Toisen psykoterapeuttikoulutuksen suorittaneet: HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutus on pätevä

Koska Valvira alkoi hankalaksi psykoterapeutin nimikkeemme kanssa, useampi meistä HPI-UWEn koulutuksen suorittaneista on käynyt toisen, Valviran hyväksymän psykoterapeuttikoulutuksen tai on opintojensa kanssa loppusuoralla. Jo pidemmän aikaa on ollut tiedossa, että useampi toisen psykoterapeuttikoulutuksen käynyt on pitänyt epäreiluna sitä, että Valvira ei ole suostunut hyväksymään HPI-UWEn koulutusta.

Koulutuksemme jälkeen Valviran hyväksymän psykoterapeuttikoulutuksen käynyt, Psykoterapeutti Petteri Salonen on edellisessä tekstissämme ihmetellyt etenkin sitä, että koulutuksemme työnohjauksen menetelmiä ei ole suostuttu hyväksymään. Salonen on toiminut jo vuodesta 2010 työnohjaajana, ja hänellä on Suomen Työnohjaajat Ry:n hyväksymä työnohjaajan pätevyys. Salonen kysyy: onko terapiakoulutuksen työnohjauksen tarkoitusta edes ymmärretty, kun HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutuksen koulutustyönohjausta kritisoidaan?

Salonen tuo myös esille koulutuksemme pedagogiikan toimivuuden ja sen, miten sillä varmistettiin oppiminen, psykoterapeutiksi kasvaminen.

Psykologi ja psykoterapeutti Hippu Pintilä on julkisessa LinkedIn-päivityksessään kyseenalaistanut niin ikään Valviran toimintaa HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutuksemme kanssa. Pintilä on myös käynyt koulutuksemme lisäksi toisen, Valviran hyväksymän koulutuksen. Salosen lisäksi myös Pintilä ottaa kantaa pedagogiikkaan. Hän toteaa, että pedagogiikka koulutuksessamme oli jopa huomattavasti paremmin toteutettu kuin Valviran hyväksymässä psykoterapeuttikouluksessa.

Psykiatrinen sairaanhoitaja Anne-Mari Talus puolestaan tuo esille, miten hän kokee epäoikeudenmukaisena, ettei HPI-UWEn koulutusta ole hyväksytty. Talus on loppusuoralla Valviran hyväksymässä psykoterapeuttikoulutuksessa. Hän toteaa, ettei näe selvää eroa HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutuksen ja nyt käytävän koulutuksensa välillä.

Talus toteaa epäoikeudenmukaisuuden kokemuksen vain kasvaneen Valviran hyväksymän psykoterapeuttikoulutuksen edetessä, kun HPI-UWEn toteutuksia ei ole hyväksytty.  Hän kokee turhauttavana sen, että joutuu uudestaan opiskelemaan jo kerran opittuja asioita vain saadakseen psykoterapeutin nimikkeen Terhikkiin.

Lisäksi uudelleenkouluttautuneiden parissa on todettu, että Valviran vaatimuksilla, joita on esitetty HPI-UWEn psykoterapeuttikoulusta kohtaan, ei ole tieteellistä perustaa. Ja on todettu myös, että vaatimukset eivät myöskään ole laillisesti päteviä (kuten blogissa on todettu useita kertoja).

Valvira pahentaa toiminnallaan jo entuudestaan pahaa psykoterapeuttipulaa. On järjetöntä, että yhden lainsäädännön mukaisen psykoterapeuttikoulutuksen käyneet psykoterapeutit joutuvat opiskelemaan toisen psykoterapeuttikoulutuksen ja opiskelemaan samoja asioita uudestaan. He vievät koulutuspaikan sellaisilta, joilla ei ole ensimmäistäkään psykoterapeuttikoulutusta suoritettuna – ja siksi, että Valvira ei suostu noudattamaan EU:n Tuomioistuimen ratkaisua.

Mistä on oikein kyse, kun Valvira ei suostu taipumaan EUT:n ratkaisuun? Sen mekin haluaisimme tietää. Valviralle on mm. lueteltu koulutuksessamme olevat yhdeksän koulutustyönohjauksen ja -psykoterapian menetelmät ja kysytty: missä menetelmässä ja missä kohdassa menetelmää on epäkohta? Valvira ei vastaa tähän kysymykseen, vaikka väittää epäkohtien olevan nimenomaan koulutuspsykoterapiassa ja -työnohjauksessa.

Valviran toiminnan ongelmia ei voi enää sivuuttaa

Kansanedustaja Pekka Aittakumpu on laatinut 17.10.2019 päivätyn kirjallisen kysymyksen psykoterapeutin ammattinimikkeen eväämisestä tilanteessamme. Kiitämme Aittakumpua kirjallisesta kysymyksestä. Kuten kirjallisessa kysymyksessä todetaan, olisi kansantaloudellisesti ja psykoterapiaan pääsyn kannalta järkevää, että nimikkeet myönnettäisiin meille sadoille psykoterapeuteille.

Psykoterapeuttikoulutuksemme on täyttänyt lainsäädännön kriteerit (terveydenhuollon ammattihenkilöasetus 1120/2010 2a§). Lisäksi tiedossamme on suppeampia, tuon asetuksen aikana alkaneita, suomalaisten yliopistojen järjestämiä psykoterapeuttikoulutuksia, jotka Valvira on hyväksynyt. Näiden valossa tilanne, jossa psykoterapeutin nimike evätään koulutuksemme perusteella edes ilman mahdollisuutta lisäkoulutukseen, vaikuttaa varsin ontuvalta.

Toisin sanoen: Valvira pitää koulutustamme ilmeisen puutteellisena, mutta hyväksyy samaan aikaan koulutustamme suppeampia psykoterapeuttikoulutuksia. Toisaalta, tässäkin asiassa viranomaisen perustelut ovat vaihdelleet.

Olennaisinta on, että Valvira ei ole kyennyt osoittamaan terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksesta (1120/2010 2a§) kohtaa, jonka kriteeriä koulutuksemme ei täyttäisi. Vastuuyliopistomme on Bristolista, Iso-Britanniasta. Tämän vuoksi Valvira luokittelee koulutuksemme ulkomailla, tässä tapauksessa toisessa EU-maassa suoritetuksi. EU:n tuomioistuimen ennakkopäätösten valossa Valviran on verrattava tässäkin tapauksessa koulutustamme sekä muuta osaamistamme lainsäädännössä oleviin vaatimuksiin.

Valvira on kuitenkin koulutuksemme ”ulkomaisuuden” vuoksi verrannut koulutustamme suomalaisen yliopiston, Oulun yliopiston ratkaisukeskeisen psykoterapeuttikoulutuksen toteutukseen. Valvira on vaatinut koulutukseltamme Oulun yliopiston kanssa identtistä toteuttamistapaa. Tämän vaatimuksen Valvira ilmoitti vasta vuonna 2017 – vuosi sen jälkeen, kun ensimmäiset 1120/2010 ammattihenkilöasetuksen mukaiset koulutukset olivat päättyneet.

Valviran toiminta ei näin ollen ole täyttänyt luottamuksensuojan periaatetta. Viranomaisen ennakoimaton, poukkoileva toiminta on vaarantanut vakavasti satojen psykoterapeuttikoulutuksen käyneen oikeusturvan, koulutusyrityksen liiketoiminnan sekä tuhansien ihmisten pääsyn psykoterapiaan.

Oulun yliopiston kotisivujen tietojen perusteella näyttää siltä, että Oulun yliopisto ei ole enää vuosiin aloittanut uusia ratkaisukeskeisiä psykoterapeuttikoulutuksia ainakaan sillä toteutuksella, johon koulutustamme on verrattu. Viimeisin koulutus näyttäisi päättyneen tai päättyvän tänä vuonna.

Kuvitellaan tilanne, jossa koulutuksemme ovat olleet täysin identtisiä Oulun yliopiston koulutuksen kanssa, ja Valvira olisi hyväksynyt tämän perusteella koulutuksemme alusta asti.  Alettaisiinko tässä kohdassa verrata koulutustamme jonkun toisen yliopiston psykoterapeuttikoulutukseen? Koska suomalaisilla yliopistoilla on oikeus päättää itse koulutuksen toteuttamistavoista (autonomia), psykoterapeuttikoulutusten toteuttamistavat voivat vaihdella suuresti eri kouluttajilla. Näin ollen voi syntyä tilanne, jossa aikaisemmin kelvannut koulutuksemme ei kelpaakaan enää, vaikka koulutusta säätelevä lainsäädäntö ei olisi muuttunut.

Nyt siis näyttää siltä, että koulutukseltamme vaaditaan identtistä toteuttamista sellaisen koulutuksen kanssa, jota ei ainakaan pian ole edes käynnissä. Nähdäksemme viranomaisen toiminta ei ole tästäkään näkökulmasta kestävällä pohjalla.

Kiitämme myös muita kansanedustajia sekä muita tilanteessamme auttaneita. Teitä on paljon. Tiedossamme on, että Valviran toiminnan julkinen kritisoiminen herättää pelkoa. Kritiikin julkinen esiintuominen koetaan ammatillisen ja poliittisen uran kannalta riskinä, ja tämä pelko asuu myös meissä.

Valviran toiminta näyttää kuitenkin herättävän yhä laajempaa mielenkiintoa. Viranomaisen toiminnan ilmeisiä ongelmia ei voi enää sivuuttaa.

Huomioidaanko Valviran nykyisten johtajien toiminta, kun Valviran uusi ylijohtaja nimitetään?

Valviran nykyisen ylijohtajan Markus Henrikssonin viisivuotinen kausi päättyy vuodenvaihteessa, ja virka on laitettu hakuun. Nyt tiedossa on, että virkaan on kahdeksan hakijaa. Joukossa on itse Henriksson sekä hänen alaisensa, terveys ja teknologia –osaston johtaja Jussi Holmalahti.

Valviran toiminta on herättänyt kysymyksiä sekä meidän tilanteessamme että esimerkiksi kilpirauhaspotilaiden tilanteissa. Meidän tilanteemme kysymysmerkkejä herättävästä toiminnasta olemme kirjoittaneet lukuisia tekstejä blogiimme. Valvira on vaihdellut perustelujaan, miksi psykoterapeuttikoulutuksemme ei kelpaakaan. Valvira ei ole kyennyt osoittamaan, mitä lainsäädännön vaatimusta koulutuksemme ei täyttäisi. Koulutuksemme ylittää Terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen 1120/2010 vaatimukset. Kaikki Valviran nyt hylkäämät psykoterapeuttikoulutuksemme alkoivat tämän asetuksen voimassaolon aikana.

Valvira on aikaisemmin – ja edelleen toisilla kouluttajilla – hyväksynyt menetelmät, joita Helsingin Psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutuksessa ei enää hyväksytäkään. Tietoomme on tullut Valviran hyväksymiä suppeampia koulutuksia. Kun Jussi Holmalahden kanssa yritettiin nostaa esille muun muassa tätä ristiriitaa, hän kieltäytyi keskustelemasta asiasta. Tämän lisäksi Holmalahti syytti blogiamme ja Facebookin Valtio valtiossa –sivustoa ”virheinformaation tahallisesta levittämisestä”. Holmalahti ei ole vastannut kysymykseen: mikä informaatiosta on virheellistä?

Holmalahden syytös on vakava. Se voidaan nähdä myös yrityksenä vaientaa blogikirjoittamista. Toisin sanoen: toiminta voidaan nähdä sananvapauden perusoikeuteen kajoamisena. Sananvapaus on määritelty perustuslaissa. Se on jokaisen kansalaisen perusoikeus. Kansalaisella on oikeus kritisoida valtaapitävän, kuten viranomaisen tai poliitikon toimintaa. Luonnollisesti esitetyn kritiikin tulee liittyä viranomaisen tapaan tehdä työtä. Henkilökohtaisuuksiin menevä nimittely ei kuulu sananvapauteen, eikä siihen ole syyllistytty blogissamme.

Henkilökohtaisuuksiin menevää nimittelyä on tullut viranomaisen puolelta. Jussi Holmalahden alainen, varatuomari ja ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen on nimitellyt sähköpostissa kysymyksiä esittänyttä kansalaista ”hankalaksi”. Sähköpostinvaihdon voimme toimittaa halukkaille. Siitä näkee, että Mikkosta ei yritetty esimerkiksi provosoida, vaan häneltä kysyttiin Valviran toiminnan perusteista. Sähköpostista – kuten muistakin ristiriitaisuuksia – on toimitettu tieto ylijohtaja Markus Henrikssonille. Hän ei ole vastannut yhteydenottoihin.

Vastuuyliopistomme edustajat ovat useamman kerran ottaneet yhteyttä Markus Henrikssoniin. He ovat olleet halukkaita keskustelemaan koulutuksestamme, jotta vallitseva pattitilanne psykoterapeutin nimikkeen kanssa saataisiin ratkaistua. Saamamme tiedon mukaan Henriksson ei ole vastannut näihin yhteydenottoihin.

On ilmeistä, että omaan työhönsä jatkokautta hakeva Markus Henriksson ei ole noudattanut valvontavelvollisuuttaan liittyen viranomaisen lainmukaiseen toimintaan. On myös ilmeistä, että ylijohtajaksi myös hakeutuvan Jussi Holmalahden toiminta ei myöskään täytä näitä kriteerejä. Jos Henriksson tai Holmalahti valitaan Valviran ylijohtajaksi ensi vuoden alusta, on mielestämme syytä olla laajemminkin huolissaan, tuleeko Valviran toiminta jatkossakaan olemaan lainmukaista, ja tuleeko toiminta noudattamaan muutoinkaan hyvää hallintotapaa.

Onko Valvira potilasturvallisuuden asialla?

Olemme aikaisemminkin ihmetelleet Valviran priorisointeja valvonnan ja ammattioikeuksien suhteen. Aikaisemmassa kirjoituksessamme ihmettelimme, miten kauneuskirurgiaan erikoistunut yritys ja sen johtava lääkäri ovat saaneet jatkaa toimintaansa siitä huolimatta, että yrityksen toiminta oli luvatonta ja potilasturvallisuus oli herättänyt kysymyksiä – ja samaan aikaan, kun ammattioikeuksia oli toisaalla rajoitettu ilman yhtäkään potilasvahinkoa.

Aikaisemman tekstimme jälkeen kantautui tietoon yksityisten hoivakotien ongelmat. Hoitohenkilöstöön oli laskettu siivoushenkilöstöä, palkanlaskijoita, jopa poissaolevia ja Jaska Jokusia. Potilasturvallisuus oli vaarantunut. Useita kuolemantapauksia on tutkinnassa. Useita hoivakoteja alettiin lakkauttaa viranomaisen toimesta. Nyt saamme toistuvasti lukea uutisia, joissa kerrotaan Valviran tai AVIn asettaneen hoivakodille uhkasakon.

Tässäkään tapauksessa toimittajilla ei nouse mieleen kysellä viranomaisen omasta toiminnasta. Valvira sai nimettömiä ilmiantoja Esperin toiminnasta jo vuonna 2016, mikä kerrotaan Turun Sanomissa. Miten on mahdollista, että toimiin on kunnolla ryhdytty vasta tänä vuonna? Tämä on kysymys, jonka toimittajien kuuluisi kysyä.

Välillä puhutaan resurssipulasta. Kuitenkin Valviralla näyttää riittävän loputtomasti resursseja, kun haetaan taas uusia perusteluja psykoterapeutin nimikkeen eväämiselle tilanteessamme. Koulutuksemme täyttää lainsäädännön vaatimukset ja tiedämme, että Valvira on hyväksynyt koulutustamme suppeampiakin koulutuksia. Kun Valviran johtajalta Jussi Holmalahdelta kysytään Valviran ristiriitaisista perusteluista, hän ei suostu keskustelemaan asiasta.

Yksityisiin terveysfirmoihin kohdistuvista toistuvista uhkasakoista on pääteltävissä, että nämä yritykset näyttävät suhtautuvan piittaamattomasti viranomaisen määräyksiä ja potilasturvallisuutta kohtaan. Tästä huolimatta Valvira ja ainakin osa Aluehallintovirastoista kohdistaa voimavarojaan hämmentäviin ammattioikeuksien ja liiketoiminnan rajoittamisiin, joihin viranomainen kaivelee väkisin uusia perusteluja. Mitkään perustelut eivät ole lakiin perustuvia. Meidän lisäksemme esimerkiksi lääkäri Ville Pöntysen tilanne on kysymyksiä herättävä. Pöntynen on kertonut tilanteestaan omassa blogissaan.

Miten kauan viranomaisen annetaan jatkaa omaa toimintaansa ilman, että kukaan puuttuu tähän? Kuinka monen potilaan turvallisuus vaarantuu viranomaisen kohdistaessa resurssejaan kyseenalaiseen toimintaan? Kuinka moni jää ilman tehokasta lääketieteellistä hoitoa tai psykoterapiaa Valviran toimien takia? Kauanko toimittajat aikovat vielä katsoa sivusta tätä kokonaisuutta?

Valviran toiminta vaarantaa siis potilasturvallisuuden ja estää hoidon saannin. Aikooko Sosiaali- ja terveysministeri vähitellen puuttua tilanteeseen?

Vuoden 2011 episodi Helsingin Psykoterapiainstituutin ja Valviran välillä. Mitä jäi kertomatta?

Helsingin Psykoterapiainstituutti joutui vaikeuksiin Valviran kanssa vuonna 2011. Kuten tämänhetkisen tilanteemme kanssa, myös vuoden 2011 episodin kohdalla oli olennaisia seikkoja, joita esimerkiksi mediassa, kuten vuoden 2011 MOT-ohjelmassa ei mainittu.

Tämä selonteko perustuu Mikael Koillisen (OTT) lausuntoon tilanteesta. Lausunto on päivätty 8.10.2014.

Vuoden 2005 hyväksymisperusteissa edellytettiin, että psykoterapeuttikoulutuksessa oli oltava kouluttajana saman psykoterapiasuuntauksen VET-psykoterapeutti. Koska ratkaisukeskeisyys oli Suomessa uusi psykoterapiasuuntaus, ei VET-psykoterapeutteja ollut riittävästi. Tämän vuoksi Ratkes Ry oli vuonna 1998 sopinut Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (nyk. Valvira) kanssa erityisjärjestelyistä ratkaisukeskeisen psykoterapeuttikoulutuksen osalta. Ratkaisukeskeisessä psykoterapeuttikoulutuksessa kelpasi myös kouluttaja, jolla oli Ratkes Ry:n myöntämä sertifikaatti. Valvira hyväksyi näillä perusteilla eri kouluttajien ratkaisukeskeiset psykoterapeuttikoulutukset myös vuoden 2005 ohjeistuksen jälkeen.

Koillisen selvityksen mukaan Valvira antoi 21.2.2011 omilla sivuillaan ohjeistuksen, jonka mukaan jo käynnistettyjen, uusien ja edelleen kehittyvien psykoterapeuttisuuntausten koulutus voidaan hyväksyä, jos pääkouluttajana on saman suuntauksen VET-psykoterapeutti – tai vaihtoehtoisesti eri suuntauksen VET-psykoterapeutti tilanteessa, jossa koulutettavassa terapiasuuntauksessa on pula VET-psykoterapeuteista. Valvira siis irtisanoi tällä ohjeistuksella aikaisemman sopimuksen Ratkes Ry:n sertifikaatista myös jopa kesken olevien koulutusten osalta. Helsingin Psykoterapiainstituutin psykoterapeuttiopiskelijat joutuivat epätietoisuuteen, tuleeko Valvira hyväksymään käynnissä olleen koulutuksen.

Hallintolain (6§) mukaan viranomaisen toiminnan on vastattava oikeutettuja odotuksia. Oikeuskäytännössä on vakiintunut myös termi luottamuksensuoja. Luottamuksensuojan periaate tarkoittaa sitä, että viranomainen ei voi mielivaltaisesti muuttaa vaatimuksiaan tai ratkaisujaan täysin odottamatta niin, että kansalaisen tilanne vaikeutuu. Koillinen toteaa lausunnossaan, että Valviralla on sinänsä ollut peruste muuttaa vaatimuksiaan psykoterapeuttikoulutuksen osalta vuoden 2005 ohjeistuksensa puitteissa. Valvira oli kuitenkin vastoin tätä ohjeistustaan hyväksynyt toisenlaisen, vuonna 1998 sovitun käytännön ratkaisukeskeisessä psykoterapeuttikoulutuksessa vielä vuoden 2005 jälkeenkin. Uusien vaatimusten ulottaminen välittömästi jo aloitettuihin koulutuksiin oli siis ennakoimatonta, eikä viranomaisen toiminta näin ollen täyttänyt luottamuksensuojan periaatetta.

Lopulta Valvira päätyi hyväksymään Helsingin Psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutukset ja myöntämään psykoterapeutin nimikkeet kaikille koulutuksen suorittaneille. Sittemmin Helsingin Psykoterapiainstituutin kaikki psykoterapeuttikoulutuksen vastuukouluttajat ovat olleet VET-psykoterapeutteja.

Valviran vuoden 2011 episodin jälkeisen ratkaisun osalta on toistuvasti levitetty väitettä, jonka mukaan Valvira oli päätynyt hyväksymään Helsingin Psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutuksen poikkeusjärjestelyllä. Näissä väitteissä jää kuitenkin mainitsematta, että kyseinen poikkeusjärjestely oli koskenut koko ratkaisukeskeisen psykoterapeuttikoulutuksen kenttää vuosien ajan.

Myös nykytilanteessamme Valvira on harjoittanut mielivaltaa tuomalla uusia vaatimuksia psykoterapeuttikoulutuksillemme, jotka ovat kesken tai jo päättyneet. Olemme tuoneet näitä asioita esille aikaisemmissa teksteissämme.

Nyt olisi korkea aika puuttua tämän viranomaisen toimintaan.

300 psykoterapeuttia ilman ammattioikeuksia. Tilanteemme pähkinänkuoressa

Suomessa on huutava pula psykoterapeuteista. Olemme suorittaneet lainsäädännön vaatimuksen täyttävän psykoterapeuttikoulutuksen. Valvira ei kuitenkaan myönnä psykoterapeutin ammattinimikettä.

– Euroopan Unionin Tuomioistuimen mukaan Valviran on verrattava koulutustamme ”kansallisen lainsäädännön vaatimuksiin” (kohta 40). Valvira ei suostu noudattamaan tätä kohtaa.

– Valvira ei osoita, mitä lainsäädännön kohtaa koulutuksemme ei täytä. Psykoterapeuttikoulutustamme säädellään terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksessa 1120/2010 (2a§).

Valvira puuttuu koulutuksemme menetelmiin, vaikka lainsäädäntö ei ota tähän kantaa ja Eu:n Tuomioistuin kieltää menetelmiin puuttumisen (kohdat 38 ja 39).

– Valvira ei hyväksy koulutuksemme koulutustyönohjauksen ja koulutuspsykoterapian menetelmiä, joita se on kuitenkin hyväksynyt aikaisemmin kouluttajallamme ja myös nyt, samanaikaisesti toisilla kouluttajilla. Satoja psykoterapeutteja on kouluttautunut samoilla menetelmillä, ja heitä toimii myös kouluttajina Valviran hyväksymissä psykoterapeuttikoulutuksissa.

– Valviralle on lueteltu kaikki yhdeksän koulutustyönohjauksen ja koulutuspsykoterapian menetelmät ja kysytty: missä menetelmässä on epäkohta? Valvira ei vastaa tähän kysymykseen, vaikka toteaa näkevänsä epäkohdat juuri näissä.

– Valvira hyväksyy samanaikaisesti koulutustamme suppeampia psykoterapeuttikoulutuksia.

– Valvira on vaihdellut vaatimuksiaan ja perustelujaan, miksi koulutuksemme ei ole kelvollinen.

– Yli 1000 Kelan kuntoutuspsykoterapiaa vuodessa jää toteutumatta, kun 300 psykoterapeuttia on vailla ammattioikeuksia. Saamme yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat jopa vuoden ajan etsineet itselleen psykoterapeuttia. Joudumme myymään ”ei oota”, koska myös Kela-oikeudet puuttuvat.

– Tilanne aiheuttaa meille ansionmenetyksiä satoja tuhansia euroja joka kuukausi. Yli sata korvausvaatimusta on toimitettu Valtiokonttoriin.

#Valtiovaltiossa #Valvira #psykoterapia #psykiatria #oikeusammattiin

Tekstien luokitus eri aihepiirien mukaan

Olemme luokitelleet tekstejä, joita olennaisimmat asiat käyvät ilmi. Toivomme, että tämä luokitus helpottaa lukijaa hahmottamaan tilannettamme meidän näkökulmastamme. Päivitämme listaa tarvittaessa. Päivitetty osittain 21,2,2024

Blogimme näkökulma alkoi näkyä Suomen mediassa joulukuusta 2019 lähtien

17.3.2024 Helsingin Sanomat. VAHVA SUOSITUS. Lehden Ytimessä-osion artikkeli, jossa toimittaja on paneutunut umpisolmuksi kehkeytyneeseen tilanteeseemme.

23.1.2024 Yhden koulutuksestamme valmistuneen haastattelu. Erityisesti artikkelin yhteydessä olevassa nauhoitteessa Samuel kertoo Valviran toiminnan ristiriitaisuuksista. https://yle.fi/a/74-20070606

2.1.2020: Mielipidekirjoitus Turun Sanomissa: Valviran toiminta olisi syytä tutkia

22.12.2019: Turun Sanomien artikkeli (maksumuurin takana):  Kolmivuotinen kallis koulutus valumassa hukkaan. Valvira ei myönnä ammattinimikettä

30.8.2019: Finnradion haastattelu  (Youtube), Onko Valvira valtio valtiossa?
Koulutuksestamme valmistunut kertoo kysymyksiä herättävästä toiminnsta, kuten vaihtelevista perusteluista ja viranomaisen käytöksestä.

Valvira ei noudata EU:n Tuomioistuimen ratkaisua. Valvira kohtelee koulutustamme eriavtoisesti muihin psykoterapeuttikoulutuksiin nähden. 

Vastuuyliopistomme (UWE Bristol) ulkomaisuuden takia koulutuksemme käsittely poikkeaa muiden Suomessa toteutettujen psykoterapeuttikoulutusten käsittelystä.  Koulutukseltamme on vaadittu asioita, joita ei ole ollut kaikissa Valviran hyväksymissäkään  suomalaisten yliopistojen psykoterapeuttikoulutuksissa.

Lisäksi Valvira on tuonut uusia ja uusia vaatimuksia koulutuksiimme, myös jälkeenpäin niihin koulutuksiin, jotka ovat jo päättyneet. Viranomaisen toiminta ei voi olla tällä tavalla poukkoilevaa (hallintolaki).

Koulutuksemme täyttää Terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen 2a§ 1120/2010 vaatimukset. EU:n tuomioistuimen koulutuksestamme annetun ratkaisun mukaan Valviran on verrattava myös HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutusta ainoastaan lainsäädännössä oleviin vaatimuksiin (kohta 40).  Valvira ei suostu toimimaan näin. Myös aikaisempien ennakkoratkaisujen mukaan vertailu on tehtävä lainsäädäntöön, ei esimerkiksi toiseen koulutukseen.

16.1.2024: Valvira jatkaa EU:n Tuomioistuimen ratkaisun kiertämistä

20.9.2023: Valvira ei noudata EU:n Tuomioistuimen ratkaisua

1.3.2019: Valviran johtaja ei suostu keskustelemaan viranomaisen ristiriitaisista perusteluista

17.2.2019: Valvira ei noudata omia linjauksiaan ja kohtelee eriarvoisesti Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutusta

26.1.2019: Valvira myöntää, etteivät vaatimukset perustu lakiin. Silti nimikkeitä ei myönnetä

1.11.2018: Valvira vetoaa EU:n ennakkopäätöksiin, joiden valossa Valviran toiminta näyttäytyy kyseenalaisena

Oikeustieteelliset lausunnot

Oikeustieteelliset lausunnot: Useiden oikeusoppineiden lausuntoja. Valviran toiminta on alusta asti nähty ongelmallisena EU-direktiivin, perustuslain, lain ja asetusten valossa. Lausujina:
– Juha Lavapuro OTT, Helsingin ja Turun yliopistojen valtiosääntöoikeuden dosentti, oikeustieteen professori
– Pekka Vainio, LL.M. (Bryssel) KTL, OTK
– Vesa Annola Professori, OTT, KTT
– Antti Palmujoki, OTK, FT, asianajaja, sopimus- ja yhtiöoikeuden professori Aalto-yliopisto

Valviran toiminta vaikeuttaa psykoterapiaan pääsemistä

28.4.2019: Yli tuhat terapiaa tarvitsevaa jää vuosittain ilman Kelan kuntoutuspsykoterapiaa Valviran toimien vuoksi

Viranomaisen taannehtiva laintulkinta = lakia / asetusta on sovellettu jo ennen kuin se astunut voimaan ja ennen lakimuutosta alkaneissa koulutuksissa. Käytäntö on täysin länsimaisen oikeuskäytännön vastaista. Koulutusten osalta muuttuneen lain mukaisia kriteerejä on yleisen käytännön mukaan tullut voimaan aikaisintaan silloin, kun laki on voimassa koulutuksen ALKAESSA. Valvira kuitenkin vaatii 1.9.2018 asetusmuutoksen mukaisia kriteerejä koulutuksiltamme, jotka ovat kaikki alkaneet ennen 1.9.2018.

19.12.2018: Taannehtivaa lainsäädäntöä; kun viranomainen ottaa lainsäätäjän roolin

4.9.2018: Valvira evää nimikkeen asetuksen mukaisesti koulutetuilta psykoterapeuteilta

Viranomaisen vaihtelevat perustelut psykoterapeutin nimikkeen eväämiselle

Vuosien varrella Valvira on tuonut eri sähköposteissa vaihtelevia, toisiinsa ristiriitaisia perusteluja, miksi psykoterapeuttikoulutuksemme ei ole kelpoinen. Yksikään perustelu ei perustu terveydenhuollon ammattihenkilöasetukseen 2a§ 1120/2010, joka asettaa kriteerit psykoterapeuttikoulutuksellemme.

Valvira ei voi vaatia koulutukseltamme muuta kuin mitä lainsäädäntö (= 2a§ 1120/2010 asetus) vaatii.

Hallintolain (6§) mukaan viranomaisen toiminnan ”on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia”. Oikeuskäytännössä puhutaan luottamuksensuojasta. Viranomaisen toiminnan ja vaatimusten on oltava johdonmukaisia, ennakoitavissa. Tämä ei ole toteutunut. Valviran poukkoileva toiminta on vaarantanut vakavasti yli 300 psykoterapeutiksi opiskelleen oikeusturvan vuosien ajan.

12/2018: Ympäri mennään yhteen tullaan. Valviran perustelut kiertävät kehää

20.10.2018: Valviran poukkoilevan käyttäytymisen näkyminen mediassa

1.10.2018: Viranomaisen vaihtelevat perustelut

Valvira on käyttänyt mediaa omien päämääriensä edistämiseksi

Onko Valviran viranomainen unohtanut oman roolinsa ja perustehtävänsä? Valviran viranomainen on nimittäin hämmentävällä tavalla käyttänyt mediaa omien päämääriensä edistämiseksi. Muun muassa varatuomari, ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen on tuonut omia näkemyksiään toimittajille, vaikka nimikkeistä ei ollut yhtäkään lainvoimaista päätöstä. Mihin viranomainen on pyrkinyt toimiessaan näin?

7.11.2018: Avoin kirje Suomen Kuvalehdelle. Valvira hakee edelleen hyväksyntää toiminnalleen median kautta

20.10.2018: Valviran poukkoilevan käyttäytymisen näkyminen mediassa

7.12.2018: Valviran toimintatapoja olisi syytä tutkia Viranomaisen suhtautumisesta heihin kohdistuvaan kritiikkiin laajemminkin. Onko tällainen hyväksyttävää?

Viranomaisen epäasiallinen käyttäytyminen

Valviran johtaja Jussi Holmalahti on kajonnut sananvapauden perusoikeuteen syyttäessään virheinformaation tahallisesta levittämisestä blogissa ja Facebookissa. Kysymyksistä huolimatta Holmalahti ei ole täsmentänyt, mikä informaatio tässä blogissa ja Facebook-sivuilla (Valtio valtiossa) on virheellistä.

Sananvapaus kuuluu perustuslaissa määriteltyyn kansalaisen perusoikeuteen. Kansalaisella on oikeus kritisoida ja ihmetellä julkisesti vallassaolevan, kuten poliitikon ja viranomaisen työtä. Henkilöön menevä, esimerkiksi nimittely ei enää kuulu sananvapauden piiriin.

Holmalahden alainen Maarit Mikkonen on sähköpostissa nimitellyt Helsinkin Psykoterapiainstituutin ja UWE Bristolin psykoterapeuttikoulutuksessa opiskelevaa ”hankalaksi”, kun opiskelija esitti viranomaiselle kysymyksiä.

9 / 2018: Kun kansalainen esittää kysymyksiä viranomaisen toiminnasta, hän on viranomaisen silmissä ”hankala”

 

Vuoden 2011 tapahtumat; Valviran toimet ovat aikaisemminkin herättäneet kysymyksiä

Valviran toiminnasta on vaiettu laajemminkin. Helsingin Psykoterapiainstituutilla oli myös vuonna 2011 hankaluuksia viranomaisen kanssa. Silloinkin vaiettiin Valviran mielivaltaisesta toiminnasta, joka aiheutti hankaluudet.

Vuoden 2011 episodi Helsingin Psykoterapiainstuutin ja Valviran välillä. Mitä jäi kertomatta?

Opiskelijoiden ja valmistuneiden kokema pelko viranomaista kohtaan

24.3.2019: Valviran kritisoiminen herättää pelkoa

Moni opiskelija ja valmistunut pelkää oman työtilanteensa ja psykoterapeutin nimikkeen saamisen puolesta, jos tuo kritiikkiä Valviran toiminnasta omalla nimellään. Pelko estää luonnollisesti julkisen kommentoinnin sosiaalisessa mediassa, mutta myös nimen laittamisen esimerkiksi kanteluun.

Pelko on ollut monesti läsnä myös näiden blogitekstien kirjoittamisen yhteydessä.

Valvira myöntää, etteivät vaatimukset perustu lakiin. Silti psykoterapeutin nimikettä ei myönnetä.

Olemme tuoneet aikaisemmassa tekstissämme esille, miten Valviran viranomaiset Maarit Mikkonen ja Mira Grönroos ovat tuoneet vaihtelevia perusteluja sille, miksi psykoterapeutin nimikettä ei voida myöntää psykoterapeuttikoulutuksemme perusteella.

Englantilaisen vastuuyliopiston vuoksi Valvira pitää Suomessa ja suomen kielellä toteutettua psykoterapeuttikoulutustamme ulkomaalaisena. ”Ulkomaisuuteen” vedoten koulutustamme on verrattu suomalaisen yliopiston ratkaisukeskeiseen psykoterapeuttikoulutukseen, tarkemmin Oulun yliopiston koulutukseen. Valvira on nyt perustellut psykoterapeutin nimikkeen eväämistä sillä, että koulutuksemme on suomalaiseen psykoterapeuttikoulutukseen nähden liian erilainen.

Valviran viranomaiselta Maarit Mikkoselta on toistuvasti kysytty, mihin lakiin Valvira perustaa sen, että koulutustamme verrataan toiseen psykoterapeuttikoulutukseen sen sijaan, että sitä verrattaisiin psykoterapeuttikoulutusta säätelevään asetukseen. Vertaamisen osalta Mikkonen vetosi aikaisemmin sellaisiin EU-tuomioistuimen ratkaisuihin, jotka osoittavat tämän vertaamisen kyseenalaiseksi.

Ratkaisujen perusteella Valviran olisi verrattava koulutustamme lainsäädännössä oleviin vaatimuksiin, ei toisen yliopiston ratkaisukeskeiseen psykoterapeuttikoulutukseen – kuten Valvira on nyt tehnyt. Psykoterapeuttikoulutustamme säädellään 1120/2010 terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksella, koska koulutuksemme ovat alkaneet tämän asetuksen voimassaolon aikana. Koulutuksemme ylittää asetuksen vaatimukset.

Nyt Maarit Mikkoselta on jälleen kysytty: ”Missä lakitekstissä on vaadittu, että pitää noudattaa samoja pedagogisia ratkaisuja kuin Oulun yliopistossa”?  Nyt Mikkonen on todennut, ettei tällaista lakia ole:

”Säännöstä, jossa näin mainittaisiin, ei ole.”

Valviralta on myös kysytty heidän suhtautumisestaan yhteistoiminnalliseen oppimiseen, josta olemme kirjoittaneet aikaisemminkin. Väitetty ”erilaisuutemme” johtuu siitä, että koulutuksessamme on – poiketen Oulun yliopistosta – käytetty yhteistoiminnallisia menetelmiä. Ryhmäpäällikölle Maarit Mikkoselle on kerrottu suomalaisesta yliopistosta, joka myös toteuttaa näitä menetelmiä.

Sähköpostinvaihdossa on tullut ilmi, ettei Valvira juurikaan tutki suomalaisisia koulutuksisia, joiden perusteella myönnetään eri suojattuja ammattinimikkeitä. Viranomaisen vastauksen mukaan Valviralla on toimivalta tarkastella koulutuksia vain erityisissä tapauksissa:

”Kun uusittu 2 a § tuli voimaan saimme sekä STM:stä että OKM:sta ohjeen, että meillä ei ole toimivaltaa muuta kuin erityissä tapauksissa (erityinen syy) lähteä tutkimaan suomalaista koulutusta.”

Valvirasta saadut vastaukset käyvät yhä hämmentävämmiksi. Nyt näyttää siltä, ettei Valvirassa juuri tiedetä, minkälaista psykoterapeuttikoulutusta eri kouluttajat toteuttavat Suomessa – lukuun ottamatta Oulun yliopiston ratkaisukeskeistä psykoterapeuttikoulutusta. Silti viranomainen väittää koulutuksemme pedagogisten ratkaisujen olevan liian erilaisia verrattuna suomalaiseen psykoterapeuttikoulutukseen, josta viranomainen ei siis tiedä juuri mitään.  Toisaalta viranomainen myöntää, ettei vertaaminen toiseen koulutukseen edes perustu mihinkään säädökseen.

Milloin Valviran toimintaan aletaan puuttua? Suomessa on pula psykoterapeuteista, ja nyt satoja psykoterapeuttikoulutuksen suorittaneita on tällaisen viranomaistoiminnan armoilla – ilman psykoterapeutin nimikettä. Esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapian saanti vaikeutuu.

Sähköposti toimittajille, useita mediataloja / epost till journalister

Arvoisat toimittajat,

olemme Helsingin psykoterapiainstituutin opiskelijoita sekä valmistuneita. Instituutti kouluttaa ratkaisukeskeisiä psykoterapeutteja.

Laitamme teille tiedoksi linkin avoimeen kirjeeseen Suomen Kuvalehden toimitukseen. Kirje on osa blogiamme, joka koskee jo pitkään ollutta kiistaa Helsingin psykoterapiainstituutin ja Valviran välillä.

Olemme havainneet useita kyseenalaisuuksia Valviran toiminnassa. Olemme alkaneet pitää blogia ja tiedottaa tapahtumakuluista blogimme kautta.

Toivomme jatkossa, että artikkeleissanne näkyisi se tieto, joka on saatavilla blogistamme.

Suomen Kuvalehdelle osoitettu avoin kirje.

Koko blogi löytyy osoitteesta: valtiovaltiossa.wordpress.com (uusin kirjoitus nousee ensimmäisenä). Asiaan ja näkökulmaamme pääsee ehkä parhaiten käsiksi tutustumalla ensin tiivistelmään.

Yst. terv.   Helsingin psykoterapiainstituutin opiskelijat ja valmistuneet (47 opiskelijan ja valmistuneen nimet)

*************************

Bästa journalister

vi är studeranden samt utexaminerade från Helsingin psykoterapiainstituutti. Institutet utbildar psykoterapeuter i lösningsfokuserad inriktning.

Vi vill informera er om det öppna brevet som vi har skrivit till Suomen Kuvalehti. Brevet är en del av vår blogg som handlar om konflikten mellan Valvira och vår utbildare. Konflikten har pågått en längre tid. Även om vår utbildning har genomförts enligt statsrådets förordning om yrkesutbildade personer inom social- och hälsovård  (1120/2010), har Valvira vägrat att ge rättighet till att använda benämning psykoterapeut.

Valviras handlande har väckt frågor. Vi har börjat skriva blogg och informera om händelserna ur vår synpunkt.

Vi hoppas att den information som finns i bloggen skulle komma fram i de kommande artiklarna som berör det här ämnet. Vid behov är det möjligt att även skriva i bloggen någon text på svenska.

Öppna brevet till Suomen kuvalehti.

Länken till vår blogg. Vi rekommenderar att bekanta er först med sammanfattningen (Tiivistelmä).

M.v.h. de studerande samt utexaminerade av Helsingin psykoterapiainstituutti. (Namn på 47 studerande samt utexaminerade)

Avoin kirje Suomen Kuvalehdelle: Valvira hakee edelleen hyväksyntää toiminnalleen median kautta

Hyvä Suomen Kuvalehden toimitus,

Huomaamme, että Valviran ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen on jälleen kerran antanut lausuntojaan Teille Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutuksesta. Mikkonen on kertonut SK:n 6.11.2018 jutussa, että viranomaisia on ”uhattu poliisitutkinnalla” ja että viranomainen on saanut  ”painostuskirjeitä”.

5.11.2018, Maarit Mikkonen sai HPIstä viestin.  HPI kumosi Maarit Mikkosen selitykset, joita tämä on kirjoitellut opiskelijoille. Kyseiset selitykset ovat olleet myös  blogissamme käsiteltävinä.

Nyt tuo sähköpostiviesti on ilmeisesti päätynyt toimittajallenne siteerattavaksi vain osittain ja haastattelussa Maarit Mikkonen kertoo avoimesti ajatuksistaan HPI:n koulutuksesta. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Valvira hakee tukea mediasta.

Moni HPI:n opiskelija ja valmistunut on kirjoittanut Valviraan ja Sosiaali- ja terveysministeriöön koska olemme huolissamme käsittelyn epäselvyyksistä. Maarit Mikkonen kertoo saaneensa ”hurjia viestejä”. Hän kuitenkin jättää kertomatta omien viestiensä laadun ja sen, että hän ei suostu vastaamaan kysymyksiimme. Hän on mm. todennut eräälle opiskelijalle tämän haluavan olla ”hankala”.

Tiedoksi toimittajallenne, että koulutuksemme vastaa 1120/2010 terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen vähimmäisvaatimuksia (osittain ylittää ne) ja sen mukaan koulutuksemme johtaa psykoterapeutin ammattinimikkeeseen, riippumatta koulutuksen tarjoajan kotipaikasta. Jutussanne Valvira perustelee kielteisiä päätöksiä ammattinimikkeistä omilla vakiintuneilla käytännöillään, joita ei ollut edes olemassa, kun HPI:stä jo valmistuivat ensimmäiset yliopiston alaisuudessa opiskelleet opiskelijat. Mikkosen itse kehittämä käytäntö on syntynyt vasta, kun Valvira alkoi myöntämään muiden, suomalaisten yliopistojen valmistuneiden ammattinimikehakemuksia.

Teidän on hyvä tietää, että suomalaiset yliopistot ovat saaneet kukin tahoillaan itsenäisesti määritellä miten ne noudattavat lain mukaisia koulutukselle asetettuja minimivaatimuksia. Valviralta on ennen HPI:n ja UWEn koulutusten aloittamista saatu tieto, että he eivät aio asettaa ulkomaista yliopistoa tässä eriarvoiseen asemaan. Tuon kannanoton jälkeen Valvira muutti kantaansa ja on alkanut esittää, että laki tarkoittaisi sittenkin vain suomalaisia yliopistoja. Valvira alkoi tuoda ensimmäisten opiskelijoiden valmistumisen jälkeen uusia vaatimuksia. Olemme käsitelleet tätä teemaa enemmän aikaisemmassa tekstissämme. Lakiin tehtiinkin muutos, mutta vasta 1.9.2018. Siinä nimettiin tuon lain piiriin kuuluvaksi vain suomalaiset yliopistot.

On Mikkoselta älyllisesti epärehellistä esittää totena, ja toimittajalta suurta huolimattomuutta päästää lehteen sellaista väitettä, että jokin laki tai sen tarkoitus voisi tulla voimaan takautuvasti. Suomessa on pantu täytäntöön takautuvia lakeja ainoastaan 1945 ja 1946, sotasyyllisyysoikeudenkäynneissä.

Jutustanne voi saada virheellisen kuvan, että HPI:stä valmistuneilla ei olisi vaadittua työkokemusta mielenterveysalalta. Kaikilla HPI-UWE koulutuksesta valmistuneilla on tuo kokemus. 1120/2010 asetus vaatii selkeästi kahden vuoden mielenterveystyön työkokemuksen siihen mennessä, kun nimikettä hakee Valviralta. Ei siis ennen koulutukseen hakeutumista, kuten SK:n jutusta voi ymmärtää. Suurimmalla osalla osalla HPI:hin hyväksytyistä hakijoista on ollut vähintään kahden työkokemus jo ennen koulutusta ja niiltä, joilla oli täydennettävää, oli se suoritettava koulutuksen aikana. Tämä käytäntö noudatti tarkoin silloista asetusta (1120/2010). Kun asetusta muutettiin 1.9.2018, siihen kirjattiin uusi muotoilu, jossa työkokemus on oltava jo ennen kuin hyväksytään opiskelijaksi.

Kaiken kirjoittamanne perusteella, meillä on syytä uskoa, että Mikkonen ei aiokaan taata meille lainmukaista käsittelyä. Hänelle on selkeästi muodostunut kielteinen ennakkokäsitys ja siten hän on jäävi käsittelemään asiamme. Valvira on kirjallisesti ilmoittanut, että hylkäyksen perusteena ei ole epäilys koulutuksen laatuongelmista vaan ainoastaan erilaisuus suomalaisten yliopistojen toteutukseen nähden. Nyt Mikkonen esittää edelleen julkisesti SK:n tuoreessa haastattelussa, että Valviran kielteinen kanta perustuu epäilyksille koulutuksen laadusta.

Vaikka koulutuksessa olisi eroavaisuuksia, olisi sitä silti, Valviran itsensäkin mukaan verrattava lain vaatimuksiin, eikä jonkin toisen, suomalaisen yliopiston tekemään toteutukseen. Laissa asetetut vaatimukset ovat kansallisesti asetettuja minimitavoitteita, joilla suojataan potilasturvaa ja joiden täyttymisestä ei ole HPI-UWEn koulutuksen kohdalla epäselvyyttä.

On selvää, että Valviran toiminta on aiheuttanut taloudellista menetystä HPI:lle ja sen myös 6.11.2018 Suomen Kuvalehden artikkeli tuo hyvin esille. Kiitos siitä. Tilanne on aiheuttanut valtavaa taloudellista ja henkistä painetta myös valmistuneille ja opiskelijoille. Ihmettelemme: milloin täyttyy viranomaisen vahingonkorvausvastuu? Tästä HPI on aiheellisesti muistuttanut Mikkosta ja hänen alaisuudessa toimivia hakemusten käsittelijöitä.

Toivomme, että jatkossa toisitte Maarit Mikkosen mielipiteiden lisäksi enemmän esille meidän opiskelijoiden näkökulmia ja ennen kaikkea sitä, mitä laki edellyttää. Näistä on runsaasti luettavaa blogissamme: https://valtiovaltiossa.wordpress.com/ Jäämme yhä odottamaan Valviralta läpinäkyvää, asiallista ja lainmukaista päätöksentekoa.

 

Valvira vetoaa EU:n ennakkopäätöksiin, joiden valossa Valviran oma toiminta näyttäytyy kyseenalaisena

Valviran ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen on taas hiljattain lähestynyt useita Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapiakoulutuksessa olevia sekä sieltä valmistuneita. Hän toteaa edelleen, että Helsingin psykoterapiainstituutin (HPI) sekä vastuuyliopistomme University of the West of England  (UWE) järjestämä psykoterapeuttikoulutus ei johda psykoterapeutin nimikkeeseen.

Koulutuksemme on toteutettu Suomessa ja suomen kielellä. Se on laadittu terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen 1120/2010 mukaisesti. Valviran laintulkinnan mukaan koulutuksemme on ulkomainen, koska englantilainen yliopisto antaa koulutuksestamme tutkintotodistuksen. Maarit Mikkonen toteaa, että ulkomaisena pidettyä koulutustamme verrataan ”kansallisesti vaadittavaan kelpoisuuteen”. Valvira on verrannut HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutusta suomalaisen yliopiston toteuttamaan psykoterapeuttikoulutukseen. Viranomainen on todennut koulutuksemme olevan liian erilainen suomalaisen yliopiston toteuttamaan psykoterapeuttikoulutukseen verrattuna.

Nähdäksemme psykoterapeuttikoulutuksemme tulisi verrata suomalaisen yliopiston sijaan 1120/2010 ammattihenkilöasetukseen – kuten suomalaisten psykoterapeuttikoulutuksen kanssa toimitaan. Maarit Mikkonen oikeuttaa suomalaisen yliopiston koulutuksen kanssa tehtävän vertailun vedoten kahteen EU-tuomioistuimen ratkaisuun: Vlassopolou C-340/89 ja Brouillard C-298/14. Mikkonen toteaa, että Brouillard, joka on ratkaistu vuonna 2015, vahvistaa entisestään Vlassopoloun ratkaisua.

Kun ratkaisuihin perehtyy, näyttää todellakin siltä, että Brouillardin ratkaisu vahvistaa Vlassopoloun ratkaisua. Valviran vetoaminen yllä mainittuihin ratkaisuihin näyttäytyy kuitenkin ontuvana. Päätöksissä on seuraavat sanamuodot:

”…on selvitettävä, missä määrin asianomaisen kotimaassaan hankkiman tutkintotodistuksen osoittamat tiedot ja taidot vastaavat vastaanottajavaltiona olevan jäsenvaltion lainsäädännössä vaadittuja tietoja ja taitoja.” (Vlassopolou, kohta 22 ja päätöksen päätösosa)

”… ja suorittaa vertailun tutkinnoilla osoitetun ammattipätevyyden ja kyseisessä lainsäädännössä edellytetyn ammattipätevyyden välillä.” (Brouillard, kohdat 67 ja 68)

Molemmissa päätöksissä vaaditaan ammattipätevyyden selvittämistä lainsäädännössä vaadittuihin tietoihin ja taitoihin. Nämä eivät tue Valviran linjausta, jonka mukaan ulkomaiseksi määriteltyä psykoterapeuttikoulutustamme verrataan suomalaisen yliopiston toteuttamaan psykoterapeuttikoulutukseen. Maarit Mikkosen käyttämää sanamuotoa ”kansallisesti vaadittava kelpoisuus” ei löydy kummastakaan ratkaisusta.

Maarit Mikkonen on lisäksi vedonnut lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä (8 §) sekä  lakiin ammattipätevyyden tunnustamisesta (6 §). Näistä kumpikaan ei säätele millään tavalla psykoterapeuttikoulutusta, eikä niissä vaadita esimerkiksi koulutuksemme vertaamista suomalaisen yliopiston psykoterapeuttikoulutukseen. Lisäksi: EU:n direktiivit sekä EU-tuomioistuimen oikeuspäätökset ovat ensisijaisia. Niitä virkamiehen tulee ensisijaisesti noudattaa kaikessa toiminnassaan.

Valvira on vastoin Vlassopoloun ja Brouillardin ratkaisuja ohittanut kokonaan lainsäädännön, joka sääntelee psykoterapeuttikoulutusta Suomessa. Psykoterapeuttikoulutustamme säännellään ainoastaan terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksella 1120/2010. Valviran tulisi siis verrata koulutustamme tähän asetukseen. Tämä asetus näyttää unohtuneen täysin Maarit Mikkosen viesteissä.

Lisäksi Mikkonen ohittaa 1120/2010 terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen vetoamalla 1.9.2018 voimaan astuneeseen asetuksen muutokseen (533/2018), jossa asetusta on täsmennetty niin, että ainoastaan yliopistolain mukaiset yliopistot (=suomalaiset yliopistot) kelpaavat psykoterapeuttikoulutuksessa Suomessa. Valviran on käsiteltävä HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutuksessa olevien nimikehakemukset 1120/2010 terveydenhuollon asetuksen mukaisesti, koska koulutuksemme ovat alkaneet tämän asetuksen voimassaolon aikana. Tätä olemme käsitelleet aikaisemmassa tekstissämme.