Onko Valvira potilasturvallisuuden asialla?

Olemme aikaisemminkin ihmetelleet Valviran priorisointeja valvonnan ja ammattioikeuksien suhteen. Aikaisemmassa kirjoituksessamme ihmettelimme, miten kauneuskirurgiaan erikoistunut yritys ja sen johtava lääkäri ovat saaneet jatkaa toimintaansa siitä huolimatta, että yrityksen toiminta oli luvatonta ja potilasturvallisuus oli herättänyt kysymyksiä – ja samaan aikaan, kun ammattioikeuksia oli toisaalla rajoitettu ilman yhtäkään potilasvahinkoa.

Aikaisemman tekstimme jälkeen kantautui tietoon yksityisten hoivakotien ongelmat. Hoitohenkilöstöön oli laskettu siivoushenkilöstöä, palkanlaskijoita, jopa poissaolevia ja Jaska Jokusia. Potilasturvallisuus oli vaarantunut. Useita kuolemantapauksia on tutkinnassa. Useita hoivakoteja alettiin lakkauttaa viranomaisen toimesta. Nyt saamme toistuvasti lukea uutisia, joissa kerrotaan Valviran tai AVIn asettaneen hoivakodille uhkasakon.

Tässäkään tapauksessa toimittajilla ei nouse mieleen kysellä viranomaisen omasta toiminnasta. Valvira sai nimettömiä ilmiantoja Esperin toiminnasta jo vuonna 2016, mikä kerrotaan Turun Sanomissa. Miten on mahdollista, että toimiin on kunnolla ryhdytty vasta tänä vuonna? Tämä on kysymys, jonka toimittajien kuuluisi kysyä.

Välillä puhutaan resurssipulasta. Kuitenkin Valviralla näyttää riittävän loputtomasti resursseja, kun haetaan taas uusia perusteluja psykoterapeutin nimikkeen eväämiselle tilanteessamme. Koulutuksemme täyttää lainsäädännön vaatimukset ja tiedämme, että Valvira on hyväksynyt koulutustamme suppeampiakin koulutuksia. Kun Valviran johtajalta Jussi Holmalahdelta kysytään Valviran ristiriitaisista perusteluista, hän ei suostu keskustelemaan asiasta.

Yksityisiin terveysfirmoihin kohdistuvista toistuvista uhkasakoista on pääteltävissä, että nämä yritykset näyttävät suhtautuvan piittaamattomasti viranomaisen määräyksiä ja potilasturvallisuutta kohtaan. Tästä huolimatta Valvira ja ainakin osa Aluehallintovirastoista kohdistaa voimavarojaan hämmentäviin ammattioikeuksien ja liiketoiminnan rajoittamisiin, joihin viranomainen kaivelee väkisin uusia perusteluja. Mitkään perustelut eivät ole lakiin perustuvia. Meidän lisäksemme esimerkiksi lääkäri Ville Pöntysen tilanne on kysymyksiä herättävä. Pöntynen on kertonut tilanteestaan omassa blogissaan.

Miten kauan viranomaisen annetaan jatkaa omaa toimintaansa ilman, että kukaan puuttuu tähän? Kuinka monen potilaan turvallisuus vaarantuu viranomaisen kohdistaessa resurssejaan kyseenalaiseen toimintaan? Kuinka moni jää ilman tehokasta lääketieteellistä hoitoa tai psykoterapiaa Valviran toimien takia? Kauanko toimittajat aikovat vielä katsoa sivusta tätä kokonaisuutta?

Valviran toiminta vaarantaa siis potilasturvallisuuden ja estää hoidon saannin. Aikooko Sosiaali- ja terveysministeri vähitellen puuttua tilanteeseen?

Yli tuhat terapiaa tarvitsevaa jää vuosittain ilman KELAn kuntoutuspsykoterapiaa Valviran toimien vuoksi.

Valvira evää sadoilta asetuksen mukaisen psykoterapeuttikoulutuksen suorittaneelta psykoterapeutin nimikkeen vedoten muun muassa potilasturvallisuuteen. Tähän vetoaminen on ristiriitaista jo pelkästään siksi, että psykoterapeutteina toimii tälläkin hetkellä jopa huomattavasti suppeamman psykoterapeuttikoulutuksen saaneita ammattihenkilöitä. Valviran johtajalta Jussi Holmalahdelta kysyttiin, onko näiden henkilöiden todettu olevan vaaraksi potilasturvallisuudelle. Holmalahti myönsi, ettei tätä ole osoitettu. Holmalahti oli kuitenkin haluton keskustelemaan tarkemmin tästä ristiriidasta.

Valvira on myös vaihdellut perustelujaan, miksi koulutustamme ei hyväksytä. Viranomainen on tarttunut koulutuksemme sellaisiin menetelmiin, joita on ollut muillakin kouluttajilla ja jotka Valvira on ennen itse hyväksynyt ennen 1120/2010 terveydenhuollon ammattihenkilöasetusta. Asetus ei ota kantaa menetelmiin, joten Valviran vaatimuksilla ei ole lakiperusteita.

Viranomainen on myös tuonut näkemyksiään koulutuksestamme toimittajalle ilman yhtäkään lainvoimaista päätöstä. Näin viranomainen ei voi toimia. On syntynyt vaikutelma, että ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen sekä johtaja Jussi Holmalahti ovat etupainotteisesti pyrkineet vaikuttamaan kannanotoillaan yleiseen mielipiteeseen siitä huolimatta, että tilanteemme käsittely on kesken useissa oikeusasteissa. Helsingin psykoterapiainstituutti on myös kannellut Valviran toiminnasta EU:n komissioon.

Useampi Helsingin Psykoterapiainstituutista valmistunut on saanut yhteydenottoja terapiaan hakeutuvilta, joissa on tiedusteltu KELAn kuntoutuspsykoterapian mahdollisuutta. Sitä mahdollisuuttahan meillä ei ole, koska psykoterapeutin nimike puuttuu, ja KELA myöntää oikeuden nimikkeen perusteella. KELAn kuntoutuspsykoterapiaa myönnetään, kun työkyky on vaarassa. Toisin sanoen: ilman psykoterapiaa on vaarana joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.

Koska meitä Helsingin Psykoterapiainstituutissa opiskelevia ja sieltä valmistuneita on satoja, Valviran aiheuttama tilanne vaikuttaa jo kansallisestikin psykoterapian saatavuuteen. Suomessa on pula psykoterapeuteista. Psykoterapian on todettu olevan tehokas hoitomuoto esimerkiksi masennukseen, joka on yksi yleisimmistä työkyvyttömyyseläkkeen aiheuttajista. Monelle eläkepaperit saaneelle masentuneelle ei ole edes ehdotettu psykoterapiaa, tai sitten psykoterapia ei ole toteutunut psykoterapeuttipulan vuoksi. Tilanteella on siis suuria, kansantaloudellisia seurauksia. Mielenterveysperusteisia eläkkeitä kirjoitetaan enemmän nuorille henkilöille, mikä nostaa hintalappua entisestään. Terapiakyselyitä on tullut meille myös nuorilta, jotka ovat saattaneet etsiä kuukausia, jopa vuoden ajan psykoterapeuttia itselleen.

Paljonko kuntoutuspsykoterapioita jää toteutumatta Valviran meihin kohdistuneiden toimien vuoksi? Meitä on yhteensä noin 300. Psykoterapeuttien asiakasmäärät vaihtelevat, mutta otamme keskiarvoksi noin 20-25 terapiatuntia viikossa – oletuksella, että jokainen asiakas käy terapiassa kerran viikossa (ratkaisukeskeisyydessä useampi viikkotunti on epätavallisempaa). KELAn kuntoutuspsykoterapia kestää useimmiten kolme vuotta (maksimi, mikä korvataan).

Lisäksi on huomioitava, että osa psykoterapeuteista ei tee asiakastyötä kokopäiväisesti ja kaikki eivät tee KELAn kuntoutuspsykoterapiaa. Pudotetaan 300:n HPI:n ilman nimikettä valmistuneiden luku 200:aan. Näillä tekijöillä saataneen lukumäärä, joka ei ole ainakaan liioiteltu.

20 asiakasta x 200 terapeuttia = 4000 asiakasta kolmen vuoden aikana. 4000 / 3 = 1333 vuodessa.

Voidaan siis pitää todennäköisenä, että yli 1000 henkilöä jää vuosittain ilman KELAn kuntoutuspsykoterapiaa Valviran Helsingin Psykoterapiainstituutista valmistuneisiin kohdistuvien toimien vuoksi. On aiheellista kysyä, mitä tahoa tällainen tilanne palvelee, kun mietitään potilasturvallisuutta, työurien pituuksia sekä kansantaloutta. Valviran toimintaan olisi pikaisesti puututtava.

Ratkaisukeskeinen psykoterapia pärjäsi erinomaisesti laajassa suomalaisessa psykoterapiatutkimuksessa 2000-luvulla. Tuolloin ratkaisukeskeinen psykoterapeuttikoulutus oli suppeampi kuin yksikään psykoterapeuttikoulutus on tänä päivänä Suomessa. Nykyinen Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapiakoulutus on vähintään yhtä laaja kuin muut Suomessa nykyisin toteutetut, Valviran hyväksymät koulutukset. Voidaan siis todeta, että Helsingin Psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutuksesta valmistuu erittäin päteviä psykoterapeutteja.

300 psykoterapeuttia ilman ammattioikeuksia. Tilanteemme pähkinänkuoressa

Suomessa on huutava pula psykoterapeuteista. Olemme suorittaneet lainsäädännön vaatimuksen täyttävän psykoterapeuttikoulutuksen. Valvira ei kuitenkaan myönnä psykoterapeutin ammattinimikettä.

– Euroopan Unionin Tuomioistuimen mukaan Valviran on verrattava koulutustamme ”kansallisen lainsäädännön vaatimuksiin” (kohta 40). Valvira ei suostu noudattamaan tätä kohtaa.

– Valvira ei osoita, mitä lainsäädännön kohtaa koulutuksemme ei täytä. Psykoterapeuttikoulutustamme säädellään terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksessa 1120/2010 (2a§).

Valvira puuttuu koulutuksemme menetelmiin, vaikka lainsäädäntö ei ota tähän kantaa ja Eu:n Tuomioistuin kieltää menetelmiin puuttumisen (kohdat 38 ja 39).

– Valvira ei hyväksy koulutuksemme koulutustyönohjauksen ja koulutuspsykoterapian menetelmiä, joita se on kuitenkin hyväksynyt aikaisemmin kouluttajallamme ja myös nyt, samanaikaisesti toisilla kouluttajilla. Satoja psykoterapeutteja on kouluttautunut samoilla menetelmillä, ja heitä toimii myös kouluttajina Valviran hyväksymissä psykoterapeuttikoulutuksissa.

– Valviralle on lueteltu kaikki yhdeksän koulutustyönohjauksen ja koulutuspsykoterapian menetelmät ja kysytty: missä menetelmässä on epäkohta? Valvira ei vastaa tähän kysymykseen, vaikka toteaa näkevänsä epäkohdat juuri näissä.

– Valvira hyväksyy samanaikaisesti koulutustamme suppeampia psykoterapeuttikoulutuksia.

– Valvira on vaihdellut vaatimuksiaan ja perustelujaan, miksi koulutuksemme ei ole kelvollinen.

– Yli 1000 Kelan kuntoutuspsykoterapiaa vuodessa jää toteutumatta, kun 300 psykoterapeuttia on vailla ammattioikeuksia. Saamme yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat jopa vuoden ajan etsineet itselleen psykoterapeuttia. Joudumme myymään ”ei oota”, koska myös Kela-oikeudet puuttuvat.

– Tilanne aiheuttaa meille ansionmenetyksiä satoja tuhansia euroja joka kuukausi. Yli sata korvausvaatimusta on toimitettu Valtiokonttoriin.

#Valtiovaltiossa #Valvira #psykoterapia #psykiatria #oikeusammattiin

Tekstien luokitus eri aihepiirien mukaan

Olemme luokitelleet tekstejä, joita olennaisimmat asiat käyvät ilmi. Toivomme, että tämä luokitus helpottaa lukijaa hahmottamaan tilannettamme meidän näkökulmastamme. Päivitämme listaa tarvittaessa. Päivitetty osittain 21,2,2024

Blogimme näkökulma alkoi näkyä Suomen mediassa joulukuusta 2019 lähtien

17.3.2024 Helsingin Sanomat. VAHVA SUOSITUS. Lehden Ytimessä-osion artikkeli, jossa toimittaja on paneutunut umpisolmuksi kehkeytyneeseen tilanteeseemme.

23.1.2024 Yhden koulutuksestamme valmistuneen haastattelu. Erityisesti artikkelin yhteydessä olevassa nauhoitteessa Samuel kertoo Valviran toiminnan ristiriitaisuuksista. https://yle.fi/a/74-20070606

2.1.2020: Mielipidekirjoitus Turun Sanomissa: Valviran toiminta olisi syytä tutkia

22.12.2019: Turun Sanomien artikkeli (maksumuurin takana):  Kolmivuotinen kallis koulutus valumassa hukkaan. Valvira ei myönnä ammattinimikettä

30.8.2019: Finnradion haastattelu  (Youtube), Onko Valvira valtio valtiossa?
Koulutuksestamme valmistunut kertoo kysymyksiä herättävästä toiminnsta, kuten vaihtelevista perusteluista ja viranomaisen käytöksestä.

Valvira ei noudata EU:n Tuomioistuimen ratkaisua. Valvira kohtelee koulutustamme eriavtoisesti muihin psykoterapeuttikoulutuksiin nähden. 

Vastuuyliopistomme (UWE Bristol) ulkomaisuuden takia koulutuksemme käsittely poikkeaa muiden Suomessa toteutettujen psykoterapeuttikoulutusten käsittelystä.  Koulutukseltamme on vaadittu asioita, joita ei ole ollut kaikissa Valviran hyväksymissäkään  suomalaisten yliopistojen psykoterapeuttikoulutuksissa.

Lisäksi Valvira on tuonut uusia ja uusia vaatimuksia koulutuksiimme, myös jälkeenpäin niihin koulutuksiin, jotka ovat jo päättyneet. Viranomaisen toiminta ei voi olla tällä tavalla poukkoilevaa (hallintolaki).

Koulutuksemme täyttää Terveydenhuollon ammattihenkilöasetuksen 2a§ 1120/2010 vaatimukset. EU:n tuomioistuimen koulutuksestamme annetun ratkaisun mukaan Valviran on verrattava myös HPI-UWEn psykoterapeuttikoulutusta ainoastaan lainsäädännössä oleviin vaatimuksiin (kohta 40).  Valvira ei suostu toimimaan näin. Myös aikaisempien ennakkoratkaisujen mukaan vertailu on tehtävä lainsäädäntöön, ei esimerkiksi toiseen koulutukseen.

16.1.2024: Valvira jatkaa EU:n Tuomioistuimen ratkaisun kiertämistä

20.9.2023: Valvira ei noudata EU:n Tuomioistuimen ratkaisua

1.3.2019: Valviran johtaja ei suostu keskustelemaan viranomaisen ristiriitaisista perusteluista

17.2.2019: Valvira ei noudata omia linjauksiaan ja kohtelee eriarvoisesti Helsingin psykoterapiainstituutin psykoterapeuttikoulutusta

26.1.2019: Valvira myöntää, etteivät vaatimukset perustu lakiin. Silti nimikkeitä ei myönnetä

1.11.2018: Valvira vetoaa EU:n ennakkopäätöksiin, joiden valossa Valviran toiminta näyttäytyy kyseenalaisena

Oikeustieteelliset lausunnot

Oikeustieteelliset lausunnot: Useiden oikeusoppineiden lausuntoja. Valviran toiminta on alusta asti nähty ongelmallisena EU-direktiivin, perustuslain, lain ja asetusten valossa. Lausujina:
– Juha Lavapuro OTT, Helsingin ja Turun yliopistojen valtiosääntöoikeuden dosentti, oikeustieteen professori
– Pekka Vainio, LL.M. (Bryssel) KTL, OTK
– Vesa Annola Professori, OTT, KTT
– Antti Palmujoki, OTK, FT, asianajaja, sopimus- ja yhtiöoikeuden professori Aalto-yliopisto

Valviran toiminta vaikeuttaa psykoterapiaan pääsemistä

28.4.2019: Yli tuhat terapiaa tarvitsevaa jää vuosittain ilman Kelan kuntoutuspsykoterapiaa Valviran toimien vuoksi

Viranomaisen taannehtiva laintulkinta = lakia / asetusta on sovellettu jo ennen kuin se astunut voimaan ja ennen lakimuutosta alkaneissa koulutuksissa. Käytäntö on täysin länsimaisen oikeuskäytännön vastaista. Koulutusten osalta muuttuneen lain mukaisia kriteerejä on yleisen käytännön mukaan tullut voimaan aikaisintaan silloin, kun laki on voimassa koulutuksen ALKAESSA. Valvira kuitenkin vaatii 1.9.2018 asetusmuutoksen mukaisia kriteerejä koulutuksiltamme, jotka ovat kaikki alkaneet ennen 1.9.2018.

19.12.2018: Taannehtivaa lainsäädäntöä; kun viranomainen ottaa lainsäätäjän roolin

4.9.2018: Valvira evää nimikkeen asetuksen mukaisesti koulutetuilta psykoterapeuteilta

Viranomaisen vaihtelevat perustelut psykoterapeutin nimikkeen eväämiselle

Vuosien varrella Valvira on tuonut eri sähköposteissa vaihtelevia, toisiinsa ristiriitaisia perusteluja, miksi psykoterapeuttikoulutuksemme ei ole kelpoinen. Yksikään perustelu ei perustu terveydenhuollon ammattihenkilöasetukseen 2a§ 1120/2010, joka asettaa kriteerit psykoterapeuttikoulutuksellemme.

Valvira ei voi vaatia koulutukseltamme muuta kuin mitä lainsäädäntö (= 2a§ 1120/2010 asetus) vaatii.

Hallintolain (6§) mukaan viranomaisen toiminnan ”on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia”. Oikeuskäytännössä puhutaan luottamuksensuojasta. Viranomaisen toiminnan ja vaatimusten on oltava johdonmukaisia, ennakoitavissa. Tämä ei ole toteutunut. Valviran poukkoileva toiminta on vaarantanut vakavasti yli 300 psykoterapeutiksi opiskelleen oikeusturvan vuosien ajan.

12/2018: Ympäri mennään yhteen tullaan. Valviran perustelut kiertävät kehää

20.10.2018: Valviran poukkoilevan käyttäytymisen näkyminen mediassa

1.10.2018: Viranomaisen vaihtelevat perustelut

Valvira on käyttänyt mediaa omien päämääriensä edistämiseksi

Onko Valviran viranomainen unohtanut oman roolinsa ja perustehtävänsä? Valviran viranomainen on nimittäin hämmentävällä tavalla käyttänyt mediaa omien päämääriensä edistämiseksi. Muun muassa varatuomari, ryhmäpäällikkö Maarit Mikkonen on tuonut omia näkemyksiään toimittajille, vaikka nimikkeistä ei ollut yhtäkään lainvoimaista päätöstä. Mihin viranomainen on pyrkinyt toimiessaan näin?

7.11.2018: Avoin kirje Suomen Kuvalehdelle. Valvira hakee edelleen hyväksyntää toiminnalleen median kautta

20.10.2018: Valviran poukkoilevan käyttäytymisen näkyminen mediassa

7.12.2018: Valviran toimintatapoja olisi syytä tutkia Viranomaisen suhtautumisesta heihin kohdistuvaan kritiikkiin laajemminkin. Onko tällainen hyväksyttävää?

Viranomaisen epäasiallinen käyttäytyminen

Valviran johtaja Jussi Holmalahti on kajonnut sananvapauden perusoikeuteen syyttäessään virheinformaation tahallisesta levittämisestä blogissa ja Facebookissa. Kysymyksistä huolimatta Holmalahti ei ole täsmentänyt, mikä informaatio tässä blogissa ja Facebook-sivuilla (Valtio valtiossa) on virheellistä.

Sananvapaus kuuluu perustuslaissa määriteltyyn kansalaisen perusoikeuteen. Kansalaisella on oikeus kritisoida ja ihmetellä julkisesti vallassaolevan, kuten poliitikon ja viranomaisen työtä. Henkilöön menevä, esimerkiksi nimittely ei enää kuulu sananvapauden piiriin.

Holmalahden alainen Maarit Mikkonen on sähköpostissa nimitellyt Helsinkin Psykoterapiainstituutin ja UWE Bristolin psykoterapeuttikoulutuksessa opiskelevaa ”hankalaksi”, kun opiskelija esitti viranomaiselle kysymyksiä.

9 / 2018: Kun kansalainen esittää kysymyksiä viranomaisen toiminnasta, hän on viranomaisen silmissä ”hankala”

 

Vuoden 2011 tapahtumat; Valviran toimet ovat aikaisemminkin herättäneet kysymyksiä

Valviran toiminnasta on vaiettu laajemminkin. Helsingin Psykoterapiainstituutilla oli myös vuonna 2011 hankaluuksia viranomaisen kanssa. Silloinkin vaiettiin Valviran mielivaltaisesta toiminnasta, joka aiheutti hankaluudet.

Vuoden 2011 episodi Helsingin Psykoterapiainstuutin ja Valviran välillä. Mitä jäi kertomatta?

Opiskelijoiden ja valmistuneiden kokema pelko viranomaista kohtaan

24.3.2019: Valviran kritisoiminen herättää pelkoa

Moni opiskelija ja valmistunut pelkää oman työtilanteensa ja psykoterapeutin nimikkeen saamisen puolesta, jos tuo kritiikkiä Valviran toiminnasta omalla nimellään. Pelko estää luonnollisesti julkisen kommentoinnin sosiaalisessa mediassa, mutta myös nimen laittamisen esimerkiksi kanteluun.

Pelko on ollut monesti läsnä myös näiden blogitekstien kirjoittamisen yhteydessä.