Valvira pyytää lausuntoa asiakirjoista, joita se ei suostu toimittamaan

Kun ammattioikeutta haetaan, ja Valvira harkitsee kielteisen päätöksen antamista, ennen kielteistä päätöstä Valvira lähettää kuulemiskirjeen, jossa kerrotaan tulevasta kielteisestä päätöksestä. Kirjeessä annetaan asianomaiselle mahdollisuus esittää oma näkemyksensä asiasta.

Useissa kuulemiskirjeissä, jotka on allekirjoittanut lakimies Joonas Raitis, esitetään väitteitä psykoterapeuttikoulutuksemme kelvottomuudesta. Jotta hakijat pystyisivät ottamaan kantaa kuulemiskirjeissä esitettyihin väitteisiin, useampi hakija on toistuvilla pyynnöillä pyytänyt Joonas Raitista toimittamaan ne asiakirjat, joiden perusteella Valvira väittää, että koulutuksemme ei ole säädösten mukaan toteutettu. Näitä asiakirjoja Valvira ei useasta pyynnöstä huolimatta ole toimittanut.

Tilanteesta tietoisia olevat johtaja Jussi Holmalahti ja ylijohtaja Markus Henriksson eivät ole oikaisseet Joonas Raitiksen menettelyä.

Psykoterapeutin nimikkeen hakijoille on siis annettu mahdoton tehtävä. Heidän olisi laadittava lausunto asiakirjoista, joita Valvira ei suostu toimittamaan. Hakijat eivät siis voi käyttää oikeuttaan tulla kuulluiksi.

Huomioidaanko Valviran nykyisten johtajien toiminta, kun Valviran uusi ylijohtaja nimitetään?

Valviran nykyisen ylijohtajan Markus Henrikssonin viisivuotinen kausi päättyy vuodenvaihteessa, ja virka on laitettu hakuun. Nyt tiedossa on, että virkaan on kahdeksan hakijaa. Joukossa on itse Henriksson sekä hänen alaisensa, terveys ja teknologia –osaston johtaja Jussi Holmalahti.

Valviran toiminta on herättänyt kysymyksiä sekä meidän tilanteessamme että esimerkiksi kilpirauhaspotilaiden tilanteissa. Meidän tilanteemme kysymysmerkkejä herättävästä toiminnasta olemme kirjoittaneet lukuisia tekstejä blogiimme. Valvira on vaihdellut perustelujaan, miksi psykoterapeuttikoulutuksemme ei kelpaakaan. Valvira ei ole kyennyt osoittamaan, mitä lainsäädännön vaatimusta koulutuksemme ei täyttäisi. Koulutuksemme ylittää Terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen 1120/2010 vaatimukset. Kaikki Valviran nyt hylkäämät psykoterapeuttikoulutuksemme alkoivat tämän asetuksen voimassaolon aikana.

Valvira on aikaisemmin – ja edelleen toisilla kouluttajilla – hyväksynyt menetelmät, joita Helsingin Psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutuksessa ei enää hyväksytäkään. Tietoomme on tullut Valviran hyväksymiä suppeampia koulutuksia. Kun Jussi Holmalahden kanssa yritettiin nostaa esille muun muassa tätä ristiriitaa, hän kieltäytyi keskustelemasta asiasta. Tämän lisäksi Holmalahti syytti blogiamme ja Facebookin Valtio valtiossa –sivustoa ”virheinformaation tahallisesta levittämisestä”. Holmalahti ei ole vastannut kysymykseen: mikä informaatiosta on virheellistä?

Holmalahden syytös on vakava. Se voidaan nähdä myös yrityksenä vaientaa blogikirjoittamista. Toisin sanoen: toiminta voidaan nähdä sananvapauden perusoikeuteen kajoamisena. Sananvapaus on määritelty perustuslaissa. Se on jokaisen kansalaisen perusoikeus. Kansalaisella on oikeus kritisoida valtaapitävän, kuten viranomaisen tai poliitikon toimintaa. Luonnollisesti esitetyn kritiikin tulee liittyä viranomaisen tapaan tehdä työtä. Henkilökohtaisuuksiin menevä nimittely ei kuulu sananvapauteen, eikä siihen ole syyllistytty blogissamme.

Henkilökohtaisuuksiin menevää nimittelyä on tullut viranomaisen puolelta. Jussi Holmalahden alainen, varatuomari ja ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen on nimitellyt sähköpostissa kysymyksiä esittänyttä kansalaista ”hankalaksi”. Sähköpostinvaihdon voimme toimittaa halukkaille. Siitä näkee, että Mikkosta ei yritetty esimerkiksi provosoida, vaan häneltä kysyttiin Valviran toiminnan perusteista. Sähköpostista – kuten muistakin ristiriitaisuuksia – on toimitettu tieto ylijohtaja Markus Henrikssonille. Hän ei ole vastannut yhteydenottoihin.

Vastuuyliopistomme edustajat ovat useamman kerran ottaneet yhteyttä Markus Henrikssoniin. He ovat olleet halukkaita keskustelemaan koulutuksestamme, jotta vallitseva pattitilanne psykoterapeutin nimikkeen kanssa saataisiin ratkaistua. Saamamme tiedon mukaan Henriksson ei ole vastannut näihin yhteydenottoihin.

On ilmeistä, että omaan työhönsä jatkokautta hakeva Markus Henriksson ei ole noudattanut valvontavelvollisuuttaan liittyen viranomaisen lainmukaiseen toimintaan. On myös ilmeistä, että ylijohtajaksi myös hakeutuvan Jussi Holmalahden toiminta ei myöskään täytä näitä kriteerejä. Jos Henriksson tai Holmalahti valitaan Valviran ylijohtajaksi ensi vuoden alusta, on mielestämme syytä olla laajemminkin huolissaan, tuleeko Valviran toiminta jatkossakaan olemaan lainmukaista, ja tuleeko toiminta noudattamaan muutoinkaan hyvää hallintotapaa.

Yli tuhat terapiaa tarvitsevaa jää vuosittain ilman KELAn kuntoutuspsykoterapiaa Valviran toimien vuoksi.

Valvira evää sadoilta asetuksen mukaisen psykoterapeuttikoulutuksen suorittaneelta psykoterapeutin nimikkeen vedoten muun muassa potilasturvallisuuteen. Tähän vetoaminen on ristiriitaista jo pelkästään siksi, että psykoterapeutteina toimii tälläkin hetkellä jopa huomattavasti suppeamman psykoterapeuttikoulutuksen saaneita ammattihenkilöitä. Valviran johtajalta Jussi Holmalahdelta kysyttiin, onko näiden henkilöiden todettu olevan vaaraksi potilasturvallisuudelle. Holmalahti myönsi, ettei tätä ole osoitettu. Holmalahti oli kuitenkin haluton keskustelemaan tarkemmin tästä ristiriidasta.

Valvira on myös vaihdellut perustelujaan, miksi koulutustamme ei hyväksytä. Viranomainen on tarttunut koulutuksemme sellaisiin menetelmiin, joita on ollut muillakin kouluttajilla ja jotka Valvira on ennen itse hyväksynyt ennen 1120/2010 terveydenhuollon ammattihenkilöasetusta. Asetus ei ota kantaa menetelmiin, joten Valviran vaatimuksilla ei ole lakiperusteita.

Viranomainen on myös tuonut näkemyksiään koulutuksestamme toimittajalle ilman yhtäkään lainvoimaista päätöstä. Näin viranomainen ei voi toimia. On syntynyt vaikutelma, että ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen sekä johtaja Jussi Holmalahti ovat etupainotteisesti pyrkineet vaikuttamaan kannanotoillaan yleiseen mielipiteeseen siitä huolimatta, että tilanteemme käsittely on kesken useissa oikeusasteissa. Helsingin psykoterapiainstituutti on myös kannellut Valviran toiminnasta EU:n komissioon.

Useampi Helsingin Psykoterapiainstituutista valmistunut on saanut yhteydenottoja terapiaan hakeutuvilta, joissa on tiedusteltu KELAn kuntoutuspsykoterapian mahdollisuutta. Sitä mahdollisuuttahan meillä ei ole, koska psykoterapeutin nimike puuttuu, ja KELA myöntää oikeuden nimikkeen perusteella. KELAn kuntoutuspsykoterapiaa myönnetään, kun työkyky on vaarassa. Toisin sanoen: ilman psykoterapiaa on vaarana joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.

Koska meitä Helsingin Psykoterapiainstituutissa opiskelevia ja sieltä valmistuneita on satoja, Valviran aiheuttama tilanne vaikuttaa jo kansallisestikin psykoterapian saatavuuteen. Suomessa on pula psykoterapeuteista. Psykoterapian on todettu olevan tehokas hoitomuoto esimerkiksi masennukseen, joka on yksi yleisimmistä työkyvyttömyyseläkkeen aiheuttajista. Monelle eläkepaperit saaneelle masentuneelle ei ole edes ehdotettu psykoterapiaa, tai sitten psykoterapia ei ole toteutunut psykoterapeuttipulan vuoksi. Tilanteella on siis suuria, kansantaloudellisia seurauksia. Mielenterveysperusteisia eläkkeitä kirjoitetaan enemmän nuorille henkilöille, mikä nostaa hintalappua entisestään. Terapiakyselyitä on tullut meille myös nuorilta, jotka ovat saattaneet etsiä kuukausia, jopa vuoden ajan psykoterapeuttia itselleen.

Paljonko kuntoutuspsykoterapioita jää toteutumatta Valviran meihin kohdistuneiden toimien vuoksi? Meitä on yhteensä noin 300. Psykoterapeuttien asiakasmäärät vaihtelevat, mutta otamme keskiarvoksi noin 20-25 terapiatuntia viikossa – oletuksella, että jokainen asiakas käy terapiassa kerran viikossa (ratkaisukeskeisyydessä useampi viikkotunti on epätavallisempaa). KELAn kuntoutuspsykoterapia kestää useimmiten kolme vuotta (maksimi, mikä korvataan).

Lisäksi on huomioitava, että osa psykoterapeuteista ei tee asiakastyötä kokopäiväisesti ja kaikki eivät tee KELAn kuntoutuspsykoterapiaa. Pudotetaan 300:n HPI:n ilman nimikettä valmistuneiden luku 200:aan. Näillä tekijöillä saataneen lukumäärä, joka ei ole ainakaan liioiteltu.

20 asiakasta x 200 terapeuttia = 4000 asiakasta kolmen vuoden aikana. 4000 / 3 = 1333 vuodessa.

Voidaan siis pitää todennäköisenä, että yli 1000 henkilöä jää vuosittain ilman KELAn kuntoutuspsykoterapiaa Valviran Helsingin Psykoterapiainstituutista valmistuneisiin kohdistuvien toimien vuoksi. On aiheellista kysyä, mitä tahoa tällainen tilanne palvelee, kun mietitään potilasturvallisuutta, työurien pituuksia sekä kansantaloutta. Valviran toimintaan olisi pikaisesti puututtava.

Ratkaisukeskeinen psykoterapia pärjäsi erinomaisesti laajassa suomalaisessa psykoterapiatutkimuksessa 2000-luvulla. Tuolloin ratkaisukeskeinen psykoterapeuttikoulutus oli suppeampi kuin yksikään psykoterapeuttikoulutus on tänä päivänä Suomessa. Nykyinen Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapiakoulutus on vähintään yhtä laaja kuin muut Suomessa nykyisin toteutetut, Valviran hyväksymät koulutukset. Voidaan siis todeta, että Helsingin Psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutuksesta valmistuu erittäin päteviä psykoterapeutteja.

Taannehtivaa lainsäädäntöä; kun viranomainen ottaa lainsäätäjän roolin

Vuodesta 2012 terveydenhuollon ammattihenkilöasetus 1120/2010 alkoi vaatia yliopistoa vastuukouluttajaksi psykoterapeuttikoulutuksessa. Eri kouluttajat etsivät yhteistyökumppania yliopistoista. Helsingin psykoterapiainstituutti aloitti yhteistyön englantilaisen yliopiston kanssa (University of the West of England, Bristol). Valvira totesi vuonna 2012 silloisen ministerin Paula Risikon välittämän viestin kautta, ettei asetus tee eroa suomalaisen ja ulkomaisen yliopiston kanssa. Koulutuksemme ylittää osin terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen 1120/2010 vaatimukset.

Myöhemmin Valvira ilmoittikin, että asetuksella tarkoitetaan vain suomalaisia yliopistoja, vaikka asetuksessa lukee vain ”yliopisto”. Valvira lisäsi siis sanan ”suomalainen” laintulkintaansa. Tämä on herättänyt huolta oikeusoppineissa, mikä näkyy heidän lausunnoissaan. Ilmeisesti Valvirassa ja ministeriössä herättiin myös tähän laintulkinnan ongelmallisuuteen. Alettiin valmistella asetukseen muutosta (533/2018), joka astui voimaan 1.9.2018. Nyt asetuksessa lukee ”yliopistolain mukainen yliopisto” – tarkoittaen suomalaisia yliopistoja.

Terveydenhuollon ammattihenkilöasetus 1120/2010 vaatii nimikettä hakiessa kahden vuoden soveltuvaa työkokemusta. Tämä antaa siis mahdollisuuden kerätä osan työkokemuksesta myös psykoterapeuttikoulutuksen aikana. Vastuuyliopistomme ei anna todistusta ennen kuin koulutuksen suorittaneella on soveltuva työkokemus. Näin ollen kaikilla tutkintotodistuksemme perusteella nimikettä hakevilla on vaadittu työkokemus. Suurimmalla osalla Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutuksen suorittaneilla oli vaadittu työkokemus jo ennen koulutusta.

Asetuksesta 1120/2010 poiketen Valvira on ilmoittanut vaativansa työkokemuksen jo ennen koulutusta. Myös tässä on vedottu asetuksen alkuperäiseen tarkoitukseen. Lisäksi on vedottu 533/2018 asetukseen, joka vaatii nyt soveltuvan työkokemuksen ennen psykoterapeuttikoulutusta. Nähdäksemme tässäkin asiassa on noudatettava tarkoin koulutuksen alussa voimassa ollutta asetusta. Myös oikeusasiamies on todennut tilanteen olevan ongelmallinen niiden opiskelijoiden kohdalla, joilla ei ole ollut vaadittavaa työkokemusta ennen opintoja. Oikeusasiamies suositteli asetuksen täsmentämistä jatkossa, mikä on nyt tehty.

Muutettua asetusta ei voi soveltaa takautuvasti, minkä Valvira nyt tekee. Suomalaisessa oikeuskäytännössä on toteutettu taannehtivaa lainsäädäntöä vain kerran, 1945 – 1946 sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä, joten tällainen lain soveltaminen ei ole Suomen oikeuskäytännön mukaista. On hämmentävää, että ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen on tuonut taannehtivaa lain soveltamista esille jopa Suomen Kuvalehdessä ilman, että toimittaja on reagoinut tähän mitenkään.

Sosiaali- ja terveysministeriöllä on valvontavelvollisuus Valviran toimintaa kohtaan. Se ei kuitenkaan puutu Valviran taannehtivaan lain soveltamiseen. Päinvastoin. Valviran toimintaa tuetaan ministeriön taholta. Ministeriö on omassa tiedotteessaankin todennut, ettei 1.9.2018 asetusmuutos muuta käytäntöjä, koska asetusta vain täsmennetään. Myös ministeriö vetoaa asetuksen alkuperäiseen tarkoitukseen:

”Asetusmuutoksella säännöksen sanamuoto saatetaan vastaamaan säännöksen alkuperäistä tarkoitusta ja pitkäaikaista ja vakiintunutta käytäntöä”

Valviran viranomainen on siis ensin toiminut haluamallaan tavalla ministeriön siunauksella ja asetuksesta piittaamatta. Tämän jälkeen asetusta on muutettu viranomaisen haluaman toiminnan mukaisesti. Tämä on vaarantanut vakavasti 300 psykoterapiakoulutuksen suorittaneen ja koulutuksessa opiskelevan oikeusturvan.

Tällaisesta viranomaisen toiminnasta jokaisen suomalaisen olisi syytä olla huolissaan. Entä, jos esimerkiksi TE-toimistossa tai lastensuojelussa alettaisiin toimia samoin? Silloin tehtäisiin ensin kansalaisen elämää raskaasti hankaloittava lainvastainen päätös vedoten lain ”todelliseen tarkoitukseen” lain kirjaimen sijaan. Sitten säädettäisiin päätöstä tukeva laki viranomaisen tahdon mukaisesti. Vai tapahtuuko jo tällaista muuallakin?

Toivomme, että joku taho kertoisi Valviran sekä sosiaali- ja terveysministeriön lainoppineille heidän unohtamansa perusasian: ensin säädetään laki tai asetus, ja sitten toimitaan tämän lain tai asetuksen mukaisesti. Ei toisinpäin, kuten nyt on tehty. Viranomainen ei ole lainsäätäjä, vaan sen tehtävänä on toimeenpanna säädettyjä lakeja.

 

Muokattu 19.12.2018: lisätty sitaatti ministeriön tiedotteesta.