen jopa median kautta ilman yhtäkään lainvoimasta päätöstä. Ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen totesi 3.11.2017 Helsingin Sanomissa:
”Katsomme, että kun kaksi kolmasosaa koulutuksesta on toteutettu puutteellisesti, tämä ei ole lainkaan psykoterapeutin ammattinimikkeeseen johtava koulutus. Sitä ei voi edes täydentää”
Psykoterapeuttikoulutus käsittää kolme osa-aluetta: teoriaopinnot, koulutusterapia ja koulutustyönohjaus – ja näiden lisäksi asiakastyö. Ilmaisullaan ”kaksi kolmasosaa” Mikkonen viitannee koulutusterapiaan ja työnohjaukseen, joissa Valvira on kiinnittänyt huomiota ainoastaan yhteen menetelmään – ja siinäkin vain osaan menetelmästä. Mikkonen on tältä pohjalta leimannut nämä molemmat riittämättömiksi ja julistanut näkemystään toimittajillekin.
Nyt on siis todettu, ettei olekaan huolta pedagogisista menetelmistä. Grönroosin sähköposti tuli päivä sen jälkeen, kun Valviralle oli tiedotettu tekeillä olevasta riippumattomasta asiantuntijaselvityksestä. Huomattiinko Valvirassa nyt, että heidän väitteensä koulutuksemme puutteellisuudesta on mitä todennäköisimmin kumoutumassa?
Valvira ei ole toistaiseksi eritellyt, miten psykoterapeuttikoulutuksemme eroaa suomalaisen yliopiston psykoterapeuttikoulutuksesta ”merkittävästi”, kuten viranomainen väittää. Viranomainen ei ole edes selvittänyt kunnolla menetelmiämme.
Menetelmämme ovat samat kuin olivat ennen terveydenhuollon 1120/2010 ammattihenkilöasetusta – ja ovat olleet ratkaisukeskeisyydelle tyypillisiä menetelmiä. Valvira hyväksyi silloin nämä menetelmät ja myönsi psykoterapeutin nimikkeet koulutuksen suorittaneille. Terveydenhuollon ammattihenkilöasetus 1120/2010 ei ota kantaa psykoterapeuttikoulutuksen menetelmiin – eikä siis edellyttänyt niihin muutoksia. Valvira ei ole kyennyt osoittamaan, mitä terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen 1120/2010 kriteerejä koulutuksemme ei täytä.
Jos yliopistomme olisi kotimainen, koulutustamme verrattaisiin ainoastaan terveydenhuollon ammattihenkilöasetukseen. Suomessa yliopistoilla on autonomia; ne saavat itsenäisesti päättää koulutuksen toteuttamisesta, kunhan koulutus noudattaa voimassa olevaa terveydenhuollon ammattihenkilöasetusta. HPI – UWEn psykoterapeuttikoulutusta verrataan yliopistomme ulkomaisuuden vuoksi suomalaisen yliopiston toteuttamaan 1120/2010 asetuksen mukaiseen ratkaisukeskeiseen psykoterapeuttikoulutukseen pedagogisia valintoja myöten. Pelkkä asetuksen noudattaminen ei siis riitä koulutuksessamme. Olemme eriarvoisessa asemassa yliopiston kansallisuuden vuoksi, mikä on käsityksemme mukaan EU-direktiivien vastaista.
Ensin Valvirasta vihjailtiin, että jokaisen valmistuneen olisi työskenneltävä vuosi Iso-Britanniassa valmistumisen jälkeen ennen kuin nimikettä voidaan hakea. Tämä vaatimus kumoutui. Sitten alettiin vedota koulutuksen puutteellisuuteen. Tämäkin näyttää nyt kumoutuneen. Nyt ongelmana on pelkkä erilaisuus, ei puutteellisuus.
Kun erilaisuuteen vetoaminen saadaan kumottua, mihin sitten vedotaan Valvirassa? Kauanko tämä saa jatkua, ennen kuin joku puuttuu tähän? Käsityksemme on, että koulutuksesta valmistuneet, psykoterapeutin nimikehakemuksen jättäneet tulevat nyt todennäköisesti saamaan kielteisen päätöksen Valviralta ilmeisen ontuvin perustein.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäälliköltä Päivi Sillanaukeelta odotetaan edelleen kannanottoa tilanteestamme. Toistaiseksi hän on siirtänyt vastuunsa alaisensa Kari Paason hoidettavaksi. Paaso on vedonnut toistuvasti Valviran itsenäiseen päätösvaltaan. Näin ministeriö pesee kätensä tilanteesta, vaikka sillä on valvontavelvollisuus.
VALTIO VALTIOSSA 