Alkaako Valviran toiminta ylittää uutiskynnyksen?

 

Turun Sanomat julkaisi 22.12.2019 tilanteestamme artikkelin, joka valaisi varsin hyvin Valviran poukkoilevaa työskentelyä. Suuri osa mielestämme olennaisista asioista jotka jäivät mainitsematta itse artikkelissa, löytyvät artikkelin kommenttikentässä.

Maksumuurin takana oleva artikkeli kertoo muun muassa kolmesta Helsingin Hallinto-oikeuden päätöksestä, jotka pitivät Valviran päätöksen ennallaan. Hallinto-oikeus pitää oikeutettuna, että Valvira vertaa koulutuksemme toteutusta Oulun yliopiston ratkaisukeskeisen psykoterapeuttikoulutuksen toteutukseen.

Kuitenkin, vaikka koulutuksemme tulkitaan ulkomaiseksi, kuten Valvira tulkitsee, koulutustamme on verrattava suomalaisten yliopistojen koulutusten tavoin lainsäädännössä oleviin vaatimuksiin. Tämä tuodaan selkeästi esille EU:n tuomioistuimen ennakkopäätöksissä (mm. VlassopolouBrouillard). Päätökset ovat kenen tahansa luettavissa. Onkin hämmentävää, että Helsingin hallinto-oikeus on tullut täysin toisenlaiseen johtopäätökseen.

Kuten Turun Sanomien artikkelissa todetaan, Helsingin Hallinto-oikeuden päätökset ovat nyt Korkeimmassa Hallinto-oikeudessa, eikä lainvoimaista päätöstä ole. Toisin kuin artikkeli antaa ymmärtää, Korkein Hallinto-oikeus ei kuitenkaan sano tilanteestamme viimeistä sanaa. Viimeisen sanan sanoo EU:n komissio. Kouluttajamme kanteli komissioon vuoden 2017 lopussa. Tietomme mukaan tilanteemme on edelleen komissiossa käsittelyssä. Pitkät odotusajat ja epätietoisuus kuormittavat, mutta toivomme ennen kaikkea, että Valviran toiminta tutkittaisiin huolella.

Sekä EU-direktiivi että perustuslaki kieltävät kaiken eriarvoisen kohtelun. Kuten olemme monesti aiemmin tuoneet esille, osa Valviran samanaikaisesti hyväksymistä suomalaisten yliopistojen psykoterapeuttikoulutuksista on joiltakin osioilta koulutustamme jopa huomattavasti suppeampia. Koulutukseltamme on vaadittu jälkeenpäin asioita, joita ei ole samanaikaisesti vaadittu Valviran hyväksymiltä psykoterapeuttikoulutuksilta.

Turun Sanomien artikkelissa haastatellut, koulutuksestamme valmistuneet toteavat Valviran toimivan lainvastaiseksi. On perusteltua todeta, että viranomainen todennäköisesti rikkoo perustuslakia sekä EU-direktiiviä, kun se kohtelee koulutustamme muihin psykoterapeuttikoulutuksiin verrattuna eri tavalla yliopiston kansallisuuden perusteella.

Koulutuksemme on siis toteutettu Suomessa, suomen kielellä. Kaikki vastuukouluttajat ovat Suomen vakiintuneen käytännön mukaan kouluttajan pätevyyden hankkineita VET-psykoterapeutteja tai kouluttajapsykoterapeutteja. Helsingin Psykoterapiainstituutti on kouluttanut ennen nykyisiä vaikeuksiaan noin 300 psykoterapeuttia, joille Valvira on myöntänyt psykoterapeutin ammattioikeudet. Ja kuten todettu: meitä suppeammin koulutetuille myönnetään samanaikaisesti psykoterapeutin ammattinimike.

Valvira ei halunnut kommentoida tilannetta Turun Sanomille. Valvira on ollut hyvinkin halukas kommentoimaan tilannettamme aikaisemmin. Valvira on aikaisemmin hämmentävällä tavalla hakenut tukea toiminnalleen median kautta, mikä on kyseenalaista. Viranomaisella ei ole oikeutta kommentoida keskeneräistä asiaa.

Kiitämme Turun Sanomia. Toivomme, että Valviran toiminnasta alettaisiin laajemminkin keskustella. Emme ole ainoita, joiden kohdalla tämän viranomaistahon toiminta on herättänyt kysymysmerkkejä. Esimerkiksi lääkäri Ville Pöntysen tilanne herättää myös kysymyksiä. Valviran toiminnasta ei voi vaieta loputtomiin.

Olemme laskeneet, että yli 1000 Kelan kuntoutuspsykoterapiaa jää joka vuosi toteutumatta, kun 300 psykoterapeuttia on vailla heille kuuluvia ammattioikeuksia.

Suositeltu

300 psykoterapeuttia ilman ammattioikeuksia. Tilanteemme pähkinänkuoressa

Suomessa on huutava pula psykoterapeuteista. Olemme suorittaneet lainsäädännön vaatimuksen täyttävän psykoterapeuttikoulutuksen. Valvira ei kuitenkaan myönnä psykoterapeutin ammattinimikettä.
– Euroopan Unionin Tuomioistuimen mukaan Valviran on verrattava koulutustamme ”kansallisen lainsäädännön vaatimuksiin” (kohta 40). Valvira ei suostu noudattamaan tätä kohtaa.
– Valvira ei osoita, mitä lainsäädännön kohtaa koulutuksemme ei täytä. Psykoterapeuttikoulutustamme säädellään terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksessa 1120/2010 (2a§).
Valvira puuttuu koulutuksemme menetelmiin, vaikka lainsäädäntö ei ota tähän kantaa ja Eu:n Tuomioistuin kieltää menetelmiin puuttumisen (kohdat 38 ja 39).
– Valvira ei hyväksy koulutuksemme koulutustyönohjauksen ja koulutuspsykoterapian menetelmiä, joita se on kuitenkin hyväksynyt aikaisemmin kouluttajallamme ja myös nyt, samanaikaisesti toisilla kouluttajilla. Satoja psykoterapeutteja on kouluttautunut samoilla menetelmillä, ja heitä toimii myös kouluttajina Valviran hyväksymissä psykoterapeuttikoulutuksissa.
– Valviralle on lueteltu kaikki yhdeksän koulutustyönohjauksen ja koulutuspsykoterapian menetelmät ja kysytty: missä menetelmässä on epäkohta? Valvira ei vastaa tähän kysymykseen, vaikka toteaa näkevänsä epäkohdat juuri näissä.
– Valvira hyväksyy samanaikaisesti koulutustamme suppeampia psykoterapeuttikoulutuksia.
– Valvira on vaihdellut vaatimuksiaan ja perustelujaan, miksi koulutuksemme ei ole kelvollinen.
– Yli 1000 Kelan kuntoutuspsykoterapiaa vuodessa jää toteutumatta, kun 300 psykoterapeuttia on vailla ammattioikeuksia. Saamme yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat jopa vuoden ajan etsineet itselleen psykoterapeuttia. Joudumme myymään ”ei oota”, koska myös Kela-oikeudet puuttuvat.
– Tilanne aiheuttaa meille ansionmenetyksiä satoja tuhansia euroja joka kuukausi. Yli sata korvausvaatimusta on toimitettu Valtiokonttoriin.

Tekstien luokitus eri aihepiirien mukaan

Olemme luokitelleet tekstejä, joita olennaisimmat asiat käyvät ilmi. Toivomme, että tämä luokitus helpottaa lukijaa hahmottamaan tilannettamme meidän näkökulmastamme. Päivitämme listaa tarvittaessa. Päivitetty osittain 21,2,2024

Blogimme näkökulma alkoi näkyä Suomen mediassa joulukuusta 2019 lähtien

17.3.2024 Helsingin Sanomat. VAHVA SUOSITUS. Lehden Ytimessä-osion artikkeli, jossa toimittaja on paneutunut umpisolmuksi kehkeytyneeseen tilanteeseemme.

23.1.2024 Yhden koulutuksestamme valmistuneen haastattelu. Erityisesti artikkelin yhteydessä olevassa nauhoitteessa Samuel kertoo Valviran toiminnan ristiriitaisuuksista. https://yle.fi/a/74-20070606

2.1.2020: Mielipidekirjoitus Turun Sanomissa: Valviran toiminta olisi syytä tutkia

22.12.2019: Turun Sanomien artikkeli (maksumuurin takana):  Kolmivuotinen kallis koulutus valumassa hukkaan. Valvira ei myönnä ammattinimikettä

30.8.2019: Finnradion haastattelu  (Youtube), Onko Valvira valtio valtiossa?
Koulutuksestamme valmistunut kertoo kysymyksiä herättävästä toiminnsta, kuten vaihtelevista perusteluista ja viranomaisen käytöksestä.

Valvira ei noudata EU:n Tuomioistuimen ratkaisua. Valvira kohtelee koulutustamme eriavtoisesti muihin psykoterapeuttikoulutuksiin nähden. 

Vastuuyliopistomme (UWE Bristol) ulkomaisuuden takia koulutuksemme käsittely poikkeaa muiden Suomessa toteutettujen psykoterapeuttikoulutusten käsittelystä.  Koulutukseltamme on vaadittu asioita, joita ei ole ollut kaikissa Valviran hyväksymissäkään  suomalaisten yliopistojen psykoterapeuttikoulutuksissa.

Lisäksi Valvira on tuonut uusia ja uusia vaatimuksia koulutuksiimme, myös jälkeenpäin niihin koulutuksiin, jotka ovat jo päättyneet. Viranomaisen toiminta ei voi olla tällä tavalla poukkoilevaa (hallintolaki).

Koulutuksemme täyttää Terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen 2a§ 1120/2010 vaatimukset. EU:n tuomioistuimen koulutuksestamme annetun ratkaisun mukaan Valviran on verrattava myös HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutusta ainoastaan lainsäädännössä oleviin vaatimuksiin (kohta 40).  Valvira ei suostu toimimaan näin. Myös aikaisempien ennakkoratkaisujen mukaan vertailu on tehtävä lainsäädäntöön, ei esimerkiksi toiseen koulutukseen.

16.1.2024: Valvira jatkaa EU:n Tuomioistuimen ratkaisun kiertämistä

20.9.2023: Valvira ei noudata EU:n Tuomioistuimen ratkaisua

1.3.2019: Valviran johtaja ei suostu keskustelemaan viranomaisen ristiriitaisista perusteluista

17.2.2019: Valvira ei noudata omia linjauksiaan ja kohtelee eriarvoisesti Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutusta

26.1.2019: Valvira myöntää, etteivät vaatimukset perustu lakiin. Silti nimikkeitä ei myönnetä

1.11.2018: Valvira vetoaa EU:n ennakkopäätöksiin, joiden valossa Valviran toiminta näyttäytyy kyseenalaisena

Oikeustieteelliset lausunnot

Oikeustieteelliset lausunnot: Useiden oikeusoppineiden lausuntoja. Valviran toiminta on alusta asti nähty ongelmallisena EU-direktiivin, perustuslain, lain ja asetusten valossa. Lausujina:
– Juha Lavapuro OTT, Helsingin ja Turun yliopistojen valtiosääntöoikeuden dosentti, oikeustieteen professori
– Pekka Vainio, LL.M. (Bryssel) KTL, OTK
– Vesa Annola Professori, OTT, KTT
– Antti Palmujoki, OTK, FT, asianajaja, sopimus- ja yhtiöoikeuden professori Aalto-yliopisto

Valviran toiminta vaikeuttaa psykoterapiaan pääsemistä

28.4.2019: Yli tuhat terapiaa tarvitsevaa jää vuosittain ilman Kelan kuntoutuspsykoterapiaa Valviran toimien vuoksi

Viranomaisen taannehtiva laintulkinta = lakia / asetusta on sovellettu jo ennen kuin se astunut voimaan ja ennen lakimuutosta alkaneissa koulutuksissa. Käytäntö on täysin länsimaisen oikeuskäytännön vastaista. Koulutusten osalta muuttuneen lain mukaisia kriteerejä on yleisen käytännön mukaan tullut voimaan aikaisintaan silloin, kun laki on voimassa koulutuksen ALKAESSA. Valvira kuitenkin vaatii 1.9.2018 asetusmuutoksen mukaisia kriteerejä koulutuksiltamme, jotka ovat kaikki alkaneet ennen 1.9.2018.

19.12.2018: Taannehtivaa lainsäädäntöä; kun viranomainen ottaa lainsäätäjän roolin

4.9.2018: Valvira evää nimikkeen asetuksen mukaisesti koulutetuilta psykoterapeuteilta

Viranomaisen vaihtelevat perustelut psykoterapeutin nimikkeen eväämiselle

Vuosien varrella Valvira on tuonut eri sähköposteissa vaihtelevia, toisiinsa ristiriitaisia perusteluja, miksi psykoterapeuttikoulutuksemme ei ole kelpoinen. Yksikään perustelu ei perustu terveydenhuollon ammattihenkilöasetukseen 2a§ 1120/2010, joka asettaa kriteerit psykoterapeuttikoulutuksellemme.

Valvira ei voi vaatia koulutukseltamme muuta kuin mitä lainsäädäntö (= 2a§ 1120/2010 asetus) vaatii.

Hallintolain (6§) mukaan viranomaisen toiminnan ”on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia”. Oikeuskäytännössä puhutaan luottamuksensuojasta. Viranomaisen toiminnan ja vaatimusten on oltava johdonmukaisia, ennakoitavissa. Tämä ei ole toteutunut. Valviran poukkoileva toiminta on vaarantanut vakavasti yli 300 psykoterapeutiksi opiskelleen oikeusturvan vuosien ajan.

12/2018: Ympäri mennään yhteen tullaan. Valviran perustelut kiertävät kehää

20.10.2018: Valviran poukkoilevan käyttäytymisen näkyminen mediassa

1.10.2018: Viranomaisen vaihtelevat perustelut

Valvira on käyttänyt mediaa omien päämääriensä edistämiseksi

Onko Valviran viranomainen unohtanut oman roolinsa ja perustehtävänsä? Valviran viranomainen on nimittäin hämmentävällä tavalla käyttänyt mediaa omien päämääriensä edistämiseksi. Muun muassa varatuomari, ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen on tuonut omia näkemyksiään toimittajille, vaikka nimikkeistä ei ollut yhtäkään lainvoimaista päätöstä. Mihin viranomainen on pyrkinyt toimiessaan näin?

7.11.2018: Avoin kirje Suomen Kuvalehdelle. Valvira hakee edelleen hyväksyntää toiminnalleen median kautta

20.10.2018: Valviran poukkoilevan käyttäytymisen näkyminen mediassa

7.12.2018: Valviran toimintatapoja olisi syytä tutkia Viranomaisen suhtautumisesta heihin kohdistuvaan kritiikkiin laajemminkin. Onko tällainen hyväksyttävää?

Viranomaisen epäasiallinen käyttäytyminen

Valviran johtaja Jussi Holmalahti on kajonnut sananvapauden perusoikeuteen syyttäessään virheinformaation tahallisesta levittämisestä blogissa ja Facebookissa. Kysymyksistä huolimatta Holmalahti ei ole täsmentänyt, mikä informaatio tässä blogissa ja Facebook-sivuilla (Valtio valtiossa) on virheellistä.

Sananvapaus kuuluu perustuslaissa määriteltyyn kansalaisen perusoikeuteen. Kansalaisella on oikeus kritisoida ja ihmetellä julkisesti vallassaolevan, kuten poliitikon ja viranomaisen työtä. Henkilöön menevä, esimerkiksi nimittely ei enää kuulu sananvapauden piiriin.

Holmalahden alainen Maarit Mikkonen on sähköpostissa nimitellyt Helsinkin Psykoterapiainstituutin ja UWE Bristolin psykoterapeuttikoulutuksessa opiskelevaa ”hankalaksi”, kun opiskelija esitti viranomaiselle kysymyksiä.

9 / 2018: Kun kansalainen esittää kysymyksiä viranomaisen toiminnasta, hän on viranomaisen silmissä ”hankala”

 

Vuoden 2011 tapahtumat; Valviran toimet ovat aikaisemminkin herättäneet kysymyksiä

Valviran toiminnasta on vaiettu laajemminkin. Helsingin Psykoterapiainstituutilla oli myös vuonna 2011 hankaluuksia viranomaisen kanssa. Silloinkin vaiettiin Valviran mielivaltaisesta toiminnasta, joka aiheutti hankaluudet.

Vuoden 2011 episodi Helsingin Psykoterapiainstuutin ja Valviran välillä. Mitä jäi kertomatta?

Opiskelijoiden ja valmistuneiden kokema pelko viranomaista kohtaan

24.3.2019: Valviran kritisoiminen herättää pelkoa

Moni opiskelija ja valmistunut pelkää oman työtilanteensa ja psykoterapeutin nimikkeen saamisen puolesta, jos tuo kritiikkiä Valviran toiminnasta omalla nimellään. Pelko estää luonnollisesti julkisen kommentoinnin sosiaalisessa mediassa, mutta myös nimen laittamisen esimerkiksi kanteluun.

Pelko on ollut monesti läsnä myös näiden blogitekstien kirjoittamisen yhteydessä.

Valvira vetoaa EU:n ennakkopäätöksiin, joiden valossa Valviran oma toiminta näyttäytyy kyseenalaisena

Valviran ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen on taas hiljattain lähestynyt useita Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapiakoulutuksessa olevia sekä sieltä valmistuneita. Hän toteaa edelleen, että Helsingin psykoterapiainstituutin (HPI) sekä vastuuyliopistomme University of the West of England  (UWE) järjestämä psykoterapeuttikoulutus ei johda psykoterapeutin nimikkeeseen.

Koulutuksemme on toteutettu Suomessa ja suomen kielellä. Se on laadittu terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen 1120/2010 mukaisesti. Valviran laintulkinnan mukaan koulutuksemme on ulkomainen, koska englantilainen yliopisto antaa koulutuksestamme tutkintotodistuksen. Maarit Mikkonen toteaa, että ulkomaisena pidettyä koulutustamme verrataan ”kansallisesti vaadittavaan kelpoisuuteen”. Valvira on verrannut HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutusta suomalaisen yliopiston toteuttamaan psykoterapeuttikoulutukseen. Viranomainen on todennut koulutuksemme olevan liian erilainen suomalaisen yliopiston toteuttamaan psykoterapeuttikoulutukseen verrattuna.

Nähdäksemme psykoterapeuttikoulutuksemme tulisi verrata suomalaisen yliopiston sijaan 1120/2010 ammattihenkilöasetukseen – kuten suomalaisten psykoterapeuttikoulutuksen kanssa toimitaan. Maarit Mikkonen oikeuttaa suomalaisen yliopiston koulutuksen kanssa tehtävän vertailun vedoten kahteen EU-tuomioistuimen ratkaisuun: Vlassopolou C-340/89 ja Brouillard C-298/14. Mikkonen toteaa, että Brouillard, joka on ratkaistu vuonna 2015, vahvistaa entisestään Vlassopoloun ratkaisua.

Kun ratkaisuihin perehtyy, näyttää todellakin siltä, että Brouillardin ratkaisu vahvistaa Vlassopoloun ratkaisua. Valviran vetoaminen yllä mainittuihin ratkaisuihin näyttäytyy kuitenkin ontuvana. Päätöksissä on seuraavat sanamuodot:

”…on selvitettävä, missä määrin asianomaisen kotimaassaan hankkiman tutkintotodistuksen osoittamat tiedot ja taidot vastaavat vastaanottajavaltiona olevan jäsenvaltion lainsäädännössä vaadittuja tietoja ja taitoja.” (Vlassopolou, kohta 22 ja päätöksen päätösosa)

”… ja suorittaa vertailun tutkinnoilla osoitetun ammattipätevyyden ja kyseisessä lainsäädännössä edellytetyn ammattipätevyyden välillä.” (Brouillard, kohdat 67 ja 68)

Molemmissa päätöksissä vaaditaan ammattipätevyyden selvittämistä lainsäädännössä vaadittuihin tietoihin ja taitoihin. Nämä eivät tue Valviran linjausta, jonka mukaan ulkomaiseksi määriteltyä psykoterapeuttikoulutustamme verrataan suomalaisen yliopiston toteuttamaan psykoterapeuttikoulutukseen. Maarit Mikkosen käyttämää sanamuotoa ”kansallisesti vaadittava kelpoisuus” ei löydy kummastakaan ratkaisusta.

Maarit Mikkonen on lisäksi vedonnut lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä (8 §) sekä  lakiin ammattipätevyyden tunnustamisesta (6 §). Näistä kumpikaan ei säätele millään tavalla psykoterapeuttikoulutusta, eikä niissä vaadita esimerkiksi koulutuksemme vertaamista suomalaisen yliopiston psykoterapeuttikoulutukseen. Lisäksi: EU:n direktiivit sekä EU-tuomioistuimen oikeuspäätökset ovat ensisijaisia. Niitä virkamiehen tulee ensisijaisesti noudattaa kaikessa toiminnassaan.

Valvira on vastoin Vlassopoloun ja Brouillardin ratkaisuja ohittanut kokonaan lainsäädännön, joka sääntelee psykoterapeuttikoulutusta Suomessa. Psykoterapeuttikoulutustamme säännellään ainoastaan terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksella 1120/2010. Valviran tulisi siis verrata koulutustamme tähän asetukseen. Tämä asetus näyttää unohtuneen täysin Maarit Mikkosen viesteissä.

Lisäksi Mikkonen ohittaa 1120/2010 terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen vetoamalla 1.9.2018 voimaan astuneeseen asetuksen muutokseen (533/2018), jossa asetusta on täsmennetty niin, että ainoastaan yliopistolain mukaiset yliopistot (=suomalaiset yliopistot) kelpaavat psykoterapeuttikoulutuksessa Suomessa. Valviran on käsiteltävä HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutuksessa olevien nimikehakemukset 1120/2010 terveydenhuollon asetuksen mukaisesti, koska koulutuksemme ovat alkaneet tämän asetuksen voimassaolon aikana. Tätä olemme käsitelleet aikaisemmassa tekstissämme.

Valvira ja ministeriö paljastavat itse rikkoneensa lakia

Vuonna 2010 säädettiin terveydenhuollon ammattihenkilöasetus (1120/2010), joka velvoitti yliopiston vastuukouluttajaksi psykoterapeuttikoulutuksessa. Helsingin psykoterapiainstituutti alkoi järjestää koulutuksensa englantilaisen yliopiston kanssa. Valvira totesi tuolloin Helsingin psykoterapiainstituutille, ettei asetus tee eroa suomalaisen ja ulkomaisen yliopiston välillä. Valvira muutti kuitenkin asetuksen tulkintaansa myöhemmin, ja alkoi väittää asetuksen kattavan vain suomalaiset yliopistot. Asetuksen sanamuodossa oli vain sana ”yliopisto”, joten Valvira lisäsi asetukseen sanoja, joita siinä ei ollut.

Valviran laintulkinnan ongelmallisuuteen herättiin viranomaisenkin puolella. Alettiin valmistella asetuksen muutosta Valviran toimintatapojen mukaiseksi. 1.9.2018 lähtien asetus muuttui niin, että psykoterapeuttikoulutuksessa kelpaavat ainoastaan yliopistolain mukaiset yliopistot – käytännössä suomalaiset yliopistot.

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen mukaan asetuksen muutos ei muuta Valviran toimintaa, vaan asetusta on vain ”selkeytetty”. Tällä sananvalinnalla peitellään olennainen asia, joka on kuitenkin näkyvillä: Valvira on rikkonut lakia ennen vuoden 2018 asetusta, koska tiedotteessakin todetaan Valviran jo tulkinneen vuoden 2010 asetusta 1.9.2018 voimaanastuneen asetuksen mukaisesti.

Tiedotteessa on lisäksi todettu, että uusi asetus vastaa ”pitkäaikaista vakiintunutta käytäntöä”. Viranomainen kuitenkin unohtaa, että vakiintunut käytäntö ei voi koskaan ohittaa lain tai asetuksen kirjainta, vaan virkamiehen on perustuslain mukaan noudatettava lakia tarkasti. Valvira siis rikkoi lakia ennen uutta asetusta, koska käytäntö ei ollut 2010 asetuksen mukainen.

Vertailun vuoksi mainittakoon ajankohtainen, surullinen esimerkki: lastensuojelulaitoksen Pohjolakodin vuosien aikana vakiintuneet toimintatavat, joihin on nyt puututtu, koska toimintatavat ovat olleet lainvastaisia.

Valvira toteaa käsittelevänsä 1.9.2018 lähtien saapuneet nimikehakemukset 1.9.2018 voimaan astuneen terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi vuonna 2016 alkaneen koulutuksen olisi viranomaisen logiikalla pitänyt olla vuoden 2018 asetuksen mukainen, vaikka suurin osa koulutuksesta olisi tehty vuoden 2010 asetuksen voimassaolon aikana – ja asetuksen muutoksesta ei ole ollut mitään tietoa koulutuksen alkaessa.

Koulutuksia koskevien lakimuutosten yhteydessä vain uuden lain tai asetuksen voimaantulon jälkeen alkaneiden koulutusten on noudatettava tätä uutta lakia tai asetusta. Tämä vakiintunut käytäntö näyttää unohtuneen jopa vakiintuneisiin käytäntöihin vetoavalta viranomaiselta. Valviran ryhmäpäälliköltä Maarit Mikkoselta kysyttiin, millä perusteella Valvira käsittelee 1.9.2018 alkaen saapuneet nimikehakemukset 2018 asetuksen mukaisesti.  Mikkonen ei vastannut kysymykseen.  Vastaamisen sijaan hän totesi kysyjän haluavan olla ”hankala”.

Valvira toimii Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudessa. Ministeriö ei edelleenkään puutu Valviran toimintaan, vaan vetoaa Valviran ”itsenäiseen päätösvaltaan” useiden opiskelijoiden saamissa viesteissä. Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee ei vastaa yhteenkään hänelle toimitettuun viestiin.

Ensimmäiset vuoden 2010 terveydenhuollon asetuksen mukaisesta psykoterapeuttikoulutuksesta valmistuneet ovat odottaneet Valviralta lainmukaista toimintaa kesästä 2016.